|
|
|
Hankekoodi: A76858
Hankkeen nimi: Kasvua ja liiketoimintaa kiertotaloudesta Pohjois-Pohjanmaalla (KASVU)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Yliopistokatu 9
Puhelinnumero: 020 611 0200
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Käyhkö Virpi Leena
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.kayhko(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406354688
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KASVU-projektissa toteutettavilla toimenpiteillä tuetaan ja kehitetään erityisesti pk-yritysten valmiuksia ja osaamista päästä mukaan Pohjois-Pohjanmaalla rakenteilla oleviin kiertotalousinvestointien tuomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Jätteiden lajitteluun, energiantuotantolaitoksiin ja niiden polttoainevalikoimaan, biojätteiden ja -lietteiden käsittelyyn, biokaasun jalostukseen sekä metsäteollisuuteen rakenteilla olevat investoinnit luovat tarpeita ja mahdollisuuksia uusille resurssitehokkuutta parantaville sekä vähähiilisyyttä edistäville tuotteille ja palveluille.
Hankkeessa yritykset ja toimijat jakavat hyviksi koettuja b2b-käytäntöjä sekä vastaan tulleita haasteita ja onnistumisia materiaalitehokkuuden kehittämisessä podcastien kautta, jotka ovat helposti yritysten saavutettavissa maakunnan alueella. Podcastien kautta tuetaan alan toimijoiden verkostoitumista ja uusien yhteistyökumppanuuksien syntymistä. Hankkeessa järjestetään tilaisuuksia, joilla tuetaan kiertotalouteen pohjautuvien uusien tuote- ja palveluideoiden tuotteistamista, kaupallistamista ja olemassa olevien kiertotaloutta palvelevien tuotteiden kehittämistä asiakastarpeita vastaavaksi.
KASVU-projektissa pilotoidaan elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta valittujen jätevirtojen uusia käyttömahdollisuuksia ja jaetaan näistä tietoa toimijoille. Purkupuun, tuhkan ja viherjätteen käyttöä selvitetään ja tehdään kokeiluja niiden uusista innovatiivisista käyttömahdollisuuksista.
Teollisuusyritysten energiantuotannon hiilijalanjälkeen on mahdollista vaikuttaa paikallisella uusiutuvalla biometaanin käytöllä. Hankkeessa laaditaan selvitys biokaasun teknisistä käyttömahdollisuuksista, taloudellisuudesta ja ilmastovaikutuksista teollisuuden energian tuotannossa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Biokaasun käytön edistämiseksi järjestetään kuntainfoja ja toimijatapaamisia, joissa jaetaan tietoa biokaasun ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä loppuasiakkaiden kokemuksista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti pk-yritykset, jotka haluavat kehittää uutta tai suunnata nykyistä liiketoimintaansa palvelemaan maakunnan teollisuutta kiertotalouden ratkaisuissa ja aiempaa vähähiilisemmän toiminnan toteutuksessa. Hankkeen toiminnalla tuetaan teollisuusyrityksiä, joiden toiminnassa syntyy haasteellisia jäte- ja sivuvirtoja, ja joiden kierrättämiseen tarvitaan uusia tai korkeamman arvon loppukäyttömahdollisuuksia.
Biometaanin käyttöön teollisuuden energiantuotannossa olisi maakunnassa jo valmiuksia ja tuotantopotentiaalia, mutta sen käyttöä ei vielä juurikaan yrityksissä tunneta. Biometaanin potentiaaliset hyödyntäjät teollisuudessa ja julkisissa organisaatioissa kuuluvat hankkeen kohderyhmään.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat julkiset toimijat ja viranomaiset, jotka haluavat kehittää omia toimintatapojansa ja -käytäntöjä siten, että ne palvelisivat entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Esimerkiksi kiertotalouteen keskeisesti liittyviä lupakäytäntöjä pyritään sujuvoittamaan ja toteuttamaan siten, että niiden edellyttämä byrokratia vaatisi mahdollisimman vähän resursseja yrityksissä.
