RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77125, Älykäs merilogistiikka Satakunnassa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 0447103451

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Kajander

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.kajander(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447103283

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke hakee ratkaisuja Satakunnan kestävän kasvun ohjelman ”Meriosaaminen, logistiikka ja huoltovarmuus” -kokonaisuudessa esille nostettuihin kolmeen tarpeeseen:

1. Satakunnan elinkeinoelämä tarvitsee kustannustehokkaita, turvallisia ja toimivia logistisia ketjuja ja liikenneyhteyksiä. Meriväylät ja mantereen jatkoyhteydet ovat satamien kannalta keskeisiä. Meriväylät ovat Satakunnalle merkittävä reitti maailmalle.
2. Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen edellyttää digitalisaation hyödyntämistä kuljetusmuotojen kehittämisessä. Vientiteollisuuden tueksi tarvitaan tulevaisuudessakin turvallinen, kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen logistiikkaketju.
3. Ympäristölainsäädännön kiristyvät vaatimukset edellyttävät logistiikkaketjun kokonaisvaltaista ymmärrystä, joka saavutetaan tarkastelemalla merenkulkua kiinteänä osana laajempaa tiedonkulun ja toimintojen kokonaisuutta.

Ohjelman mukaan tarpeiden ratkaisemisen osalta ensimmäisiä askeleita ovat Merilogistiikan tutkimuskeskuksen käynnistäminen ja laajan selvitystyön tekeminen. Tämä hanke toteuttaa esitetyn laajan selvitystyön.

Hanke tavoittelee erityisesti seuraavia konkreettisia tuloksia:

