|
|
|
Hankekoodi: A76859
Hankkeen nimi: Ratkaisuja turvemaiden eri maankäyttömuotojen ympäristövaikutusten vähentämiseen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9
Puhelinnumero: 029 532 600 (vaihde)
Postinumero: 00790
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Liimatainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.liimatainen(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 2466
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ojitettujen turvemaiden erilainen maankäyttö ja toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat olleet yhteiskunnallisessa keskustelussa voimakkaasti esillä viime vuosina. Tässä hankkeessa, johon Luonnonvarakeskus hakee yhdessä Oulun yliopiston kanssa EAKR-rahoitusta, on tavoitteena tutkia turvemaiden eri maankäyttömuotojen synnyttämiä ympäristövaikutuksia. Tutkimus toteutetaan Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteessä vuosina 2021-2023. Tarkasteltavat maankäyttömuodot ovat metsäojitettu turvemaa, viljelty turvemaa, viljelyn päätyttyä soistuva ja metsittyvä turvepelto sekä luonnontilainen suo, jolloin voidaan tarkastella siirtymiä eri maankäyttömuodoista toiseen ja peilata eri maankäyttömuotojen ympäristövaikutuksia. Koealueet sijaitsevat maantieteellisesti suppealla alueella ja ovat maapohjatyypiltään vertailukelpoisia. Koealuilta mitataan ympärivuotisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormituksen osalta tutkimuskohteena on erityisesti turvemaiden fosfori. Turvemaiden viljelyssä tutkitaan erityisesti hiilensidontaa ja maan hiilivaraston muutosta. Turvemaiden maankäytön aiheuttaman kuormituksen vähentämisessä vaaditaan monitieteellistä osaamista, mikä on saavutettujen tulosten ohessa tarpeellista saattaa myös alan sidosryhmien tietoon. Siksi hankkeeseen sisältyy työpaketti, jossa teemana on Ruukkiin rakennetun nykyaikaisen tutkimusympäristön käyttö tiedonsiirrossa eri sidosryhmille ja päätöksentekijöille.
Tutkimus, viljelijät ja yritykset
Maanomistajat/viljelijät, poliittinen päätöksenteko, neuvonta, ympäristöhallinto, maankäytön suunnittelu, vesien hoito ja kuluttajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 106
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 714
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 254 746
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Alavieska, Siikajoki, Oulu, Kalajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Ylivieska, Utajärvi, Sievi, Kempele, Muhos, Hailuoto, Kärsämäki, Ii, Merijärvi, Reisjärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Tyrnävä, Raahe, Lumijoki, Pyhäjoki, Vaala, Nivala, Liminka, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä, Pudasjärvi, Kuusamo
Jakeluosoite: Tutkimusasemantie
Postinumero: 92400
Postitoimipaikka: Ruukki
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on hillitä ojitettujen turvemaiden suuria kasvihuonekaasupäästöjä ja toisaalta tutkia miten turvepeltojen hiilensidontaa saataisiin parannettua. Molemmat tavoitteet palvelevat sitä, että turpeen hajoamista saataisiin hillittyä, jolloin turvekerroksen oheneminen saataisiin hidastumaan tai pysähtymään. Saavutetut tulokset vaikuttavat käytäntöön sovellettuna välittömästi, mutta niillä on myös suuri välillinen vaikutus. Turvemaiden käytöstä syntyvä ympäristökuormitus on mielletty ongelmaksi lopulta vasta verrattain lyhyen aikaa. Sen takia alan tutkimuksen määräkin on puutteellista. Koska tilannetta korjaavat toimet voidaan suunnitella vain todennetun tiedon perusteella, alan tutkimukseen ja osaamiseen tulee panostaa. Erityisen tärkeää se on Pohjois-Pohjanmaalle, jossa turvemaiden käytettävyys vaikuttaa merkittävästi aluetalouteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Kasvihuonekaasujen kansallisessa päästölaskennassa maatalouden turvemaiden päästöt ovat osoittautuneet määrältään yhtä suuriksi kuin muut maataloudet päästöt yhteensä ja on ymmärrettävää, että turvemaiden käyttöön halutaan puuttua. Päästöjä voidaan vähentää viljelyteknisin keinoin ja tässä hankkeessa saavutettavia tuloksia voidaan käyttää, kun päivitetään päästölaskennassa käytettäviä päästökertoimia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 9 | 8 |