Kehittämisorganisaatiot kuuluvat myös keskeisesti hankkeen välilliseen kohderyhmään, sillä niille avautuu hankkeen toiminnan myötä mahdollisuus päästä mukaan kehittämään testaus- ja analytiikkapalveluja elinkeinoelämän uusiin kiertotalouteen pohjautuviin tarpeisiin. Koulutusorganisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää opetuksessa ja kehittämistoiminnassa hankkeen tuotoksena syntyviä sähköisiä materiaaleja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 132 539
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 120 864
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 155 674
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 142 104
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun
Kunnat: Ylivieska, Alavieska, Ii, Siikalatva, Kempele, Kalajoki, Utajärvi, Raahe, Kärsämäki, Muhos, Pyhäjärvi, Tyrnävä, Oulu, Sievi, Oulainen, Siikajoki, Merijärvi, Hailuoto, Lumijoki, Reisjärvi, Taivalkoski, Nivala, Pyhäjoki, Vaala, Haapajärvi, Haapavesi, Liminka, Pudasjärvi, Pyhäntä, Kuusamo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Kehittämistoimenpiteiden myötä säästetään luonnonvaroja mm. hyödyntämällä tuhkaa neitseellisten materiaalien sijasta, jatkamalla puumateriaalien elinkaarta uusissa sovelluksissa, jakamalla tietoa yrityksille luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvistä liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksista | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kootaan ja jaetaan tietoa mm biometaanin käyttömahdollisuuksista fossiilisten polttoaineiden sijasta, jolla on merkittävä vaikutus vähähiilisyyteen. Tuhkan, puujätteen ja vihermassan jalostamisella lähellä syntypaikkaa vähennetään kuljetuksia ja siitä aiheutuvia päästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Luonnon monimuotoisuuden positiiviseen kehitykseen hankkeessa vaikutetaan mm selvittämällä vihermassan käsittelyyn vaihtoehtoisia menetelmiä, jotta vieraslajit eivät pääsisi leviämään. Kasvillisuuden kehittymiseen toiminnalla on välillinen vaikutus mm kasvualustoihin käytettävän biohiilen valmistuksen kehitystyön myötä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hankkeen toiminnalla edistetään uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä teollisuuden sivu- ja jätevirroille siten, että niitä ei tarvitsisi kuljettaa pitkiä matkoja ja niiden lopputuotteen arvo olisi mahdollisimman korkea. Näillä pystytään vähentämään yritysten haitallisia ympäristövaikutuksia vesiin, maaperään ja ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 6 | 8 |
| Kierrätyksen, uudelleenkäytön ja neitseellisten luonnonvarojen säästämisen kautta sen toimenpiteet tukevat välillisesti Natura 2000 -ohjelmaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 9 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä sekä jätteiden minimoimista ja niiden kierrätystä uusiksi tuotteiksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 9 |
| Hankkeessa kootaan ja jaetaan tietoa biometaanin käytöstä fossiilisten polttoaineiden sijasta teollisuuden energiantuotannossa sekä julkisten toimijoiden ajoneuvoratkaisuissa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään ja jaetaan tietoa uusista toimintamalleista ja viranomaismääräyksistä, jotka tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Hankkeessa yritykset ja asiantuntijat kehittävät yhdessä viranomaisten kanssa paikallista elinkeinoelämää tukevia ratkaisuja teollisuuden sivu- ja jätevirtojen kierrättämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään ja jaetaan uutta osaamista, joka mahdollistaa uusien kiertotalouden periaatteisiin pohjautuvien palvelujen syntymisen ja aineettomien tuotteiden kehittymisen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 9 |
| Hankkeen toiminnan myötä yritykset löytävät aiempaa tehokkaampia ratkaisuja logistiikkaan uusien yhteistyökumppanuuksien ja palveluiden kautta jäte- ja sivuvirtojen hallinnassa ja käsittelyssä. B2b-esimerkein toimijoita perehdytetään jäte- ja sivuvirtojen myyntimahdollisuuksiin digitaalisia alustoja käyttämällä, joka tukee myös kuljetusmatkojen minimointia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää hyvinvointia. Toteutettavilla toimenpiteillä tuetaan ja kehitetään erityisesti pk-yritysten valmiuksia ja osaamista päästä mukaan maakunnan kiertotalousinvestointien tuomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt saavat tukea työhönsä, lisää kontakteja ja tietotaitoa, joka johtaa uusiin ratkaisuihin. Tämä lisää liiketoimintaa ja edesauttaa alueen yritysten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa toiminnassa huomioidaan tasa-arvon edistäminen ja sukupuolijakauma on lähtökohtaisesti tasapuolinen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa ja päätöksenteossa. Asiantuntijoiden osaamista arvioidaan tasapuolisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää yritysten ja eri toimijoiden ympäristöosaamista. Aktiivisella viestinnällä ympäristötietoa jaetaan myös hankkeen ulkopuolisille ryhmille. | ||
Siirtymä kiertotalouteen luo uusia mahdollisuuksia resurssitehokkaille sekä vähähiilisille palveluille ja tuotteille. Luonnonvarojen ylikulutusta voidaan hillitä palvelullistamalla tuoteliiketoimintaa sekä korvaamalla neitseellisiä raaka-aineita kierrätysmateriaaleilla. Jäte- ja sivuvirtojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää lajittelun, logistiikan ja materiaalien jalostamisen tekniikoiden kehittämistä sekä uusien käyttömahdollisuuksien selvittämistä. Kasvua ja liiketoimintaa kiertotaloudesta Pohjois-Pohjanmaalla-hankkeella on vastattu tähän tarpeeseen ja vauhditettu sivu- ja jätevirtojen tehokasta hyödyntämistä aiempaa monipuolisemmissa käyttökohteissa.
