Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77046

Hankkeen nimi: MicroGrid - kustannustehokas energiasaareke (investointiosio)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: PL222

Puhelinnumero: 0206110200

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: https://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toppila Rauno Ilmari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rauno.toppila(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6888439

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia on aiheuttanut monenlaisia vaikeuksia. Yritysten arvoketjussa tapahtuneet lomautukset, tavaran tai ohjelmistojen toimitusten lykkääntyminen ovat pysäyttäneet useamman toimitusketjuun liittyvän yrityksen toiminnan ja näin aiheuttanut vakavia taloudellisia ongelmia.
MicroGrid - kustannustehokas energiasaareke -hanke edistää toipumista mm. digitalisaation, yritysten ja TKI-toiminnan yhteistyön ja vihreämmän talouden keinoin (CO2 päästöt ja vähähiilisyyden teemat).
Hankkeen sisältö on suunniteltu yli kymmenen yrityksen voimin, jossa puheenvuorot ja kirjatut toimenpiteet ovat kohdistuneet uuden teknologian testaamisen ja tiedon välittymisen avulla tapahtuvaan kokonaistoiminnan kehittämiseen, eri toimintojen kontroilloituun tehostamiseen ja ennen kaikkea niihin nopeisiin toimenpiteisiin millä hankkeen tuottama sisältö voi auttaa juuri nyt vaikeuksissa olevia yrityksiä. Kohderyhminä voivat olla energian käyttämisen tai tuottamisen yksiköt, kuten maatilat, taloyhtiöt, kyläyhteisöt, tuuli-ja aurinkovoimalat ja energiayhtiöt. Yleensä kaikki, joille energian optimoinnilla pystytään tuottamaan kokonaistoiminnan säästöjä.

Tavoitteena on saada testattu ja todennettu energianhallinnan kokonaisratkaisu, jolla voidaan optimoida sähkö- ja lämpöenergian hyödyntämistä vihreällä teknologialla ja energiaa säästävällä tavalla. Hankkeen sisältö tarjoaa uuden teknologisen osaamisen ja tiedon välittymisen kautta liiketoiminnan potentiaalia sekä myös mahdollisia kustannussäästöjä yrityksille ja yhteisöille.

Hankkeen toimenpiteet ovat:
TP1 projektin hallinnointi ja koordinointi
TP2 Esiselvitys,jossa tuotetaan raportti älykkään energiaohjauksen toimialakentästä ja tunnistetaan energianohjauksen tärkeimmät osa-alueet
TP3 Analysointityökalun määrittely ja hankinta. Esiselvityksen kanssa rinnakkain etsitään älyverkkoon liittyvä kontrollointijärjestelmä, ohjelmisto, jolla energian tuottamista, laatua ja oikea-aikaisuutta voidaan seurata.Työpaketti 3 tuottaa lähtötiedot työpakettiin 4, jossa ohjelmistoa hyödynnetään laboratoriotason proof-of-concept testauksissa.
TP4 Laboratoriotestaus- ja saarekekonseptien kehitys proof-of-concept Tässä työpaketissa tuotetaan tietoa konkreettisista energiansäästöön liittyvistä toimenpiteistä testaamalla ja simuloimalla aitoja kulutustilanteita. Työpaketti tuottaa sellaisia ratkaisuita, joilla yritykset voivat saavuttaa energiantuottoon ja kuluttamiseen liittyviä säästöjä.
TP 5 Kansainvälinen verkostoituminen ja kv-hankkeet. Hankkeen toiminnan yhtenä osana tulee myös olla tietoisuus mitä kansainvälisellä tasolla tapahtuu mikroverkkojen ja energiayhteisöjen kansainvälisessä toiminnassa. Tietojen vaihtaminen ja energiayhteisöihin kontaktoituminen on osana työpakettia 5.

TP 6 Markkinointi ja viestintä. Microgrid hankkeessa järjestettävät työpajat, tulokset, seminaarit ja muut hankkeeseen liittyvät asiat, kuten projektin tiedotteet ja julkaisut tuodaan esille viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Myös sosiaalinen media viestinnän verkkopohjaisena kanavana tulee olemaan hankkeen viestinnän välineenä. Hankkeen seminaareja järjestetään kaksi kappaletta hankkeen toteutusaikana.

