|
|
|
Hankekoodi: A76935
Hankkeen nimi: KOPO – Korjuukustannukset Lapin poimintahakkuukohteissa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0973110-9
Jakeluosoite: Korvanranta 50
Puhelinnumero: 0207984000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.redu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raija Palokangas
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, Metsäala
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raija.palokangas(at)redu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401861960
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen suosio on kasvamassa, ja paine avohakkuiden vähentämiseen Metsähallituksen mailla sekä myös ojitetuilla turvemailla on kasvanut. Tämä voi merkitä jatkuvan kasvatuksen lisääntymistä erityisesti Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jossa sekä Metsähallituksen maiden sekä turvemaiden osuus on suuri. Erityisesti puunkorjuun vaikutukset (korjuukustannukset, korjuujälki) tulisi tuntea, jotta voitaisiin arvioida jatkuvan kasvatuksen käyttökelpoisuutta. Tämä mahdollistaisi myös jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisen metsikön kasvatuksen kannattavuuksien kattavamman vertailun, jossa huomioitaisiin kasvu- ja tuotosvaikutusten lisäksi myös puunkorjuun kustannukset (€/m3).
Hankkeen tavoitteena on tutkia, miten jatkuvapeitteisessä metsäkasvatuksessa sovellettava poimintahakkuu soveltuu Lapin olosuhteisiin, jossa korjuuolosuhteet ovat muuta maata vaativammat arktisten olosuhteiden, pitkien etäisyyksien, keskimääräistä pienemmän hakkuukertymän (m3/ha) ja muiden metsänkäyttötapojen takia. Hankkeessa verrataan poimintahakkuiden ja tasaikäisen metsikön hakkuutapoja (alaharvennus, avohakkuu) toisiinsa mallintamalla koehakkuiden perusteella hakkuiden ajanmenekki (s/rungon käyttöosa), tuottavuus (m3/hakkuukoneen käyttötunti) ja korjuukustannukset tienvarsivarastolla (€/m3) sekä mittaamalla korjuujälki.
Hankkeen aikana perustetaan Lappiin koeleimikoita, joissa tehdään koehakkuita eri hakkuutavoilla (poimintahakkuu, alaharvennus, avohakkuu). Leimikkokohteiksi valitaan kohteet, joissa on luonnostaan puuston eri-ikäisrakenteisuutta, ja johon voidaan soveltaa sekä poimintahakkuuta että tasaikäisen metsikön hakkuutapoja. Tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi hakkuukoneen kuljettaja on harjaantunut tutkittaviin työtapoihin ja hakkuut toteutetaan hakkuukoneella, joka on sama kaikilla vertailtavilla työtavoilla.
1) Koehakkuiden perusteella selvitetään hakkuutyön ajanmenekki, tuottavuus, polttoaineen kulutus, jäävän puuston rakenne ja korjuujälki eri hakkuutavoilla (poimintahakkuu, perinteinen alaharvennus ja avohakkuu)
2) Laaditaan ajanmenekki- ja tuottavuusmallit kolmelle em. hakkuukoneen hakkuutavalle
3) Vertaillaan puunkorjuun kustannuksia ja korjuujälkeä leimikkotasolla em. hakkuutavoilla hakkuukoneen ja metsätraktorin muodostamalla korjuuketjulla
Hankkeen toteutuksesta vastaa Lapin koulutuskeskus REDU yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Hankkeen tuloksista hyötyvät puunkorjuuorganisaatiot ja metsäalan liittyvät muut organisaatiot, yksityismetsätalouden edistämisorganisaatiot sekä hankkeen tutkimustuloksia hyödyntävät tahot, metsäalan eriasteiset oppilaitokset ja opetushenkilöstö.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat metsäkonealan opiskelijat sekä metsä- ja tekniikan alojen korkeakouluopiskelijat. Välillisesti hankkeen tuloksista hyötyvät myös yksityiset metsänomistajat ja luontomatkailu tms. yritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 767
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 180 247
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 228 458
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 225 308
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vähentää metsäluonnon ympäristövaikutuksia (ei tarvetta maanmuokkaukselle ja kunnostusojitukselle). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen arvioidaan vähentävän suometsien CO2 päästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuuksia Lapissa. Muutokset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat avohakkuita pienemmät. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 3 |
