Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77070

Hankkeen nimi: KOESTUS - Sähköverkon suojausten TKI-ympäristö

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teppo Flyktman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teppo.flyktman(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407167630

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on perustaa sähköverkkojen suojauksen TKI-ympäristö, jossa pystytään tutkimaan ja koestamaan sähköverkkojen suojauksissa käytettäviä suojalaitteita ja uusia suojausfunktioita, kehittämään näihin liittyviä data-analytiikkaratkaisuja sekä vastamaan aihealueeseen liittyvään osaamisvajeeseen. Aiheen merkitys korostuu jakeluverkkojen maakaapeloinnin, hajautetun sähköntuotannon ja sähköverkon älykkyyden lisääntyessä. Tällöin sähköverkon rakenne ja sen vaatimat suojausmenetelmät muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Samalla kasvavat jakeluverkon suojalaitteiden toimintaan, niistä saatavan tiedon analysointiin ja suojausten parissa työskentelevien henkilöiden osaamiseen liittyvät vaatimukset.


Hankkeessa rakennettavassa TKI-ympäristössä pystytään simuloimaan sähköverkkojen ja niissä käytettävien suojausten toimintaa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi suojareleiden toiminnan testaamisen tai uusien suojausfunktioiden kehittämisen aiheuttamatta keskeytyksiä tai muita häiriöitä sähkönjakeluun yleisessä sähköverkossa. Nykyiset sähköverkkojen suojalaitteet sisältävät monipuolisia häiriötallentimia, joilla voidaan tallentaa vian aikaisia suureita osittain jo ennen vikatilannetta. Hankkeessa kennoterminaalien vikatallenteista pyritään identifioimaan erityyppisiä vikatilanteita, jolloin suojaustoiminnon aktivoitumisen aiheuttaja olisi jatkossa mahdollista tunnistaa automaattisesti kennoterminaalin tallentamasta datasta. Lisäksi kennoterminaaleilla sähköverkosta kerättävästä informaatiosta pyritään data-analytiikan keinoin tunnistamaan poikkeamia, jotka mahdollisesti indikoivat häiriötilanteita jo ennakkoon. Löydökset ja ratkaisut tuodaan osaksi TKI-ympäristöä. TKI-ympäristöä voidaan jatkossa hyödyntää myös nykyaikaisiin suojalaitteisiin liittyvien tietoturvariskien kartoittamisessa ja aiheeseen liittyvän osaamisen kasvattamisessa.


Hankkeen tuloksina Keski-Suomen alueen yritysten ja muiden toimijoiden käytettävissä on:
1. Sähköverkon suojalaitteiden TKI-ympäristö sisältäen laitteistoja ja laaja-alaista osaamista
2. Uusinta tietoa sekä testausympäristö liittyen suojalaitteiden keräämän datan hyödyntämiseen häiriötilanteiden tunnistamisessa ja selvittämisessä
3. Sähköverkkojen suojaukseen ja suojausten koestamiseen sekä laitteiden tuottaman datan hyödyntämiseen liittyviä tietopaketteja
4. Asiantuntijaverkosto


Sähköverkon suojausten TKI-ympäristöä hyödynnetään hankkeen päätyttyä TKI-toiminnan ohella monipuolisesti osaamisen kasvattamiseen tähtäävissä toimissa. Tämän seurauksena aihepiiriin liittyvä osaamisvaje helpottaa asteittain jo lyhyellä aikavälillä, mikä lisää Keski-Suomen osaamisomavaraisuutta sähköverkon suojauksiin sekä vikatilanteiden analysointiin liittyen. Pitkällä aikavälillä sähköverkkojen toimintavarmuus paranee, mikä edistää horisontaalisten periaatteiden toteutumista. Hankkeessa syntyvillä tuloksilla parannetaan alueellisten yritysten ja toimijoiden edellytyksiä kehittää sähköverkkojen toimintaa osana kansallista huoltovarmuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat:

- Sähköverkkoyhtiöt
- Sähköverkkojen urakointia ja suunnittelua tekevät yritykset
- JAMK Teknologiayksikkö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat data-analytiikan ja tiedonsiirron parissa toimivat yritykset, joiden toiminnalla on yhtymäpintaa sähkönjakelusektoriin