| Hankkeessa tutkitaan turvepeltojen hiilensidontaa ja sitä onko eri kasvilajikkeilla asiassa merkitystä. Kasvien merkitys kokonaisuudessaan on hiilensidonnassa ratkaiseva. Niiden maahan tuottama orgaaninen aines tuottaa maaperään sitä hajottavan monimuotoisen mikroflooran ja -faunan, joka vapauttaa hajottamastaan aineksesta ravinteita sekä metsän puiden että viljelykasvien käyttöön. Hajoamistuotteet rakentavat maahan myös uusia yhdisteitä, joista osa on hyvin hajotusta kestävää orgaanista hiiltä sisältävää ainesta, joka jää pysyvämmin kasvattamaan maan hiilivarastoa. Kasvuston monimuotoisuus kasvattaa maahan kertyvää hiilivarastoa, maataloudessa monipuoliset viljelykierrot ovat ehto tavoiteltujen hiilinielujen synnylle. Hanke lisää ymmärrystä siitä, että kasvit tuottavat metsästä korjatun puusadon ja pelloilta korjatun sadon lisäksi myös maahan hiilivaraston kasvun. Saattaa olla, että jälkimmäisen komponentin määrään ollaan jatkossa kiinnittämässä paljon lisää huomiota maatalouden toiminnassa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Hankkeen keskiössä ovat kasvihuonekaasupäästöt, pintavesien rehevöityminen, pohjavesien puhtaus (nitraatti) sekä maaperän elinvoimaisuus (orgaaninen aines). Ympäristövaikutusten hillintä on iso ja monitieteinen kokonaisuus ja tiedon levittämisellä alan toimijoille on suuri välillinen vaikutus siihen, että ympäristövaikutusten hillitseminen tulevaisuudessa paranee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 0 |
| Kaksi hankkeen koealueista sijaitsee Natura-alueella. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä eikä välillistä vaikutusta materiaaleihin tai jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 7 |
| Hankkeessa on yhtenä koekasvina ruokohelpi. Se sopii hyvin turvemaiden viljelyyn ja säilyy varsin märälläkin kasvualustalla, mikä mahdollistaa sen, että turvepellon pohjaveden pinnankorkeus voidaan pitää korkealla, mikä estää hiilidioksidipäästöjä. Sato voidaan kasvukauden jälkeen seuraavana keväänä korjata käytettäväksi joko suoraan tai biokaasulaitoksen kautta energiatuotannossa. Ruokohelpeä on aiemmin viljelty bioenergiakasvina, mutta se ei ole ollut kannattavaa. Nyt sitä voitaisiin käyttää turvemaiden päästöjä vähentävänä viljelykasvina säilyttämään pelto kuitenkin esim. metsittämisen sijasta viljelymaana. Sato voidaan käyttää bioenergiana, mutta korjata heikkona satovuona myös rehuksi. Satoa voidaan lisäksi käyttää myös kotieläinsuojien kuivikkeena korvaamaan turvetta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella on suuri välitön vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Pohjois-Pohjanmaalla on pinta-alaan suhteutettuna paljon soita ja maatalouden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että turvemaiden kestävään käyttöön löydetään konkreettisia ratkaisuja, jotka turvaavat turvemaiden maankäytön osana elinkeinoa myös jatkossa. Hankkeella on myös suuri välillinen vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, koska osana hanketta Ruukin tutkimusasema kasvattaa tiedonsiirtoa turvemaiden viljelyn parhaiden käytänteiden siirtämiseksi elinkeinon harjoittajien ja paikallisten toimijoiden keskuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Osana hanketta kehitetään moderni tiedonsiirtokokonaisuus, jossa Ruukin tutkimusasemaa hyödynnetään monipuolisesti eri sidosryhmien informoimiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla tai hankkeen tuloksilla ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta liikkumiseen tai logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Viime vuosina tiedotusvälineissä on esiin noussut usein viljelijöiden ahdinko liittyen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen ja vesistövaikutusten aiheuttamaan hyvinkin negatiiviseen keskusteluun