| Suometsissä poimintahakkuilla voidaan vähentää kunnostusojitustarvetta ja maaperän CO2 päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanketta ei toteuta Natura-alueilla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 3 |
| Lapin yksi merkittävistä työllistäjistä on metsäala. Metsäala tarjoaa työtä ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia paikalliselle väestölle. Raaka-aine on paikallista. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutukset poron hoitoon ja luontomatkailuun vähentävät metsää hyödyntävien elinkeinojen välisiä ristiriitoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 4 |
| Maisemavaikutukset pienenevät, kun käytetään jatkuvapeitteistä metsän käsittelyä. Edistetään metsän monikäyttöä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Hankkeella edistetään metsien käytön sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Selvitetään poimintahakkuiden soveltuvuutta Lapissa (korjuujälki, korjuukustannukset). Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus minimoi maisemavaikutuksia, mikä edistää metsien monikäyttöä ja esim. luontomatkailua ja sitä kautta välillisesti ihmisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Hankkeessa voi toimia yhtä hyvin niin miehet kuin naisetkin. Huomioidaan ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoonpanossa sukupuolinäkökulma, koska ala on vahvasti miesvaltainen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 3 |
| Hankkeella edistetään metsien monikäyttöä ja alueen eri elinkeinojen tarpeiden yhteensovittamista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää maisemavaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Pystytään tuottamaan yrityksille tietoa hakkuutapojen kustannuksista ja työn jäljestä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa käytettävä poimintahakkuu vaikuttaa puunkorjuukustannuksiin ja korjuujälkeen Lapin ja Pohjois-Suomen olosuhteisissa. Koehakkuuleimikoiksi valittiin mäntyvaltaisia kuivahkon kankaan metsiköitä Metsähallituksen talousmetsistä, joissa oli luonnostaan puuston eri-ikäisrakenteisuutta, ja joihin voitiin rinnan soveltaa sekä jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuita, että jaksollisen metsänkasvatuksen hakkuutapoja. Tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi tutkimuksessa käytetty korjuukonekalusto ja metsäkoneenkuljettaja olivat samat koko tutkimuksen ajan. Koehakkuut toteutettiin kesä- ja talviolosuhteissa. Hankkeen tulokset osoittavat, miten jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa käytettävä poimintahakkuu eroaa hakkuun tuottavuuden, puunkorjuun kustannusten ja korjuujäljen osalta tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa käytettävistä alaharvennuksesta ja avohakkuusta.
Avohakkuun mallinnettu käyttötuntituottavuus oli rungon käyttöosan tilavuudesta riippuen 1,0–7,0 m3/E15h suurempi ja vastaavasti hakkuukustannus 0,3–3,8 €/m3 alempi kuin harvennus- ja poimintahakkuilla kun hakkupoistuman tiheys oli 500 runkoa hehtaarilla ja hakattujen runkojen järeys oli 0,03–0,8 m3. Harvennus- ja poimintahakkuun välinen ero hakkuun tuottavuudessa ja kustannuksessa oli hyvin pieni. Hakkuukustannusvertailussa poiminta- ja harvennushakkuiden kustannuskäyrät leikkasivat laskentaperusteista riippuen, kun rungon käyttöosan tilavuus oli 0,06–0,2 m3. Em. suuremmilla rungon käyttöosaan tilavuuksilla alaharvennuksen hakkuukustannukset olivat poimintahakkuuta 0,01–0,10 €/m3 alemmat.
Poimintahakkuissa poistettavien puiden valinta tehtiin yläharvennusperiaatteella, eli poistettavat puut olivat pääsääntöisesti järeämpiä ja harvennusvoimakkuus metsän uudistumisen edistämiseksi suurempi kuin alaharvennusperiaatetta noudattavilla harvennushakkuilla, mikä ilmeni alempina puunkorjuukustannuksina hakkuutapojen välisessä kustannusvertailussa aikatutkimuskoealojen mukaisissa korjuuolosuhteissa. Vastaavasti suuremmasta hakkuutyön ja metsä-kuljetuksen tuottavuudesta johtuen avohakkuilla puunkorjuukustannus (€/m3) oli alempi kuin harvennus- ja poimintahakkuilla, vaikka hakkuukertymä tai rungon käyttöosan keskitilavuus olivatkin samat.