Tuloksena TP2:ssa on esiselvitysraportti eri energiamuotojen hyödyntämisestä ja hallinnasta erityisesti yritysten ja yhteisöjen säästönäkökulmasta.
TP3 Tuloksena on vaatimusmäärittely, kilpailutus ja hankinta suuren datamäärän analysointiohjelmistolle, millä energiasaarekkeen toimintaa voidaan ohjata.Tuloksena on myös lähtötietoa TP4:ään. Työpaketti 4 tekee energiansaarekkeen kokonaishallintasan liittyviä teknologian ja innovaatioiden testausta joiden tuloksena on sellaisia ratkaisuita, joilla yritykset voivat saavuttaa energiantuottoon ja kuluttamiseen liittyviä säästöjä.
Työpaketti 5 tuloksena on uusia kontakteja alan järjestöihin, tietous alan nykytilasta ja toiminnasta kansainvälisellä tasolla sekä EU- tason ohjelmissa.
TP 6 tuloksia ovat työpajat, seminaarit (1/toteutusvuosi), tiedotteet ja tiedonvälitys hankkeen tuloksista

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisesti hankkeen tuloksista hyötyy toteuttajaorganisaatio (OAMK).
Organisaation kyvykkyys kasvaa ja siten tietous siirtyy myös yrityksiin.
Organisaation oppimisympäristöjen tuottama tietous kasvaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toissijaisesti kyvykkyys siirtyy yrityksiin (toissijaiset hyödynsaajat)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 63 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 61 750

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 90 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 88 214

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9 90570 Oulu

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sähkö-automaatio ja konetekniikan opiskelijoiksi hakeutuu yhä enemmän naisia, mutta ala on edelleen miesvaltainen. Koulutusorganisaatioiden toive ja tavoite onkin saada lisää naisia koulutukseen mukaan. Teknologiateollisuuden vuoden 2019 raportissa (Teknologiateollisuuden henkilöstön sukupuolijakaumat, ikäjakaumat ja keski-iät) Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa jakauma oli: miehiä 71.6% ja naisia % 28.4 %. Kone- ja metallituoteteollisuuden vastaavat luvut olivat: miehiä 87,7% ja naisia 12,3%. Konetekniikkka v.2020 miehiä 73 naisia 3 Sähkö- ja automaatiotekniikkka v.2020 miehiä 52 naisia 3 Kevään 2016 yhteishaussa luvut olivat OAMK:ssa seuraavat: Konetekniikka, päivätoteutus hakijat yhteensä 540 naiset 30 miehet 510 Sähkö- ja automaatiotekniikka, monimuoto hakijat yhteensä 161 naiset 17 miehet 144 Sähkö- ja automaatiotekniikka, päivätoteutus hakijat yhteensä 497 naiset 28 miehet 469
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Niitä ennakkoluuloja, mitä sähkö-, automaatio- ja koneteknologian tuotannon aloihin voi liittyä pyritään sukupuolinäkökulmasta kaventamaan. Tekniikan alalla on tunnistettu erilaisissa vertailututkimuksissa myös valtavirtaistaminen. Hankkeessa tiedostetaan, että tekniikan alat ovat hyvin miesvoittoisia. Naisia on pyritty saamaan tekniikan aloille jo pitkän aikaa ja monin toimenpitein ja hankkein. Naisten osuus on kyllä lisääntynyt, mutta ei riittävästi (TEK:”Naiset ja miehet tekniikan alalla”,2015) Tässä projektissa asia tiedostetaan ja pyritään käytettävissä olevin keinoin vähentämään tätä epäsuhdetta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Uusiutuva energia on tärkeä osa juuri luonnonvarojen kestävän käyttämisen kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Pitkällä ja lyhyellä aikavälillä energiaresurssien optimointi vähentää ilmastonmuutoksen riskejä. Energiamuotojen valinnat vaikuttavat ilmastomuutokseen positiivisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 5
Vähenevät CO2 päästöt luovat edellytyksiä säilyttää ja parantaa luonnon diversiteettiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Energialähteistä johtuen mm. vesivoiman sähkötuotannon optimointi tasaa juoksutuksia. Uusiutuvat energiamuodot vähentävät CO2 päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tällä hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 - ohjelman kohteisin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Ekologinen kestävyyskriisi vaatii myös energiantuotannon ja -hallinnan tasolla asioiden järjestämistä kestävällä tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 7
Uusiutuvien energialähteiden käyttö on yksi hankkeen lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteista. Optimointi sekä- energian tuotannon kysyntäjoustot ja energiasaarekkeet ovat niiden ilmentymiä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 2
Hankkeen keskeisimpiä tavoitteitä on Microgrid- energiasaarekkeen avulla parantaa paikallisen elinkeinorakenteen kilpailukykyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 5
Energiaoptimointi, käytön oikea-aikaisuus ja energian lajien valinnat kehittävät aineettomia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hankkeen toiminnan yksi toteuttamisen osa-alue on etäohjattavat järjestelmät, mikä vähentää liikkumisen ja logistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 2
Monipuolinen uusien asioiden äärellä tapahtuva kehitystyö tuottaa myös henkistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 2
Energiaoptimoinnin osaaaminen vähentää raaka-aineiden turhaa kuluttamista, millä on suora vaikutus ympäristöön kohdistuvaan rasitukseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-