|
|
|
Hankekoodi: A77002
Hankkeen nimi: Drone-Space
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: DRONNAIR OY
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 3181880-9
Jakeluosoite: Teknologiantie 18
Puhelinnumero: +358408312708
Postinumero: 90590
Postitoimipaikka: OULU
WWW-osoite: www.dronnair.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saartenoja Ari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.saartenoja(at)gmail.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408312708
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa rakennetaan prototyyppi järjestelmästä, joka kykenee havaitsemaan muut ilma-alukset jotka lentävät samassa ilmatilassa. Hankeessa tutkitaan erilaisia teknisiä ratkaisuja, joilla tunnistaminen ja kommunikointi toisten ilma-alusten kanssa tapahtuu. Joitakin valmiita teknisiä ratkaisuja on markkinoilla (FLARM, Transponder) miehittämättömille ilma.aluksille, mutta niiden toimivuudesta kenttäkäytössä on vähäistä kokemusta. Hankkeessa tutkitaan myös tutkaan ja kuvantamiseen soveltuvia ratkaisuja ilma-alusten tunnistamiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 040
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 71 150
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 78 040
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 71 150
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite: Teknologiantie 18
Postinumero: 90590
Postitoimipaikka: OULU
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 1.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 8 |
| Järjestelmä mahdollistaa kustannustehokkaan geofysikaaliset mittaukset globaalisti | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Raaka-aineiden tehokas ja vähäpäästöinen etsiminen auttaa ilmastonmuutokseen positiivisesti | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Hanke tuo työpaikkoja Oulun alueelle | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Miehittämättömän ilmailun lisääntyminen luo haasteita miehittämättömän ja miehitetyn ilmailun integroinnissa samaan ilmatilaan. Yksi ilmailun turvallisuuden keskeisimmistä näkökohdista on kahden lentokoneen törmäyksen välttäminen. Miehitetyllä ilmailulla on omat toimintamenetelmänsä ja tekniikkansa tämän riskin minimoimiseksi, kun miehittämättömän ilmailun alalla näitä toimintamalleja ja laitteistoja kehitetään edelleen. Miehittämättömän ilma-aluksen (Remotely Piloted Aircraft, RPA) on oltava tietoinen ympäröivästä ilmatilasta ja muista ilma-aluksista, jotka voivat olla läsnä. Tämän projektin tavoitteena oli löytää ratkaisuja näihin ongelmiin kehittämällä miehittämättömään ilma-alukseen asennettavia transpondereita, jotka auttaisivat lennokkia tiedostamaan oman sijaintinsa sekä muun ilmaliikenteen. Projektissa rakennettiin ja testattiin muutamia droneja, joiden kyky visualisoida ilmatilaa ja havaita muita ilma-aluksia testattiin ensin rajoitetulla alueella ja sitten kenttäolosuhteissa lentokentän läheisyydessä. Transpondereiden avulla pystyimme lisäämään ilmatilan näkyvyyttä ja havaitsemaan muun ilmaliikenteen, parantaen näin toimintojemme turvallisuutta sekä omalta että siviililiikenteen kannalta. Vaikka transpondereiden käyttöä ei vielä edellytetä lainsäädännössä tai EASA:n määräyksissä, tämä projekti lisäsi merkittävästi valmiuttamme ottaa teknologia käyttöön ja integroida se automaattiohjausjärjestelmään.