Sähkönjakelusektorin yritysten lisäksi em. uusia ratkaisuja kehittävät yritykset (välilliset kohderyhmät) hyötyvät hankkeessa syntyvän TKI-ympäristön tarjoamasta testaus- ja kehitysmahdollisuudesta sekä aiheeseen liittyvästä tietotaidosta. Välillisinä hyötyjinä ovat kaikki sähkönkäyttäjät sähkönjakelun luotettavuuden parantumisen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 322

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 233 322

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 268 603

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 603

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Jyväskylän, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Petäjävesi, Kannonkoski, Keuruu, Uurainen, Hankasalmi, Kyyjärvi, Viitasaari, Äänekoski, Karstula, Kinnula, Pihtipudas, Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi, Toivakka, Muurame, Konnevesi, Multia, Kivijärvi, Jämsä, Laukaa, Luhanka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Valmisteltaessa hankehakemusta on tarkasteltu sukupuolen mahdollista vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja sen toimintaympäristössä. Tarkastelun perusteella ei ole havaittu seikkoja, joiden perusteella sukupuolella olisi vaikutusta hankkeen toimenpiteisiin, joten ne ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan sukupuolineutraaleja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Hankkeesta kerättävää palautetta analysoitaessa otetaan huomioon toimenpiteiden vaikutus erikseen naisiin ja miehiin, jotta pystytään analysoimaan mahdollisia eroja. Korjaavia toimenpiteitä tehdään tarpeen mukaan saadun palautteen perusteella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, joten hankkeessa ei toteuteta erityisiä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Sähköverkon suojausten ja niihin liittyvän osaamisen kehittyminen mahdollistaa omalta osaltaan uusiutuvan energian laajemman liitettävyyden sähköverkkoon. Sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen vähentää tuotantolaitosten toimintahäiriöitä ja niistä aiheutuvia päästöjä ja hukkatuotantoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Sähköverkon suojausten ja niihin liittyvän osaamisen kehittyminen mahdollistaa omalta osaltaan uusiutuvan energian laajemman liitettävyyden sähköverkkoon. Sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen vähentää tuotantolaitosten toimintahäiriöitä ja niistä aiheutuvia päästöjä ja hukkatuotantoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Sähköverkon suojausten ja niihin liittyvän osaamisen kehittyminen mahdollistaa omalta osaltaan uusiutuvan energian laajemman liitettävyyden sähköverkkoon. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasuja. Sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen vähentää tuotantolaitosten toimintahäiriöitä ja niistä aiheutuvia päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Sähköverkon luotettavuuden parantaminen parantaa tuotantolaitosten toimintavarmuutta ja siten edesauttaa materiaalinkäytön optimointia ja hukkatuotannon vähenemistä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Sähköverkon suojausten ja niihin liittyvän osaamisen kehittyminen mahdollistaa omalta osaltaan uusiutuvan energian laajemman liitettävyyden sähköverkkoon
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 6
Osaamisen kasvattaminen edistää omavaraisuutta sähköverkon toimintavarmuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Luo jatkossa myös mahdollisuuksia uusille innovaatioille esim. häiriötietojen data-analytiikkaan liittyen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Luo jatkossa mahdollisuuksia uusille innovaatioille esim. häiriötietojen data-analytiikkaan liittyen
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Sähkönjakelun varmatoimisuus luo osaltaan edellytyksiä tasavertaiselle hyvinvoinnille asuinpaikasta riippumatta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli perustaa sähköverkkojen suojausten TKI-ympäristö, jossa pystytään tutkimaan ja koestamaan sähköverkkojen suojauksissa käytettäviä suojalaitteita ja uusia suojausfunktioita, kehittämään näihin liittyviä data-analytiikkaratkaisuja sekä vastamaan aihealueeseen liittyvään osaamisvajeeseen. Aiheen merkitys korostuu jakeluverkkojen maakaapeloinnin, suuritehoisen hajautetun sähköntuotannon ja sähköverkon älykkyyden lisääntyessä. Sähkönjakelujärjestelmän toiminta ja sen vaatimat suojausmenetelmät muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Samalla kasvavat jakeluverkon suojalaitteiden toimintaan, niistä saatavan tiedon hyödyntämiseen ja suojausten sekä niiden koestamisen parissa työskentelevien henkilöiden osaamiseen liittyvät vaatimukset.


