Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77029

Hankkeen nimi: Työ ja asuminen korona-arjessa - TAKO

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 0294 5211

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Palomäki Virpi Marja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.palomaki(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 448 7142

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja kehittää tilaratkaisuja, joissa huomioidaan koronan tai muun mahdollisen tartuntataudin leviämisen estäminen, sujuvat etätyömahdollisuudet, sosiaalinen eristäminen sekä hyvinvointi ja terveysnäkökulmat. Myös hyvinvointipalveluihin liittyvä kotiin tuotavien palvelujen tuottaminen huomioidaan. Ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu rakentaa asuntoja täyttämään vain joitakin, juuri nyt tiedossa olevia erityistarpeita. Hankkeessa suunnitellaan asuntoja ja asuinalueita yleisemmin joustaviksi siten, että ne pystyvät elinkaarensa aikana vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin.

TAU toteuttaa hankkeessa työpakettia 'Joustava ja terveellinen asuntorakentaminen'. Toimenpiteessä suunnitellaan uudentyyppisiä tilallisia ratkaisuja ja näitä tukevia digitaalitekniikkaan perustuvia järjestelmiä asunnoissa, kotipiirissä ja asuinalueilla tehtävään etätyöhön sekä karanteeniolosuhteiden järjestämiseen. Työmenetelmänä on koe- ja mallisuunnitelmien laadinta, joita demotaan olemassa olevilla asuinalueilla kaupunkimaisesta ympäristöstä. Uusimpia tutkimustuloksia joustavasta rakentamisesta sekä puun terveysvaikutuksista rakennusmateriaalina tullaan hyödyntämään suunnittelussa. SeAMK toteuttaa työpakettia 'Kestävä hyvinvointi ja hoiva asumisessa'. Erilaiset kotiin vietävät palvelut ovat lisääntyneet viime aikoina nopeasti, ja korona-aika on tuonut suuren tarpeen näille palveluille. Myös teknologia mahdollistaa palveluiden saatavuuden aivan eri tavalla kuin vielä joitakin vuosia sitten. Työpaketissa laaditaan yritysten tarjoamien helposti saavutettavien palveluiden prosessimalli sekä pilotoidaan helposti saavutettavissa olevia digitaalisten palveluiden teknologiaratkaisuja. Vähähiilisyys, kiertotalous ja digitalisaatio ovat hankkeen läpileikkaavia teemoja, ja niiden toteutumista seurataan ja edistetään kaikissa työvaiheissa.

Hankkeen tuloksena syntyy erilaisia malleja ja suunnitteluperiaatteita, joiden avulla sekä yksityinen että julkinen sektori voivat kehittää rakennussuunnitteluaan ja rakentamistaan joustavampaan ja hyvinvointi- ja terveystietoisempaan suuntaan. Joustolla ratkaistaan tämän hetken tarpeita, jotka liittyvät etätyöhön, karenteeniin, sosiaaliseen etäisyyteen sekä sopeutumiseen erilaisten palveluiden tarpeille. Joustavat ja muunneltavat asunnot ja asuinalueet mahdollistavat asumisen niin muuttuvissa perhetilanteissa kuin myös kotona asumisen mahdollisimman pitkään.
Suunnitteluratkaisuissa sovelletaan uusien tutkimusten tuottamaa tietoa eri materiaalien ja pintakäsittelyaineiden vaikutuksista taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisyyn.
Pitkän ajan vaikutuksena joustavuus vähentää tarvetta muuttaa toiselle alueelle, pidentää rakennuksen elinkaarta sekä vähentää purkutarvetta. Tämä tukee EU:n kiertotalous- ja vähähiilisyystavoitteita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä ovat rakennus- ja puutuotealan yritykset, yksityiset suunnittelutoimistot sekä hyvinvointi- ja hoiva-alan yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toissijaisia kohderyhmiä ovat asukkaat ja etätyötilojen käyttäjät, sekä kaupunkien ja kuntien kaavoitustoimistot sekä muut erilaisten palveluiden tuottajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 183 882

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 181 157

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 229 855

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 227 198

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Soini, Vimpeli, Lappajärvi, Karijoki, Kauhajoki, Teuva, Kauhava, Kurikka, Lapua, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Alavus, Isojoki, Ilmajoki, Evijärvi, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kampusranta 9 C

