Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76979

Hankkeen nimi: Kiertotalouden osaamisalusta Etelä-Pohjanmaalle - CircEPOs

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Kampusranta 11

Puhelinnumero: 020 1243000

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Talvitie

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.talvitie(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 1244

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kestävyyskriisi, ilmastokriisi, väestönkasvu ja kaupungistuminen muuttavat tällä hetkellä nopeasti toimintakenttää, jossa yritykset toimivat. Tehostamalla resurssiensa käyttöä yritykset ja organisaatiot voivat vastata kestävyyskriisin aiheuttamaan raaka-aineiden hinnannousuun ja resurssikilpailuun sekä ilmastokriisin aiheuttamiin päästövähennystarpeisiin. Kestävän kehityksen teemat vaikuttavat voimakkaasti myös sekä kuluttaja- ja yritysasiakkaiden että sijoittajien käyttäytymiseen. Tämän lisäksi yrityksiä ohjataan tutkimaan kestävää kehitystä tukevia innovointimahdollisuuksiaan myös poliittisen sääntelyn myötä. Uudistuvaan toimintakenttään sopeutuminen ja ympäristövaatimuksiin vastaaminen vaatii yrityksiltä ja muilta organisaatioilta kehittämistoimia muun muassa liiketoimintamalleihin sekä tuotteisiin, minkä vuoksi erilaisia osaamisalustoja tulee kehittää juuri nyt. Osaamisalustan kehittäminen on erityisen tärkeää pk-yritysvaltaisella Etelä-Pohjanmaalla, joka on ympäristöosaamisessa jäljessä muihin maakuntiin verrattuna. Kiertotalouden potentiaali Suomen kansantaloudelle on arvioitu olevan noin 2-3 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Edelläkävijäyritykset tulevat muovaamaan kilpailukenttää ja saavat näin etulyöntiaseman muihin nähden.

Hankkeen päätavoitteena on rakentaa ja juurruttaa poikkialainen kiertotalouden osaamisalusta Etelä-Pohjanmaan alueelle. Osaamisalusta tulee toimimaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, mutta palvelee Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksiä ja muita organisaatioita. Osaamisalustalla yritysten on mahdollista saada tukea tarvittavan muutoksen toteuttamiseksi. Osaamisalustan tavoitteena on edistää kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen liittyvää muutosta eteläpohjalaisissa pk-yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Hankkeen aikana sitoutetaan yrityksiä kestävän kehityksen periaatteisiin ja ohjataan yrityksiä oivaltamaan, millä keinoin kiertotalouden periaatteita voidaan soveltaa heidän omassa liiketoiminnassaan. Pk-yrityksiä tuetaan viestimään toiminnastaan ja arvoistaan sidosryhmän odottamalla tavalla.

Hankkeen alatavoitteet ovat:
-Alueen pk-yritysten ja muiden organisaatioiden kiertotalousosaamisen kasvattaminen, yhteistyön lisääminen ja resurssien käytön tehostaminen
-Kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palvelujen sekä liiketoiminnan lisääminen alueen yrityksissä
-Tuotetaan opas eteläpohjalaisille pk-yrityksille siirtymään lineaarisesta kiertotalouteen
-Tuotetaan työkirja päästökartoitukseen pk-yritysten käyttöön

Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat konkreettiset toimenpiteet
-Osaamisalustan perustaminen ja verkoston rakentaminen
-Webinaarisarja, joka sisältää 8-10 webinaaria.
-6-8 esittelyä kiertotalouden ja hiilineutraaliuden periaatteista ja mahdollisuuksista yhteistyöhankkeiden ja -kumppaneiden tilaisuuksissa
-Tiedottamista sähköpostilla, lehtiartikkeleilla (5 kpl), uutiskirjeillä (5 kpl) sekä muuta tiedotusta olemissa olevissa verkostoissa sekä sosiaalisessa mediassa
-4-6 työpajaa kiertotalouden toimintatapojen edistämiseksi pk-yrityksissä
-3-4 businessblenderiä
-Opas pk-yrityksen siirtymään lineaarisesta kiertotalouteen
-Case-kuvauksia kierotalouden mukaiseen liiketoiminnan kehittämisestä
-Kiertotalouden tuote- ja palvelukehityksen case-kuvauksia
-Työkirja pk-yrityksen päästökartoitukseen

Hankkeessa perustettavan osaamisalustan avulla alueen pk-yritysten tietoisuus ja osaaminen kiertotalouden mahdollisuuksista kasvavat sekä alueen pk-yritykset siirtyvät hyödyntämään yhä enemmän kiertotalouden mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Kiertotalouden osaamisalusta jää pysyväksi osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Etelä-Pohjanmaan pk-yritykset sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot

4.2 Välilliset kohderyhmät

Etelä-Pohjanmaan alueen kunnat sekä alueen oppilaitosten opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 215 088