Hankkeessa perustetun laiteympäristön ydin on sähkönjakelujärjestelmää simuloiva ja suojalaitteita sisältävä verkkomalli sekä suojausten koestukseen käytettävä koestuslaite. Verkkomalliin on mallinnettu 110 kV -voimajohto, sähköasemataso kytkinlaitteineen ja muuntajineen sekä tyypillinen 20 kV -jakeluverkko. Voimajohdot on mallinnettu siten, että ne vastaavat oikeaa sähköverkkoa, mutta skaalattuna matalammalle virta- ja jännitetasolle. Keskijänniteistä jakeluverkkoa mallintava osa on toteutettu siten, että on valittavissa vastaavatko johtolinjojen sähköiset ominaisuudet kaupunki- vai maaseutuverkkoa. Verkkomalliin on mahdollista liittää keinokuormien lisäksi myös hajautettua energiantuotantoa simuloivia laitteistoja, jolloin voidaan paneutua myös kaksisuuntaisen tehonsiirron aiheuttamiin ilmiöihin. Erilaisia suojausasetteluja vaativien tilanteiden varioinnit ovat siis mahdollisia ja suhteellisen helposti toteutettavissa. Verkkomalli sisältää myös keskijänniteverkon varayhteydet sekä tyypillisesti maastossa olevia kytkinlaitteita. Laitteistolla voidaan simuloida erilaisia kuormitustilanteita sekä luoda erilaisia vika- ja poikkeustilanteita, kuten oikosulkuja, maasulkuja tai kiertäviä sähkökatkoja. Suojalaitejärjestelmään liittyy myös sähköasematasoinen SCADA-järjestelmä. Kyberturvallisuusaspekti ja siihen liittyvät jatkotoimet huomioitiin hankkeessa sekä käynnistettiin yhteistyö JAMKin Kyberturvallisuuden koulutus- ja tutkimusympäristön asiantuntijoiden kanssa.


Data-analyysin osalta hankkeessa kehitettiin häiriötallenteisiin liittyvää osaamista ja selvitettiin data-analytiikan mahdollisuuksia häiriötallenteiden analysoinnissa. Hankkeessa kokeiltiin syväoppivan neuroverkon käyttämistä häiriötallenteiden tulkinnassa. Tehdyillä pilotoinnella voitiin havaita käytetyn menetelmän soveltuvuus sähköverkon suureiden analysointiin. Samalla voitiin myös tunnistaa olemassa olevia rajoitteita ja huomioitavia seikkoja liittyen häiriötallenteiden analysointiin syväoppivalla neuroverkolla. Kertynyttä kokemusta hyödynnetään TKI-ympäristössä mahdollisesti tehtävissä sähköverkon suureiden analysointiin liittyvissä jatkotoimissa. Valmis TKI-ympäristö sisältää keskeiset data-analytiikassa ja häiriötallenteiden käsittelyssä tarvittavat välineet sekä osaamista aihepiiristä.


Hankkeen tuloksina Keski-Suomen alueen yritysten ja muiden toimijoiden käytettävissä on:
1. Sähköverkon suojausten TKI-ympäristö sisältäen laitteistoja ja laaja-alaista osaamista
2. Uusinta tietoa sekä testausympäristö liittyen suojalaitteiden keräämän datan hyödyntämiseen
3. Sähköverkkojen suojaukseen ja suojausten koestamiseen sekä laitteiden tuottaman datan hyödyntämiseen liittyviä tietopaketteja
4. Asiantuntijaverkosto


Sähköverkon suojausten TKI-ympäristöä hyödynnetään jatkossa TKI-toiminnan ohella yritysten täydennyskoulutuksessa sekä insinöörikoulutuksessa. Hankkeen tuloksena syntyneellä TKI-ympäristöllä tulee olemaan pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia sähkönjakelusektorille, kun perustettua laiteympäristöä ja uutta tietoa sovelletaan koulutuksessa, TKI-työssä ja muussa yritysyhteistyössä.