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Analyysiä ei ole tehty, mutta aiemmista hankkeista saatujen kokemusten mukaan rakennusalan yrityksissä on enemmän miehiä. Suunnittelutoimistoissa toimii kuitenkin paljon naisia ja hankkeen sisältöön liittyvällä hyvinvointisektorilla enemmistö toimijoista on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan samalla tavalla molempiin sukupuoliin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on asuntojen ja tilaratkaisujen suunnittelu.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 3
Hankkeessa suunnitellaan ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeen toimilla pyritään vähentämään ilmastonmuutosta kestävien ratkaisujen suunnittelun avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 1
Etätyöskentelyllä vähennetään liikenteen päästöjä, jolla on vaikutuksia ilmansaaste- ja hiilidioksidipäästöihin, mikä vaikuttaa monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Etätyöskentelyllä vähennetään liikenteen päästöjä ilmakehään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeella on vaikutuksia ilman laatuun vähenevän liikenteen kautta, joka vaikuttaa kaikkiin eliöihin ja elinympäristöihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Suunniteltavissa ratkaisuissa huomioidaan materiaalitehokkuus sekä käytettyjen materiaalien uusiokäyttömahdollisuudet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Suunniteltavissa ratkaisuissa huomioidaan uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuudet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Hankkeessa tehdään yhteistyötä ja vaikutetaan paikallisiin yrityksiin tuottamalla kestäviä ratkaisuja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Parannetaan käytännön etätyöskentelyolosuhteita, joihin liittyy vahvasti aineettomien etäpalveluiden käyttö.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Etätyöratkaisujen kehittyminen vaikuttaa työmatkaliikenteen vähenemiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Uusien asuntojen ja tilaratkaisujen suunnittelulla ja niihin liitetyillä materiaalien hyvinvointivaikutusten huomioimisella parannetaan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 1
Kaikkien käyttöön tarkoitetuilla työskentelyolosuhteiden parantamisella edistetään tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 1
Kaikkien käyttöön tarkoitetuilla työskentelyolosuhteiden parantamisella edistetään yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Kaupunkisuunnittelunäkökulmassa pitää huomioida myös kulttuuriympäristön tuomat vaatimukset.
Ympäristöosaaminen 2 4
Hankkeen toimenpiteiden kautta mukana olevien toimijoiden ympäristöosaaminen kasvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tampereen yliopiston arkkitehtuurin tavoitteena oli suunnitella asuntoja ja asuinalueita joustaviksi siten, että ne pystyvät elinkaarensa aikana vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena oli huomioida erityisesti koronan tai muun mahdollisen tartuntataudin leviämisen estäminen sekä sujuvien etätyöratkaisujen mahdollistaminen. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö teki hankkeessa yhteistyötä Seinäjoen ja Kauhajoen kaupunkien kaavoittajien kanssa ideoimalla Seinäjoella uutta asuinaluetta ja kehittämällä Kauhajoella keskusta-alueen kortteleiden täydennysrakentamista kestävän ja vähähiilisen rakentamisen keinoin. Molempien kaupunkien kaavoitus on edennyt hankkeen aikana, ja idealuonnokset ovat toimineet kaavojen valmistelun tausta-aineistona. Hanke on tuonut uusia ideoita ja lähestymistapoja kaupunkien suunnitteluprosesseihin. Hankkeen toimesta tehtiin myös useita idealuonnoksia yksittäisistä rakennuksista, jotka liittyvät hankkeen teemoihin joustava, kestävä ja vähähiilinen rakentaminen. Kaikki idealuonnokset sovitettiin toiminta-alueen kunnissa oleviin tontteihin, jotka aiotaan rakentaa lähivuosina. Suunnitelmat käytiin läpi kohdealueen toimijoiden kanssa, ja niitä kehitettiin alueen toiveiden mukaisesti. Yksi hankkeen teema oli puun terveys- ja hyvinvointivaikutusten tuominen osaksi mukaan suunnitelmiin. Aiheesta koottiin kirjallisuustyö, joka on julkaistu TAU:n julkaisuna.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun rooli hankkeessa oli toimia asiantuntijana hoiva- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja vastata niihin liittyvistä toimenpiteistä. Tavoitteena oli helposti saavutettavissa olevien digitaalisten palveluiden teknologiaratkaisujen selvitys ja pilotointi, yritysten tarjoamien helposti saavutettavien palveluiden prosessimallin rakentaminen, yhteneväisen toimintamallin laatiminen yritysten välille, joka näkyy asiakkaalle helposti saatavissa olevina palveluina sekä yritysten yhteistilaratkaisujen selvittäminen. SeAMK sai hankkeessa toteutetuissa pilotoinneissa käyntännön kokemuksia laitteiden toiminnasta sekä käyttäjäkokeuksia asiakkailta. Pilotointien kautta hankkeessa mukana olleet tahot saivat käyttökokemuksia laitteista ja varmuutta hankkia jatkossa omia laitteita. Sekä SeAMK että pilotoinnissa mukana olleet toimijat voivat jatkossa hyödyntää saamiaan kokemuksia omassa toiminnassaan. Hankkeessa kehitettiin kaikkia tavoitteiden mukaisia osa-alueita. SeAMK:n osuudessa hyvinvointiteknologian pilotointi oli suurin kokonaisuus, mutta myös yritysten yhteistä toimintamallia kehitettiin ja yhteisiä tilaratkaisuja mietittiin. Hankkeen tuloksista on kirjoitettu julkaisu: Tulevaisuuden asuminen - joustavuutta ja hyvinvointiteknologiaa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/150745