|
|
|
Hankekoodi: A77038
Hankkeen nimi: Uusia toimintamalleja jatkuvuuden ja kasvun kiihdyttämiseksi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: PL 412
Puhelinnumero: 020 124 3000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Talvitie Pauliina Maaria
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.talvitie(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408302382
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Omistajanvaihdokset ovat keskeinen osa toimivaa, uudistumiskykyistä elinkeinoelämää ja yrittäjyyden ekosysteemiä. Yritysten jatkajien ja ostajien löytäminen on erityisen haastavaa maaseutumaisessa ympäristössä. Silloinkin kun jatkaja on esimerkiksi perheyrityksessä selvillä, tarvitaan valmennusta ja työkaluja osaamisen, johtajuuden ja omistuksen siirtoon sekä ristiriitojen käsittelyyn.
Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja yrityskauppoja hyödyntävän ajattelu- ja toimintamallin kasvattamiseksi Etelä-Pohjanmaalla.
Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on rakentaa jatkajakoulun toimintamalli SeAMKiin ja Seduun sekä pilotoida sitä. Jatkajakoulun toimintamallilla edistetään eteläpohjalaisten perheyritysten jatkuvuutta a) luomalla perheyritysten lapsille edellytyksiä pohtia perheyrityksen jatkamista uravaihtoehtona, b) tarjoamalla heille osaamista ja työkaluja myöhemmin mahdollisesti tapahtuvaan osaamisen, johtajuuden sekä omistuksen siirtoon ja c) valmentamalla heitä perheen, työn ja omistuksen muodostaman dynamiikan käsittelyyn ja hallitsemiseen. Potentiaalisten jatkajien tunnistamiseksi työpaketissa a) muokataan Entre Intentio -yrittäjyyskyselyä ja rakennetaan siitä digityökalu, b) tunnistetaan työkalua hyödyntäen ja kontaktoidaan potentiaaliset jatkajat SeAMKissa ja Sedussa, c) rakennetaan ja toteutetaan jatkajakoulukonsepti.
Toisen työpaketin tavoitteena on kehittää ostajakoulun toimintamalli SeAMKiin ja pilotoida sitä. Ostajakoululla pyritään synnyttämään yritysostoja hyödyntävää ajattelutapaa ja herättämään kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi yritys- tai liiketoimintaoston kautta sekä myös kasvattamaan liiketoimintaa yritys- ja liiketoimintaostojen kautta. Toimenpiteinä suunnitellaan ja toteutetaan ostajakoulu, joka koostuu teemoitetuista luennoista ja workshopeista sekä ostamiseen tutustumisesta todellisten yrityskeissien kautta.
Kolmannen työpaketin tavoitteena on viestiä hankkeen tuloksista ja levittää hyviä käytänteitä Etelä-Pohjanmaalla sekä valtakunnallisesti. Työpaketissa tuotetaan opas kehitetyistä toimintamalleista, tuotetaan asiantuntijakirjoituksia, -esitelmiä ja muita tiedonlevitysmateriaaleja eri foorumeille.
Hankkeen tuloksena syntyy jatkajakoulun toimintamalli pysyvään käyttöön, uudistettu Entre Intentio -mittari digitaalisena työkaluna, sekä pysyvä toimintamalli ostajakoulusta ja yrityskauppoja hyödyntävän ajattelutavan vahvistamisesta. Ostajakoulu vakiinnutetaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoina vapaasti kaikille.
Eteläpohjalaiset pk-yritykset, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sedu,
Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Sedun opiskelijat, yritysostoa suunnittelevat yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat.
Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki Suomessa toimivat ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset, jotka voivat hyödyntää kehittämäämme toimintamallia.
Myös Etelä-Pohjanmaan koko maakunta ja kunnat ovat välillistä kohderyhmää ja tulevat hyötymään hankkeen tuloksista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 178 064
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 178 064
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 222 580
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 222 580
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Alajärvi, Teuva, Lappajärvi, Kurikka, Karijoki, Seinäjoki, Vimpeli, Soini, Kauhava, Ähtäri, Lapua, Kauhajoki, Isojoki, Isokyrö, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Omistajanvaihdokset johtavat yritysten uudistumiseen. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja huomioivat todennäköisemmin liiketoiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat. Tällä on pitkän aikavälin vaikutus yrityksiin ja yritysten tekemiin teknologiavalintoihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Omistajanvaihdokset johtavat yritysten uudistumiseen. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja huomioivat todennäköisemmin liiketoiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat. Tällä on pitkän aikavälin vaikutus yrityksiin ja yritysten tekemiin teknologiavalintoihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 4 |
| Omistajanvaihdokset johtavat yritysten uudistumiseen. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja huomioivat todennäköisemmin liiketoiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat. Tällä on pitkän aikavälin vaikutus yrityksiin ja yritysten tekemiin teknologiavalintoihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Omistajanvaihdokset johtavat yritysten uudistumiseen. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja huomioivat todennäköisemmin liiketoiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat. Tällä on pitkän aikavälin vaikutus yrityksiin ja yritysten tekemiin teknologiavalintoihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei relevantti tämän hankkeen kannalta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Omistajanvaihdokset johtavat yritysten uudistumiseen. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja huomioivat todennäköisemmin liiketoiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat. Tällä on pitkän aikavälin vaikutus yrityksiin ja yritysten tekemiin teknologiavalintoihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