1. Kehittyneen merilogistiikan prosessin ymmärtäminen ja määrittäminen Satakunnan teollisuuden hyödynnettäväksi. Digitalisaatiota hyödyntävissä prosesseissa teknologia muokkaa ihmisen roolia ja kuljetusketjun rakennetta.
2. Satakunnan teollisuudelle kehitetty logistisen prosessin riskienhallintamalli ja rakenteellinen viitekehys. Hankkeen tulokset paljastavat tehokkaasti Itämeren alueen logistiikkaketjujen kehityskohteet.
3. Laajasti sovellettavissa oleva kehittynyt merilogistiikan kuljetusketju, joka mahdollistaa resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen tavaraliikenteen. Teknologiaa hyödyntävä tiedonsiirto ja kuljetusprosessin ennustettavuus minimoivat ympäristön kuormittumisen ja optimoivat ajankäyttöä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat logistiikkaketjun kehittämistä tavoittelevat satakuntalaiset yritykset. Näitä ovat esimerkiksi materiaalivalmistajat, satamaoperaattorit, huolintayritykset, maakuljetusyritykset, laivayhtiöt, logistiikkapalveluiden tarjoajat, varastointiyritykset, tukkuliikkeet, kuriiriyritykset, tietohallintoyritykset, hankintayritykset ja digitalisten palveluiden tarjoajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat logistiikkaketjun toimivuuden kannalta olennaiset viranomaistahot ja erityistehtävää toteuttavat valtionyhtiöt. Näitä ovat esimerkiksi Väylävirasto, Liikenne- ja Viestintävirasto Traficom, Tulli, Finnpilot Pilotage Oy, VTS Finland ja Huoltovarmuuskeskus. Myös logistiikan ja kuljetuspalveluiden koulutuksentarjoajat kuuluvat välillisiin kohderyhmiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 130 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 130 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 162 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 162 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Kankaanpää, Nakkila, Siikainen, Merikarvia, Pori, Rauma, Harjavalta, Huittinen, Säkylä, Eura, Kokemäki, Pomarkku, Ulvila, Jämijärvi, Karvia, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty Satakunnan ammattikorkeakoulun omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon. SAMKin organisaatioissa on merenkulun koulutusohjelmien opiskelijoiden ja henkilökunnan sukupuolijakauma perinteisesti erittäin miesvaltainen. Samoin on tilanne kohderyhmiin kuuluvissa meriteollisuuden yrityksissä. Myös kunta- ja valtakunnallisissa organisaatioissa em. toimintaorganisaatioiden henkilökunta on pääsääntöisesti miesvaltaista.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Stay Onboard -selvityksen (Kotka 2014 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 59) mukaan Merenkulun ammateissa voi työskennellä sekä mies että nainen, vaikka ala on perinteisesti ollut miesvaltainen. Naisten osuus suomalaisen merenkulun henkilötyövuosissa 2000-luvulla on ollut hienoisessa laskussa. Vuosituhannen vaiheessa naisten osuus oli noin 40 % laskien 35 %:iin vuoteen 2 013. Naisten osuus merimiesammateissa työskentelevistä on myös laskenut 2000-luvulla hieman, mutta pysytellyt kuitenkin noin 30 %:ssa. Vuonna 2013 sekä ulkomaan että kotimaan liikenteessä kansiosastolla työskentelevästä päällystöstä oli naisia 4 % ja miehistöstä noin 7 %. Koneosaston päällystöstä 0,6 % ja miehistöstä 3 % oli naisia. Merimiesammateista talousosaston työtehtävät olivat naisille tavallisempia. Ravintolahenkilökunnasta 53 %, hotellihenkilökunnasta 75 %, myymälähenkilökunnasta 48 % ja muusta palveluhenkilökunnasta 30 % oli naisia. (Trafi 2013 a.) Nämä luvut kertovat siitä, että vaikka merenkulkua pidetään miesvaltaisena alana, se pitää sisällään perinteisesti naisille suuntautuvia ammatteja, kuten ravintola-, hotelli- ja majoitus sekä kaupallisia työtehtäviä, joihin naiset suurelta osin näyttävät laivoilla työllistyvän. Em. tutkimuksen mukaan työn sisältö merityöhön hakeutumiseen myönteisesti vaikuttavana seikkana on yleisempää miehillä (vajaat 80 % melko tai erittäin myönteinen vaikutus). Työn sisällöllä ei ollut vaikutusta vajaa kolmannekselle naisista ja vajaa viidenneksellä miehistä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	4
Laajasti sovellettavissa oleva kehittynyt merilogistiikan kuljetusketju, joka mahdollistaa resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen tavaraliikenteen. Teknologiaa hyödyntävä tiedonsiirto ja kuljetusprosessin ennustettavuus minimoivat ympäristön kuormittumisen ja optimoivat ajankäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Teollisuudelle löydetään uusia datatalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuja ja niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi ja liikennepalvelujen digitalisoimiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Liikkuminen ja logistiikka	7	7
Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen edellyttää digitalisaation hyödyntämistä kuljetusmuotojen kehittämisessä. Vientiteollisuuden tueksi tarvitaan tulevaisuudessakin turvallinen, kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen logistiikkaketju.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen	5	5
Ympäristölainsäädännön kiristyvät vaatimukset edellyttävät logistiikkaketjun kokonaisvaltaista ymmärrystä, joka saavutetaan tarkastelemalla merenkulkua kiinteänä osana laajempaa tiedonkulun ja toimintojen kokonaisuutta. Hankkeen tuloksena saadulla kehittyneellä merilogistiikan kuljetusketjulla mahdollistetaan resurssitehokas ja ympäristöystävällinen tavaraliikenne.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Älykäs merilogistiikka Satakunnassa -hankkeen (myöh. ÄlyMeri) ideointi käynnistettiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa 2020. Virallisesti hanke käynnistyi 1.4.2021 paitsi tuottamaan kokonaisvaltaista ymmärrystä merilogistiikasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä myös osoittamaan kehityskohteita, joihin panostamalla satakuntalainen teollisuus ja logistiikkaketjussa toimivat yritykset voivat kehittää ja tehostaa toimintaansa.

