|
|
|
Hankekoodi: A77198
Hankkeen nimi: Ruokahävikin liiketoimintaekosysteemiä rakentamassa (PAJATSO)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Vaasan Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0209599-8
Jakeluosoite: PL 700
Puhelinnumero: +358 29 449 8000
Postinumero: 65101
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: http://www.uwasa.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Vänskä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.vanska(at)uwasa.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 712 3071
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
PAJATSO-hankkeen yleisenä päämääränä on kansallisen ruokahävikkitiekartan mukaisesti edistää hävikin vähentymistä uuden teknologian sekä sosiokulttuurisen muutoksen avulla. Päämäärän mukaisilla toimenpiteillä tuetaan myös kestävän ruokajärjestelmän uudistamisen kautta tavoiteltavien tuloksien saavuttamista, jotka on esitelty
mm. EPKE-toimintasuunnitelmassa. Projekti on jatkoa systemaattiselle kehitysprosessille, joka käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla Ecowaste4Food-hankkeen toteutuksella keväällä 2017.
PAJATSO-hankkeen tavoitteena on
1) Rakentaa ruokahävikin alueellinen liiketoimintaekosysteemi, joka erilaisia resursseja yhdistelemällä pystyy
tarttumaan hävikin vähentämiseen liittyviin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin,
2) Kehittää, konseptoida ja demonstroida ruokahävikin vähentämiseen liittyviä uusia digitaalisia ratkaisuja
3) Kehittää toimintamalleja ja työkaluja, joiden avulla ruokahävikin vähentämiseen liittyvän kehitystoiminnan
tuloksellisuutta sekä osaamista voidaan ravitsemispalveluissa systemaattisesti vahvistaa.
PAJATSO-hankkeessa tehtävä kehitystyö on organisoitu edellä kuvatun tavoiteasetannan mukaisesti kolmeen,
toisiinsa tiiviisti limittyvään työpakettiin. Työpakettien sisältö pohjautuu Wasteless-hankkeen kautta kertyneeseen
kokemukseen ja sen myötä kasvaneeseen ymmärrykseen niistä moninaisista mahdollisuuksista kuin myös haasteista
ja sudenkuopista, joita ruokahävikin vähentämiseen liittyy. Edelleen PAJATSO-hankkeen tavoitteita ja sen
toimenpiteitä ovat linjanneet keskustelut, joita SCR ja Luken ruokahävikkitiimi on käynyt sen valmistelun yhteydessä
PAJATSO-hankkeen toteutusaika on 1.8.2021 - 31.12.2022 ja sen toteutuksesta vastaavat Vaasan yliopiston SC-Research-tutkimusyksikkö (päätoteuttaja), Luonnonvarakeskus Luke ja Lapuan kaupunki. Hanke koostuu kolmesta työpaketista, jotka ovat: TP1 Ruokahävikkimittauksen automatisointi, TP2 Ruokahävikin menetelmäpankki ja TP3: Ruokahävikkiratkaisujen levitysmekanismit.
Hankkeen tavoiteasetannan mukaiset konkreettiset tuotokset ovat seuraavat:
Työpaketti 1: Ruokahävikkimittauksen automatisointi
1) Uusi, ruokahävikin automaattisen mittauksen mahdollistavan ennustemallin prototyyppi, jonka algoritmit ja manuaali
ladattavissa MIT-lisenssin puitteissa GitHubissa
2) Älyvaaka-demonstraatiot
Työpaketti 2: Ruokahävikin vähentämisen menetelmäpankki
1) Uusi ruokahävikki-äänitekirjaston toimintamalli ja sen teknisen toteutuksen demoversio
2) Ruokapalveluiden systemaattisen hävikinhallinnan työkalupakki
3) Uusi suostuttelevan teknologian ja suunnittelun toimintamalli sekä sen teknologisen toteutuksen demoversio, jolla
voidaan edistää ruokahävikkiin liittyvien asenteiden ja käyttäytymisen vapaaehtoista muutosta
Työpaketti 3: Ruokahävikkiratkaisujen levitysmekanismit
1) Uusi toimintamalli uusien työkalujen ja työtapojen viemiseksi osaksi ravitsemispalveluiden toimintaa
2) Demoversio digitaalisesta yhteistyöalustasta, jonka kautta hävikkitiekartan työkaluja ja parhaita käytäntöjä voidaan
tehokkaasti levittää sekä edistää niiden käyttöönottoa ruokahävikin liiketoimintaekosysteemissä ja kestävän
ruokajärjestelmän toimijaverkossa
3) Viestintä- ja koulutusmateriaalit ravitsemispalveluille
Elävä ja jatkuvasti päivitettävä kansallinen tiekartta toimii vankkana peruskivenä PAJATSO-hankkeessa kehitettävälle alueelliselle ekosysteemille, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että Etelä-Pohjanmaan maakunnan yrityskenttä herää huomaamaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvät moninaiset liiketoimintamahdollisuudet.