sekä erilaisiin toimenpiteisiin, joita niiden hillitsemiksi on suunniteltu. Tutkimuksen toteutuksen yhteydessä tapahtuvat viljelijätapaamiset voivat osallistavan keskustelun kautta purkaa ahdistusta ja tarjota keinoja haasteiden voittamiseen. Maamme on luonnonvarojen määrällä asukasta kohti mitattuna maailman johtavia maita. Kansantaloudessa niillä ei ole arvoa, jos niitä ei hyödynnetä tuotannossa. Luonnonvarat sijaitsevat maaseudulla ja niitä hyödyntävät yrittäjät voivat yritystensä elinvoiman säilyessä rahoittaa maaseudun jäljellä olevan palvelutarjonnan ja ylläpitää kulttuurimaiseman riittävänä säilyttämään jäljellä oleva asutus ja houkuttelemaan uusia asukkaita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Tällä hankkeella ei ole vaikutusta tasa-arvon edistämiseen, koska hanke on luonteeltaan ympäristön tutkimusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Hanke vaikuttaa siinä mielessä välillisesti yhdenvertaisuuteen, että Pohjois-Pohjanmaalla on verrattuna moneen muuhun osaan Suomea paljon turvemaita. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, että turvemaiden käyttöä tulevaisuudessa tulisi vähentää, ellei jopa kieltää. Paikalliselle elinkeinonharjoittajalle tämä on erittäin hankalaa, sillä turvemaita saattaa olla suhteessa niin paljon, että elinkeinon harjoittaminen kannattavasti vaarantuu, mikäli turvemaiden käyttö kielletään. Tässä hankkeessa pyritään tutkimaan keinoja harjoittaa elinkeinoa turvemailla tulevaisuudessakin mutta huomioiden ja hilliten ympäristövaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hankkeella ei ole suoraa välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön. Hankkeen tavoitteena on kuitenkin etsiä keinoja turvemaiden kestävään käyttöön, jotta turvepeltoja voitaisiin tulevaisuudessakin viljellä osana paikallista elinkeinoa. Tämä vaikuttaa välillisesti kulttuuriympäristöön sillä eri maankäytössä olevat turvemaat ovat tärkeä osa elinvoimaista Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeella on suuri välillinen ja välitön vaikutus ympäristöosaamiseen. Turvemaiden viljely, kestävä käyttö ja vesistökuormituksen hallinta ovat tärkeitä kokonaisuuksia, jotka tulisi paremmin huomioida. Relevantin tiedonsiirron ongelmana on ollut rajallinen tutkimustieto. Hanke poistaa tätä puutetta ja viestii saamistaan tuloksista sekä tarjoaa tuottamaansa tietoa myös muiden tahojen viestinnän ja tiedonvälityksen tarpeisiin. | ||
Ratkaisuja turvemaiden eri maankäyttömuotojen ympäristövaikutusten vähentämiseen (RATKU) -hankkeessa päätavoitteena oli tutkia turvemaiden eri maankäyttömuotojen synnyttämiä ympäristövaikutuksia.
Hankkeessa käynnistettiin Luonnonvarakeskuksen Ruukin koeaseman NorPeat-tutkimusturvepellon meneillään olevien kasvihuonekaasupäästömittausten rinnalle mittaukset turvemetsässä, hylätyllä turvepellolla sekä luonnontilaisella suolla. Kaikki koealueet sijaitsevat Ruukin koeaseman vieressä tai hyvin lähellä sitä ja tavoitteena oli pystyä vertailemaan eri maankäyttömuotoja toisiinsa. Kasvihuonekaasumittausten ohella kaikilla koealueilla tehtiin myös ravinnekuormitusmittauksia, joissa mielenkiintona oli erityisesti fosforipäästöt. Turvepellon ravinnekuormitusta tutkittiin myös asentamalla hankkeessa Luke Ruukin NorPeat-tutkimuspellon salaojavesien mittauskaivoon jatkuvatoiminen vedenlaatuanturi, joka ohjelmoitiin mittaamaan kukin peltolohko vuorollaan ja mikä mahdollisti ravinnekuormituksen lyhytaikaisten vaikutusten seuraamisen verrattuna tutkimuskentän perinteiseen virtaamapainotteiseen näytteenottoon. Lisäksi hankkeessa toteutettiin maatalouden hiilensidonnan tutkimuksia toteuttamalla kivennäis- ja turvepeltolohkoilla ruutukokeet missä tutkittiin eri kasvilajien vaikutusta hiilensidontaan. Tärkeä osa hankkeen toimintaa oli Ruukin koeaseman kehittäminen tiedonvälittämiseen.
Luonnonvarakeskus (Luke) oli hankkeen päätoteuttaja ja Oulun yliopisto hankkeen osatoteuttaja. Hanketta tukivat taloudellisesti Boreal Kasvinjalostus Oy sekä Naturcom Oy.