| Omistajanvaihdokset johtavat yritysten uudistumiseen. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja huomioivat todennäköisemmin liiketoiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat. Tällä on pitkän aikavälin vaikutus yrityksiin ja yritysten tekemiin teknologiavalintoihin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Elinkeinorakenne voi olla kestävä vain, jos omistajanvaihdokset toteutuvat. Omistajanvaihdosten myötä tapahtuu myös liiketoiminnallista uudistumista, mikä edesauttaa elinkeinorakenteen myönteistä kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 7 |
| Omistajanvaihdokset johtavat yritysten uudistumiseen. Hankkeessa tuotettavat toimintamallit tukevat yritysten kehittämistä sekä digitalisaation että innovatiivisuuden näkökulmasta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Vaikka hankkeen tavoitteena ei ole logistiikan kehittäminen, uudistuvat liiketoimintamallit ja lisääntyvä digitalisaatio (uusien sukupolvien myötä) vähentävät ihmisten liikkumisen ja tavaroiden siirtämisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| Hankkeella on selkeä ja välitön vaikutus yrittäjäperheiden ja yksilöiden hyvinvointiin. Hankkeessa tähdätään keskustelukulttuurin edistämiseen perheyrityksissä, mikä itsessään lisää hyvinvointia. Yrityksen jatkuvuus on yksilön kannalta henkisesti tärkeä asia ja onnistunut sukupolvenvaihdos ja siihen valmistautuminen lisäävät hyvinvointia molemmissa sukupolvissa. Samalla yritysten jatkuvuuden takaaminen luo yleistä hyvinvointia alueella säilyvien ja kehittyvien palveluiden ja työpaikkojen myötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 8 |
| Hankkeessa on huomioitu naisten kokemat erilaiset haasteet omistajanvaihdoksissa miehiin verrattuna. Hankkeen toimintamalleissa ja materiaaleissa huomioidaan sukupuoliin liittyvät ennakko-oletukset ja pyritään kumoamaan niitä. Toimintamalleilla pyritään vähentämään sukupuolieroja yritysten johtotehtäviin sijoittumisessa/yrittäjäksi ryhtymisessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 4 |
| Uudet sukupolvet ovat valmiimpia ottamaan huomioon erilaisten ryhmien mahdolliset kontribuutiot yritysten tuottamaan lisäarvoon. Sillä tavoin sukupolvenvaihdokset edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Toimintamalleja rakennettaessa varmistetaan tasavertainen saavutettavuus. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Yritysten jatkuvuuden edistäminen vaikuttaa myös kulttuuriympäristöön (etenkin rakennuskantaan) siltä osin kuin uuden sukupolven haltuun ottamat yritykset tekevät em. kohdistuvia investointeja. Hankkeessa tuotettavissa materiaaleissa huomioidaan kulttuuriympäristön arvoon liittyvät näkökulmat. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 4 |
| Omistajanvaihdokset johtavat yritysten uudistumiseen. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja huomioivat todennäköisemmin liiketoiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat. Tällä on pitkän aikavälin vaikutus yrityksiin ja yritysten tekemiin teknologiavalintoihin. Hankkeessa tuotetuissa materiaaleissa huomioidaan kestävän kehityksen näkökulmat ympäristöosaamisen osalta. | ||
Hankkeessa kehitettiin digitaalinen työkalu perheyrittäjätaustaisten opiskelijoiden löytämisen helpottamiseksi. Työkalun hyvänä puolena on, että vastaaja saa heti vastauksiinsa perustuvan palautteen. Sen lisäksi kiinnostuksensa ilmaisseihin opiskelijoihin voidaan ottaa yhteyttä. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin Jatkajakoulun toimintamalli. Mallin periaatteina on tarjota eväitä menestyvään perheyrittäjyyteen, osaamista sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja hallittuun toteuttamiseen, edistää ja antaa välineitä keskustelukulttuurin kehittämiseen perheyrityksessä. Lisäksi osallistujat, eli perheyrittäjien lapset, saavat toisiltaan vertaistukea ja uusia näkökulmia. SeAMKissa Jatkajakoulun pilotti rakennettiin jatkuvaksi malliksi, johon osallistujat voivat liittyä mukaan, kun heille on sopiva ja ajankohtainen hetki. Tapaamiset ovat lukuvuoden aikana noin kerran kuukaudessa. Sedussa aiheet on juurrutettu yrittäjyyden tutkintoon.
Toinen kehitetty toimintamalli oli ostajakoulu, joka suunnattiin yrityksen ostamista harkitseville. Pilotoinnissa kehitettiin Yrityksen ostaminen 5 op opintojakso, joka toteutettiin hybridi -muotoisena. Useat yrityksen ostamista harkitsevat ovat työelämässä, joten toteutusmuoto todettiin toimivaksi. Aihealueina ovat: yrityskauppoja hyödyntävästä ajattelutapa, johtamisen haasteet yritysostossa, ostokohteet ja kauppaneuvottelut, arvonmääritys, toteutustavat ja rahoitus. Opiskelijat tekevät itsenäisesti tehtäviä ja osallistuvat luennoille.
Hankkeen tavoitteena oli edistää perheyritysten keskustelukulttuuria. Tämä huomioitiin erityisesti opiskelijoiden tehtävänannoissa, jotka kannustivat eri teemoista keskusteluun omassa perheyrityksessä sekä omassa teemaillassaan.