PAJATSO-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- maakunnan kasvuhakuiset teknologia- ja palveluyritykset, muut hankkeen tuloksista kiinnostuneet yritykset, startup-yhteisöt ja yhdistykset (mm. Sepeli ry)
- Seinäjoen ekosysteemisopimuksen toimijat
- alueen elinkeinoyhtiöt
- alueen kunnat ja kuntayhtymät
- alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja oppilaitokset (mm. Sedu)
PAJATSO-hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat organisaatiot, jotka oman toimintansa kautta edistävät alueen elinkeinoelämää ja sen kehittymistä. Tällaisia ovat mm. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan yrittäjät sekä Business Finland.
Lisäksi hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluu Luken koordinoiman kansallisen ruokahävikkitiekartan aktiivitoimijat, ml. Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppayhdistys sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 232 196
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 927
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 245
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 659
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Alajärvi, Kauhajoki, Teuva, Kurikka, Soini, Ähtäri, Lappajärvi, Lapua, Karijoki, Vimpeli, Kauhava, Seinäjoki, Alavus, Isojoki, Evijärvi, Ilmajoki, Isokyrö, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 9 |
| Ruokahävikin vähentäminen keventää luonnonvarojen hukkakäyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 9 |
| Kansainvälisen selvityksen (https://media.sitra.fi/2018/09/11132452/expone ntial-climate-action-roadmap.pdf) mukaan 8% maailman tämän hetkisestä kasvihuonepäästöistä on yhteydessä ruokahävikkiin. Hanke pyrkii vähentämään vältettävissä olevan ruokahävikkiä, mikä edesauttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien realisoitumista | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 6 |
| Hankkeen yhtenä seurauksena oleva ilmastomuutoksen aiheuttajien vähentäminen edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tältä osin hankkeen vaikutus on pääasiassa välillistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 6 |
| Ruokahävikin vähentämisen kautta hankkeen vaikutus on sekä välitöntä että välillistä pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan sekä kasvihuonekaasujen vähenemiseen. Hankkeen myötä ruoan raaka-aineita ja elintarvikkeita ei tuoteta 'haaskaan' ja tällä on vaikutusta kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 6 |
| Ilmastonmuutoksen vaikutukset Natura-alueiden luontoon voivat olla merkittäviä. Kaikki ilmaston muutosta ehkäisevät toimenpiteet - kuten tässä hankkeessa ruokahävikin vähentäminen - tarjoavat mahdollisuuden ehkäistä mm. ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomia vaikutuksia Natura-alueille. Hankkeen yhtenä lopputuloksena on vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttajia ja tätä kautta hillitä luonnon monimuotoisuuden katoa Naturaalueilla | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 9 |
| Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, toisin sanoen vähentää elintarvikejätettä ja säästää ruoanvalmistuksen materiaaleja. YK:n Agenda 2030:ssa ja EU-komission kiertotalouspaketissa on tavoitteena vähentää ruokahävikin määrää 50% jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöön ja ilmastoon liittyvien haittojen lisäksi ruokahävikkiin liittyy mittavia taloudellisia menetyksiä - EU:n tasolla ruokahävikin rahallinen arvo on noin 143 Mrd euroa vuodessa ja myös Suomessa ruokahävikistä syntyy satojen miljoonien arvosta vältettävissä olevia kustannuksia. Hankkeella on täten suuret potentiaaliset taloudelliset vaikutukset. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 6 |
| Hankkeessa kehitettävissä uusissa ratkaisuissa ruokahävikin vähentämiselle on mahdollista hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Hanke tukee Etelä-Pohjanmaan EPKE-toimintasuunnitelman, maakuntaohjeman ja älykkään erikoistumisen strategian toteutusta elintarvikealaan ja palveluliiketoimintaan liittyvien uusien ratkaisujen alueella. Hankkeen tavoitteena on mm. vahvistaa maakunnan elinkeinorakennetta uusien yritysverkostojen sekä start-up yritysten kautta joiden liiketoiminta liittyy ruokahävikin vähentämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen lähtökohtana on uusien älykkäiden ratkaisujen (kuten palveluiden) kehittäminen ruokahävikin vähentämiseksi. Näissä uusissa ratkaisuissa on keskeistä digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Tuotteet ja palvelut ovat digitaalisessa maailmassa 'aineettomia' vaikka niillä ratkaistaan hävikkiruoan hyvinkin materiaalisia ongelmia | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 7 |
| Ruokahävikin materiaalisen vähentämisen ohella hankkeella voidaan vähentää ruoan tarpeetonta kuljetusta kuluttajille ja pois kuluttajilta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 7 |
| Hanke edistää alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta tukemalla teknologiapainotteiset pk- yritykset ja startup-yhteisöt. Ruokahäkin torjuntaan liittyvillä uusilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa Ilmaston muutoksen torjuntaan, kasvihuonekaasujen vähenemiseen, jätteen syntymiseen ja sitä kautta ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehttymiseen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| Hankkeessa on tietoinen pyrkimys sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Tulemme tekemään yhteistyötä tämän teeman parissa mm. Vaasan yliopiston kolmen uuden tutkimusalustan (Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC, Digital Economy ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab), joiden johtajina toimivat naiset voivat toimia tämän tavoitteen saavuttamista tukevina esimerkkeinä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Hankkeessa tehtävä TKI-toiminta on avoin kaikille ikään, sukupuoleen tms. riippumatta | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin, kaupunkirakentamiseen tai rakennuskantaan. Välillisesti hanke kuitenkin vahvistaa alueen toimijoiden voimavaroja ylläpitää ja uudistaa omaa kulttuuriympäristöään synnyttämällä uutta yrittäjyyttä ja ylläpitämällä yrittäjyyden perinnettä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 9 |
| Uusien ratkaisujen kehittäminen ruokahävikin vähentämiseksi on kokonaisuutena osa ympäristöosaamisen vahvistamista Etelä- Pohjanmaalla. On oletettavaa, että hankkeeseen osallistuvat toimijat tulevat lisäämään ympäristöosaamistaan toimiessaan myös hankkeen ulkopuolella. Näin ympäristö-osaamisen potentiaali kasvaa maakunnassa. Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla kasvaa myös osaaminen hyödyntää tekoälyä ja dataanalytiikka ympäristö-osaamisessa kehitettäessä älykkäitä, ennustettavuutta parantavia ratkaisuja. | ||
Pajatso-hanke on edistänyt ruokahävikin vähentymistä uuden teknologian sekä sosiokulttuurisen muutoksen avulla. Hankkeessa on kehitetty ruokahävikkimittauksen automatisointia sekä digitaalinen Pajatso-alusta. Alustalla konseptoidaan ja demonstroidaan ruokahävikkiin liittyviä uusia ratkaisuja ja tuodaan eri toimijoita yhteen ruokahävikin alueellista liiketoimintaekosysteemiä rakentaen. Alustalta löytyvää tietoa ja työkaluja hyödyntäen voidaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvää kehittämistä sekä osaamista vahvistaa erityisesti ravitsemispalveluissa.
Hanke koostui kolmesta työpaketista: TP1 Ruokahävikkimittauksen automatisointi, TP2 Ruokahävikin menetelmäpankki ja TP3 Ruokahävikkiratkaisujen levitysmekanismit. Tavoiteasetannan mukaiset konkreettiset tuotokset ovat seuraavat:
Työpaketti 1: Ruokahävikkimittauksen automatisointi
1) Uusi, ruokahävikin automaattisen mittauksen mahdollistavan ennustemallin prototyyppi, jonka algoritmit ja manuaali ovat ladattavissa MIT-lisenssin puitteissa GitHubissa
2) Älyvaaka-demonstraatiot
Työpaketti 2: Ruokahävikin vähentämisen menetelmäpankki
Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa olleet erilliset demonstraatiot päätettiin hankkeen rahoittajan edustajien ja ohjausryhmän kanssa käytyjen keskustelujen perusteella toteuttaa toisiaan tukevana kokonaisuutena Pajatso-alustalla. Alustan toteuttaja valittiin tarjouskilpailulla.
Pajatso-alustalla demonstraatiot muodostavat seuraavat kokonaisuudet, jotka hankkeen päätyttyä ovat saatavilla verkossa myös erillään Pajatso-alustasta:
1) Ruokahävikki-äänitekirjaston toimintamalli ja sen teknisen toteutuksen demoversio. Äänitekirjasto löytyy Vaasan yliopiston youtube-kanavalta ja on kuunneltavissa myös Waste Insight -tutkimustiimin verkkosivuilla (https://sites.uwasa.fi/wasteinsight/materiaalipankki/pajatso-koulutusmateriaali/ ) sekä Luken Ravintolafoorumi.fi-sivustolla. Hankkeen aikana äänitekirjasto oli myös Pajatso-alustalla.
2) Ruokapalveluiden systemaattisen hävikinhallinnan työkalupakki pitää sisällään tietoiskuista ja erilaisista tehtävistä muodostuvan Ruokahävikki haltuun -kurssikokonaisuuden sekä Materiaalipankin. Sisällöt löytyvät Waste Insight -tutkimustiimin verkkosivuilta sekä Luken Ravintolafoorumi.fi-sivustolta.
3) Uusi suostuttelevan teknologian ja suunnittelun toimintamalli sekä sen teknologisen toteutuksen demoversio, jolla edistetään ruokahävikkiin liittyvien asenteiden ja käyttäytymisen vapaaehtoista muutosta,
saivat muotonsa digitaalisella Pajatso-alustan demolla. Alustalla hyödynnetään suostuttelevaa teknologiaa ja pelillisyyttä, ja tämä sai niin ohjausryhmältä, testikäyttäjiltä kuin käyttäjiltäkin kiitosta. Alustan demoversio koettiin kivaksi tavaksi oppia.
Työpaketti 3: Ruokahävikkiratkaisujen levitysmekanismit
1) Hankkeessa toteutettu digitaalinen Pajatso-alusta demonstroi uutta toimintamallia uusien työkalujen ja työtapojen viemiseksi osaksi ravitsemispalveluiden toimintaa. Palautteen mukaan juuri tämän kaltaiselle kokonaisuudelle ja oppimisympäristölle on tarvetta.
2) Pajatso-alusta toimii myös demoversiona digitaalisesta yhteistyöalustasta, jonka kautta hävikkitiekartan työkaluja ja parhaita käytäntöjä voidaan tehokkaasti levittää sekä edistää niiden käyttöönottoa ruokahävikin liiketoimintaekosysteemissä ja kestävän ruokajärjestelmän toimijaverkossa. Alustalta löytyvät Ruokahävikki haltuun -kurssi ja materiaalipankki on kohdennettu erityisesti ravitsemispalveluiden tarpeeseen sekä tiedon levittämiseen alan opiskelijoille. Yhteistyöalusta-osio taas suunnattiin laajasti ekosysteemin eri toimijoille yhteistyön ja tiedon lisäämiseksi. Alustaa hyödynnettiin myös yhdessä Biokiertomoduuli-hankkeen kanssa toteutetussa työpajassa (13.9.2022), missä ruokaketjun- ja kiertotalouden toimijat pääsivät kokeilemaan alustaa.
3) Viestintä- ja koulutusmateriaalina ravitsemispalveluille toimivat Pajatso-alusta ja Waste Insight sekä Ravintolafoorumi.fi sivustoilta löytyvät Ruokahävikki haltuun -kurssin materiaalit sekä Materiaalipankin sisällöt. Hankkeen aikana Pajatso-alustan sisällöistä on viestitty erityisesti ravitsemispalveluille ja vistintämateriaalia on annettu myös ravitsemisalan toimijoille viestin eteenpäin viemiseksi.
Pajatso-hankkeen toteutusaika oli 1.8.2021 - 31.12.2022 ja sen toteutuksesta ovat vastanneet Vaasan yliopiston SC-Research-tutkimusyksikön Waste Insight -tutkimustiimi (päätoteuttaja), Luonnonvarakeskus Luke ja Lapuan kaupunki. Hanke on jatkoa Vaasan yliopiston Waste Insight –tutkimustiimin systemaattiselle kehitystyölle, ja sen tuloksia hyödynnetään edelleen tulevissa hankkeissa.