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 088

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 268 860

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 860

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kurikka, Alajärvi, Lapua, Kauhajoki, Seinäjoki, Karijoki, Ähtäri, Teuva, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Soini, Alavus, Isokyrö, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty sukupuolivaikutusten arviointi Suvauskoneella, tulosten perusteella hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikana toteutettavissa työpajoissa ja webinaareissa huomioidaan eri sukupuoli-identiteettien yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Kiertotalousliiketoiminnan hyödyntäminen lisää lunnonvarojen käytön kestävyyttä. Uudenlaisen liiketoiminnan käyttöönoton vaikutukset näkyvät vähitellen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 8
Kiertotalousliiketoiminnan hyödyntäminen vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen riskejä vähentäen, mutta vaikutukset näkyvät vähitellen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 8
Kiertotalousliiketoiminnan käyttöönotto vaikutta myös luonnon monimuotoisuuteen, kun hiilineutraali liiketoiminta lisääntyy.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Uusiutuvaan energiaan ja uusiutuviin materiaaleihin siirtyminen vaikuttaa erityisesti kasvihuonepäästöihin. Jätteiden määrän vähenemisellä on vaikutusta maaperään ja vesistöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Yleisellä tasolla joitain vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 8
Uusiutuvien materiaalien käyttö, materiaalien uusiokäyttö ja kierrätys lisäävät taloudellista kestävyyttä vähentäen samalla neitseellisten materiaalien käyttöä ja jätteiden määrää. Kiertotalouden toimintamallien mukaisissa toimintamalleissa materiaalien käyttöä vähennetään esimerkiksi yhteiskäytön ja jakamistalouden keinoin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 6
Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen ei tapahdu yksittäisten yritysten tasolla (pkyrityksissä), mutta kiertotaloudessa tämäkin nousee toimenpiteeksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 9
Kiertotalous luo yrityksille kilpailukykyä monella tavalla ja auttaa yrityksiä uudistumaan ja kehittymään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 8
Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle ja ne ovat osa kiertotalousliiketoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 6
Hankkeessa mietitään arvo-/toimitusketjujen rakennetta sekä toimintaa ja pyritään sitä kautta löytämään koko ketjussa uusia mahdollisuuksia. Näin ollen hankkeessa sivutaan myös logistiikkaa ja kiertotalouden sille tarjoamia mahdollisuuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 8
Yleinen hyvinvointi maakunnassa lisääntyy uudistuvan, kasvavan ja kehittyvän liiketoiminnan myötä, kun yritykset löytävät kiertotaloudesta uusia mahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Vähäisiä välillisiä vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Vähäisiä välillisiä vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 0 4
Vähäisiä välillisiä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 6 8
Hanke vaikuttaa merkittävästi niin yritysten kuin yleisemminkin ympäristöosaamiseen tiedonvälityksen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoite on ollut rakentaa ja juurruttaa poikkialainen kiertotalouden osaamisalusta Etelä-Pohjanmaan alueelle ja kiertotalousalusta Riihi julkaistiin tammikuussa 2023 osoitteessa www.eepeeriihi.fi. Hankkeessa on luotu kanava kiertotalouden mukaista ja kestävää liiketoimintaa edistävän eteläpohjalaisen verkoston pohjaksi ja kiinnekohta kestäviä toimintatapoja kehittävien yritysten ja muiden toimijoiden tiedon, osaamisen ja yhteistyön kasvattamisen tueksi. Hankkeessa on aktiivisesti lisätty eteläpohjalaisten pk-yritysten tietoa kiertotaloudesta ja osaamista kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin, tuotteisiin ja palveluihin sekä muihin kestävien toimintatapojen edistämiseen, kuten hiilijalanjälkilaskentaan, liittyen. Hankkeessa on myös saatu alkuun ymmärrystä verkostojen ja eri toimijoiden yhteiskehittämisen roolista kiertotalouden toteuttamisessa.
Hanke on jakaantunut kolmeen työpakettiin, joiden teemat ja tulokset ovat:

TP 1 Viestintä: Työpaketissa on viestitty aktiivisesti hankkeen sosiaalisen median kanavissa ja Riihi-uutiskirjeessä, joita on hyödynnetty myös muiden hankkeiden ja toteuttajien kestävyysteemaan liittyvien uutisten ja tapahtumien jakamiseen. Kohderyhmää on tiedotettu mm. hankkeen tapahtumista myös sähköpostitse. Hankkeessa on julkaistu 17 artikkelia sekä 16 opasvideota. Lisäksi hanketta, hankkeen tuloksia, osaamisalustaa sekä kiertotaloutta on esitelty yhteensä 21 muiden hankkeiden tai toimijoiden järjestämässä tilaisuudessa. Lisäksi hankkeessa on järjestetty 10 webinaaria.

TP 2 Kehittäminen: Työpaketissa on järjestetty 4 työpajaa ja 3 business blenderiä. Työpaketissa on luotu kaksi opasta: Lisää kierroksia! (Opas siirtymään lineaaritaloudesta kiertotalouteen, osoitteessa https://www.thinglink.com/card/1715002727961985701) ja ILPO – Opas pk-yrityksen ilmastopäästöjen laskentaan (päästötyökirja, osoitteessa https://projektit.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/opas-ilmastopaastojen-laskentaan-pk-yritykselle/). Työpaketissa on kirjoitettu ja julkaistu yhteensä 16 case-kuvausta kiertotalouden mukaisesta tuota- ja palvelukehityksestä sekä liiketoiminnan kehittämisestä.

TP 3 Osaamisalusta: Työpaketissa on rakennettu kiertotalouden osaamisalusta Etelä-Pohjanmaalle sekä aloitettu osaamisalustan jalkauttamistyö.

Hankkeen tuotoksia on kehitetty yhteistyössä alueen yritysten kanssa.