ÄlyMeri-hanke tuki teemoja, joita esitettiin Satakuntaliiton 2020 julkaisemassa Kasvun mahdollisuus – Satakunnan tavoitteet ja toimenpiteet koronapandemiasta toipumiseen ja uuteen kasvuun -loppuraportissa. Hankkeessa haettiin ratkaisuja erityisesti kolmelle seuraavalle siinä esitetylle päätavoitteelle:

”1. Kehittyneen merilogistiikan prosessin ymmärtäminen ja määrittäminen Satakunnan teollisuuden hyödynnettäväksi. Digitalisaatiota hyödyntävissä prosesseissa teknologia muokkaa ihmisen roolia ja kuljetusketjun rakennetta.” Tähän tavoitteeseen päästiin keräämällä valitun käyttötapauksen (mäntypuun kuljetusketju raaka-aineena ja valmiina tuotteena metsästä satamaan) kautta kattavasti aineistoa kuljetusketjun eri toimijoilta erityisesti tiedonjaon ja ketjun toimivuuden näkökulmasta.

”2. Satakunnan teollisuudelle kehitetty logistisen prosessin riskienhallintamalli ja rakenteellinen viitekehys. Hankkeen tulokset paljastavat tehokkaasti Itämeren alueen logistiikkaketjujen kehityskohteet.” Riskienhallintamalli kehittyi lopulliseen muotoonsa keväällä 2023, kun aineistoa oli kerätty ja analysoitu. Työpajojen, kyselyjen ja haastattelujen avulla koottujen tietojen pohjalta analysoitiin monipuolisesti kuljetusketjun toimivuutta eri toimijoiden näkökulmasta. Ulkopuolinen asiantuntijapalvelu edesauttoi kokonaisvaltaisen riskienhallintamallin luomisessa sekä kehityskohteiden havaitsemisessa. Pääasialliset logistisen prosessin kehityskohteet ovat tiedonkulku, prosessin ennustettavuus, odotusaikojen vähentäminen ja työssä uuupumisen välttäminen.

”3. Laajasti sovellettavissa oleva kehittynyt merilogistiikan kuljetusketju, joka mahdollistaa resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen tavaraliikenteen. Teknologiaa hyödyntävä tiedonsiirto ja kuljetusprosessin ennustettavuus minimoivat ympäristön kuormittumisen ja optimoivat ajankäyttöä.” Riskienhallintamalli sekä systeemiteoreettinen tarkastelu ja aineiston analysointi nostivat esille pullonkauloja, joiden ratkaiseminen ja sitä kautta todellisten hyötyjen realisoituminen esimerkiksi mm. vihreän teeman tavoitteiden mukaisesti edellyttää, että koko ketju toimii ja puhaltaa yhteen hiileen yli omien välittömien intressien. Huomion arvoista on, että haastatteluissa, kyselyissä ja muun kerätyn aineiston perusteella yhden yksittäisen toimijan tai prosessin osan pettäminen ei merkitse koko ketjun epäonnistumista. Analyysi paljasti puutteita tiedonkulussa ja tiedonjaon alustojen saatavuudessa. Tietoa on, mutta se on pirstaloitunutta ja siiloutunutta rajallisten käyttäjämäärien hyödynnettäväksi. Tiedonkulussa kiinnostava yksityiskohta on jako kahden tyyppiseen tietoon: olosuhdetietoon ja prosessin tilannetietoon. Molemmissa havaittiin parantamisen mahdollisuuksia.

ÄlyMeri-hanke käynnistyi kesken koronapandemiaa. Tällä oli vaikutusta hankkeen toteutukseen ja toteutustapaan, mutta hankkeen konkretia, tavoitteet ja tulokset toteutuivat halutussa laajuudessaan. Mallinnettu logistiikkaketju avaa käyttötapauksen kautta prosessin eri osien ja tekijöiden keskinäisiä suhteita. Satakuntalaisella teollisuudella on käytettävissä laajasti hyödynnettävissä oleva ja skaalautuva riskienhallintamalli. Hyödyntämällä riskienhallintamallia ja kehittämällä sen esille nostamia toimintoja voidaan aiempaa paremmin keskittyä todellista hyötyä tuottaviin kehitystoimenpiteisiin. Esimerkiksi yhtenäistämällä digitaalisia työkaluja ja sujuvoittamalla tiedonkulkua (oikealle ihmiselle oikeaan aikaan) kuljetusketjussa tapahtuvia ennakoimattomia viiveitä voidaan minimoida ja toisaalta vähentää tyhjiä ajoja. Tämä tukee resurssitehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää tavaraliikennettä sekä lisää ennustettavuutta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke