|
|
|
Hankekoodi: A76936
Hankkeen nimi: Kutuharjun koeporotarhan kehittäminen – Tutkimustietoa tulevaisuudessakin elinkeinolle (KUTUHARJU)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9
Puhelinnumero: 0295326000
Postinumero: 00790
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Alenius Virpi Maria
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.alenius(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295324529
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Poronhoitoon ja porotalouteen liittyvän tutkimuksen ja kehittämistoiminnan edistäminen ja monipuolistaminen on erityisen tärkeää alati muuttuvassa ympäristössä. Tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa tulee tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Erityisesti tutkimuksen, käytännön elinkeinon ja hallinnon välillä tutkimusyhteistyötä on tarpeen suunnata niihin käytännön haasteisiin, ongelmin ja kysymyksiin, joihin tarvitaan pitkäaikaista ja pitkäjänteistä tutkimusta ja myös niihin tutkimusaiheisiin, missä tarvitaan nopeammin tuotettavaa tietoa.
Paliskuntain yhdistyksen omistama Kutuharjun koeporotarha Inarissa on keskeinen, maailmassa ainutlaatuinen porontutkimuksen toteuttamispaikka, joka mahdollistaa monipuolisen kokeellisen tutkimuksen poroilla niin kontrolloiduissa tarhaolosuhteissa kuin myös laajemmilla luonnonlaidunalueilla. Koeporotarhan koetokan koko on noin 150-200 poroa ja koetarhan alue noin 44 km2. Tutkimuksen kannalta ainutlaatuisesta koeporotokasta on kerätty jo yli 50 vuotta pitkäaikaista aineistoa. Kokeellista tutkimusta Kutuharjussa on tehty yli 30 vuotta Luken (ja sen edeltäjän RKTL:n) yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Jatkossa Luken ja Paliskuntain yhdistyksen yhteisenä tavoitteena on tehostaa aineistotuotantoa palvelemaan entistä enemmän erityisesti käytännön poronhoidon tietotarpeita nopeasti muuttuvassa poronhoitoympäristössä ja olosuhteissa.
Kutuharjun koeporotarhalla tehtävän monipuolisen tutkimustoiminnan jatkumisen suurena haasteena on vanhentunut ja osittain huonokuntoinen tutkimusinfra. Erityisesti porojen punnitus- ja näytteenottotilat, näytteiden esikäsittelytilat, ruokintakatokset ja -aitaukset, muut kokeiden suorittamiseen ja aineiston keruuseen tarvittavat tilat sekä laitteet ja välineet ovat osin vanhentuneita. Teknologiset uudistukset, kuten liikuteltavat näytteenottotilat voivat tuoda uusia mahdollisuuksia.
Hankkeen tavoitteena on suunnitella Kutuharjun koeporotarhan ja koko porohoitoalueella taphtuvan porontutkimukseen liittyvän aineistotuotannon ja tutkimusinfran kehittäminen niin, että se vastaisi nykyisen tutkimuksen tarpeita ja mahdollistaisi siten laaja-alaisen ja elinkeinoa hyödyttävän tutkimuksen tekemisen. Konkreettisena tavoitteena on tehdä monipuolinen ja kattava tarvemäärittely kustannusarvioineen tutkimusinfran kehittämiseksi. Hankkeessa tehtävä selvitystyö toimii koeporotarhan tutkimusinfran uudistamisen esiselvityksenä.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on koko Suomen poroelinkeino ja siinä erityisesti paliskunnat, Paliskuntain yhdistys, poronlihaa jatkojalostavat yritykset sekä tutkimuslaitoksissa ja neuvontaorganisaatioissa työskentelevät henkilöt. Hanke hyödyttää myös laajemmin tutkimusyhteisöä ja poronhoitoa pohjoisella pallonpuoliskolla mahdollistamalla poroon ja poronhoitoon liittyvän kansainvälisen tutkimusyhteistyön tekemisen ja tiedon vaihdon laajentamisen.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat poroelinkeinoon tuotteita valmistavat eritykset, kuten rehutehtaat, matkailuyritykset, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä kuluttajat. Muut tutkijayhteisö laajemmin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 94 879
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 879
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 116 118
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 116 118
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen
Kunnat: Inari, Rovaniemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Selvitys luo kehittämissuunnitelman Kutuharjun koeporotarhan ympäristön tutkimustoiminnalle. Tutkimustoiminnassa käytetään Kutuharjun koetarhaa poroelinkeinon kehittämisessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Porotutkimus tuottaa tietoa porolaidunnuksesta ja sen muuttumisesta ja koko elinkeinosta ilmastonmuutoksen myötä. Kutuharjun koeporotarha on rakennettu juurikin tutkimusmahdollisuudet:Porojen ruokinnasta ja ilmastonmuutoksen vaikutus ruokintaan. Laitekanta vanhentunutta ja tarvitaan uudistusta, jotta saadaan aineistoa tehokkaammin tutkimukselle. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Välillisenä vaikutuksena tämän suunnitelman perusteella toteutettu investointi auttaa aineistotuotantoa tehokkaammaksi ja myös laajemmin koko paliskuntain alueelta. Tutkimukset koskien porohoidon vaikutusta luontoympäristöön saavat laajemmin aineistoa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 9 |
| Kutuharjun koeporotarhan tietovarannot auttavat poroelinkeinoa ilmastonmuutoksessa ja muuttuvissa olosuhteissa. Eli kun saadaan tutkimuksesta tietoa, niin myös elinkeino kehittyy. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Välillisenä vaikutuksena tämän hankkeen suunnitelmalla voidaan saada aineistotuotannon palvelua poronhoitoalueelle, ja jolla on koko Barentsin alueella merkitystä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Poronhoidon tiedontuotantoa laajennetaan tällä suunnitelmalla ja sen toteuttamisella, jolloin saadaan parempaa tietoa päätöksentekoon. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Poronhoito on osa saamelaiskulttuuria ja tärkeä elinkeino pohjoismaissa. Tiedontuotannon modernisointi antaa paremman ja laajemman käsityksen miten elinkeino pärjää eri alueilla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Teknologialla voidaan lisätä ja nopeuttaa tiedonkulkua sekä ymmärrystä ympäristön tilasta. Poronhoidon aineistotuotannossa ravinnonsaanti Kutuharjussa kuvastaa myös laiduntavia tokkia ympäri pohjois-Suomea. | ||
Kutuharjun koeporotarhan kehittäminen – Tutkimustietoa tulevaisuudessakin elinkeinolle (Kutuharju) oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima ja Paliskuntain yhdistyksen yhteishankkeena toteuttama projekti, joka käynnistyi 1.5.2021 ja päättyi 31.12.2022. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli laatia kehittämissuunnitelma Inarissa sijaitsevalle ja Paliskuntain yhdistyksen omistamalle Kutuharjun koeporotarhan tutkimusinfrastruktuurille, joka vastaisi nykyistä paremmin porontutkimuksen tarpeita. Tavoitteena on, että koeporotarha mahdollistaisi myös tulevaisuudessa laaja-alaisen ja elinkeinoa hyödyttävän porontutkimuksen toteutuksen. Hankkeessa tehty selvitys- ja suunnittelutyö toimii koeporotarhan tutkimusympäristön uudistamisen esiselvityksenä ja pohjamateriaalina kehittämisen toimenpiteille.
Hankkeen toiminta jakaantui neljään työpakettiin, jotka olivat: 1. Monipuolisen tutkimustoiminnan tekemiseen tarvittavan tutkimusinfrastruktuurin tarvekartoitus, 2. Tutkimusinfrastruktuurin uudistamisen toteuttamisvaihtoehtojen kartoitus ja vertailu, 3. Tutkimusinfrastruktuurin uudistamisen toteuttamisvaihtoehtojen kustannusselvitys ja 4. Palvelukonseptin laatiminen Kutuharjun tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämiselle tutkimuksessa ja sen edellyttämän vuorovaikutusmallin kehittäminen eri osapuolten välillä. Keskeisenä tuloksena hankkeessa tuotettiin Kutuharjun koeporotarhalla toteutettavalle porotutkimukselle nykyaikainen tutkimusinfrastruktuurin kuvaus ja suunnitelma sen toteuttamiseksi. Erityishuomiota kiinnitettiin tutkimustyön kannalta kriittisiin osa-alueisiin tutkimusinfrastruktuurissa, jotka liittyvät porojen käsittelytilaan ja käsittelyssä tarvittaviin välineisiin, mittauslaitteisiin ja työturvallisuuteen. Lisäksi oli tärkeä huomioida tutkimuksen vaatima tilantarve, aitarakenteet ja ruokintasysteemit sekä tiedonkeruuseen liittyvä laitteisto, kerätyn tutkimustiedon siirto ja tiedon laadun huomioiminen mm. porojen sähköiseen tunnistamisen kautta.
Tutkimusinfrastruktuurille oli tehty aiemmin rakentamissuunnitelma, jonka pohjalta laadittiin vaihtoehtoinen tilaratkaisu liikuteltavalle alustalle. Hankkeessa kilpailutettiin suunnittelupalvelu. Kometos oy:ltä suunnittelupalveluna saatiin rekalla liikuteltava modulaarinen konttiratkaisu, jonka pohjaratkaisussa on toimistotila, tekninen tila, pieni sosiaalitila, kylmäkaappi sekä porojen käsittely- ja näytteenottotila. Kokonaisuus mahtuu noin 11 m x 3 m olevaan täysperävaunuun. Näytteenottotilaan suunniteltiin porojen käsittelypilttuu, jossa eläintä voidaan pitää turvallisesti punnituksen ja näytteenoton (esim. veri-, uloste- ja karvanäyte) ajan. Kokonaisuuteen pyydettiin eläinlääkärin ja koe-eläinten hyvinvointiryhmän näkemykset. Lisäksi eläinten tunnistamiseksi ja merkinnöille laadittiin uudenlainen ratkaisu etäluettavilla piltoilla ja lukijalaitteistolla. Tutkimusinfrastruktuurin kustannusrakennetta selvitettiin, jotta ylläpidon kustannukset voitaisiin kattaa jatkossa tutkimustoiminnalla sekä MMM:n vuosittaisella kiinteällä rahoituksella. Luke ja Paliskuntain yhdistys päivittivät yhteistyösopimuksen ja laativat hinnoitteluperiaatteet. Tutkimusinfrastruktuurien omistajuus ja palveluiden tuottaminen sekä roolit tutkimustoiminnan toteutuksessa kirjattiin sopimuksen liitteeksi, jonka pohjalta muodostettiin palvelukonsepti. Tutkimuksen toteuttamisen prosessi on nähtävissä osapuolten verkkosivustoilla. Lisäksi Kutuharjun kehittämissuunnitelmasta tuotettiin Luken raportointisarjaan raportti, josta löytyy kuvaus tutkimusinfrastruktuurista ja siihen liittyvästä kehittämissuunnitelmasta.
Hankkeen etenemiseen myötävaikutti ohjausryhmä, joka antoi arvokasta palautetta hankkeen toteuttamisen tueksi. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Markku Himanen (MMM) ja muut jäsenet olivat Osmo Rätti (Lapin Yliopisto), Päivi Kainulainen (Lapin ELY-keskus), Juha Kantanen (Luke), Sirpa Thessler (Luke) ja Mika Kavakka (Paliskuntain yhdistys).