KASVU-hankkeessa kiertotalouden teemoja lähestyttiin laaja-alaisesti. Hankkeen sisällöt liittyivät bioenergiaan, metsäteollisuuden ja rakentamisen sivu- ja jätevirtoihin, biojätteisiin ja -lietteisiin sekä viherjätteisiin. Hankkeella lisättiin kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamahdollisuuksien tunnettuutta maakunnassa ja toteutettiin uusien menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa tukevia pilotteja. Kiertotalouden edistämisessä uudet kumppanuudet ja monialainen yhteistyö ovat avainasemassa, ja hankkeen toimenpiteet suunniteltiin ja toteutettiin näitä tarpeita silmällä pitäen.
KASVU- ja BioKaMa-hankkeiden yhteistyöllä tuotettiin kattava selvitys biokaasun teknisistä jalostus- ja käyttömahdollisuuksista sekä taloudellisuudesta maatalouden ja teollisuuden energiakäytössä. Selvitys sisältää myös laskurin, joka helpottaa biokaasun jalostuksen, siirron ja käytön kannattavuuden arviointia. Selvityksen toteutuksesta vastasi Macon Oy ja se laadittiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
Jäte- ja sivuvirrat poikkeavat usein laadultaan neitseellisistä raaka-aineista ja myös niiden saatavuus voi vaihdella. Pilotit ja selvitykset tarjoavat uutta tietoa jäte- ja sivuvirtojen käyttömahdollisuuksista ja jalostuksessa ja käsittelyssä huomioitavista asioista. KASVU-hankkeen piloteissa testattiin erilaisten tuhkien ja kuonien soveltuvuutta happamien sulfaattimaiden käsittelyyn, jätepuun ja yhdyskuntalietteen seoksien käsittelyä pyrolyysillä sekä biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ja viherjätteiden seoksien aumakompostoinnin tehoa vieraskasvien hallinnassa. Pilottien perusteella erityisesti puuntuhka vaikuttaisi soveltuvan hasu-maiden neutralointiin, ja lietteen ja jätepuun seospyrolyysi onnistui, kun lämpötila prosessissa oli riittävän korkea. Aumakompostoinnin teho kasvinsiementen itämiskyvyn tuhoamisessa vaikuttaisi pilotin perusteella olevan sidoksissa auman lämpötilaan. Pilottien yhteistyökumppaneita olivat Ramboll Oy, Carbon Balance Oy, Kiertokaari Oy ja VRJ Pohjois-Suomi.
Kiertotalouden hyviä käytäntöjä jaettiin hankkeen tuottaman KASVUtarinoita kiertotaloudesta -podcastien kautta. Podcast-sarjalla nostettiin esille akkuteknologiaan, vesien käsittelyyn ja suurten materiaalivirtojen sekä uusiomateriaalien hyödyntämiseen liittyviä kiertotalousratkaisuja. Keskustelijat olivat kiertotalouteen liiketoimintansa pohjaavien yritysten edustajia maakunnan alueelta, ja jaksoissa käsiteltiin niin hyviksi koettuja b2b-käytäntöjä, kuin vastaan tulleita haasteitakin.
Uusien, kiertotalouteen pohjautuvien palvelu- ja tuoteideoiden tuotteistamista ja kaupallistamista tuettiin Kasvua kiertotaloudesta -tilaisuuksilla. Tilaisuuksien teemoja olivat biokaasun käyttö, hiilikauppa, epäorgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen, resurssi- ja energiatehokkuus sekä hiiliviisas rakentaminen. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä muiden samojen aihepiirien parissa toimivien Oulun ammattikorkeakoulun Canemure- ja BioKaMa-hankkeiden, sekä Oulun yliopiston MIMEPRO-hankkeen kanssa. Podcastin ja tilaisuuksien lisäksi KASVU-hankkeen sisällöistä viestittiin aktiivisesti nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja kiertotalousalan uutiskirjeissä.