Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77263

Hankkeen nimi: 6Aika:CityIot 2

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2252888-5

Jakeluosoite: Kelloportinkatu 1B

Puhelinnumero: 0500456636

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: TAMPERE

WWW-osoite: http://www.businesstampere.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ikonen Jari Pekka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuusvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.ikonen(at)businesstampere.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500 456 636

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tuloksena syntyy kaupunkien datan hallinnan ja IoT-ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon soveltuvia yhtenäisiä, dokumentoituja toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa muihin kaupunkeihin kansallisesti ja myös kansainvälisesti.

EU:n datastrategian mukaan vuoteen 2025 mennessä maailmanlaajuinen datavolyymi kasvaa 530 %, datatalouden arvo (EU27) on 829 mrd. EUR ja Euroopassa (EU27) tulee olemaan 10,9 miljoonaa data-alan ammattilaista (5,7 miljoonaa vuonna 2018). Kaupungeilla on merkittävä rooli datataloudessa mm. datan ja ratkaisujen hyödyntäjänä, datan tuottajina ja datan avaamisessa. Samanaikaisesti datatalouden mahdollistamat ratkaisut antavat mahdollisuuden tarjota laadukkaampia palveluja kaupunkilaisille. Kaupungeilla on mahdollisuus toimia uusien liiketoimintamahdollisuuksien katalyyttinä.

Nykyisissä kaupunkiorganisaatioissa tietoa kertyy valtavia määriä niin asiantuntijoiden tuottamana kuin tietojärjestelmistä ja yhä enenevässä määrin erilaisista sensoreista ja IoT-järjestelmistä. Esimerkiksi 6Aika:CityIoT–hankkeessa todettiin, että erilaisten IoT-ratkaisujen ja niiden tuottaman datan hyödyntämisen potentiaali kaupungeissa on erittäin merkittävä.

Kokonaisvaltainen tiedon hyödyntäminen edellyttää sen tehokasta keräämistä eri lähteistä - datan varastoinnin sekä jakelun eri tarpeisiin. Data-alustalta tieto on helposti jalostettavissa syvempiä analyyseja varten sekä visualisoitavissa. Kun tieto on helposti ymmärrettävää, jalostettua ja visuaalista, sen hyödyntäminen päätöksenteossa on sujuvaa ja se mahdollistaa tiedolla johtamisen.

Tämän hankkeen tavoitteena on, erityisesti CityIoT-hankkeessa tehdyn työn pohjalta, jatkokehittää, testata ja dokumentoida datan jakamisen ja hyödyntämisen menetelmiä, määrittelyitä ja rajapintoja kaupunkiympäristön näkökulmasta, sekä jakaa tietoa tuloksista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeessa tehdään case-pilotointia 3-5 CityIoT -hankkeessa lupaavan nopean palvelukokeilun tulosten perusteella. Näiden case-pilotointien avulla testataan hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja määrittelyjä. Hankkeessa käynnistetään kansallinen IoT-verkosto, joka ylittää tutkimuslaitosten, kaupunkien ja yksityisen sektorin organisaatioiden rajat. Lisäksi hankkeessa toteutetaan IoT-opas ja seminaarisarja avoin seminaarisarja.

Kaupunkien yhtenäiset ratkaisut ja toimintamallit mahdollistavat IoT-liiketoiminnan skaalautumisen ja tuovat tehokkuutta ja kustannussäätöjä ratkaisujen käyttäjille. Tämä puolestaan mahdollistaa palvelujen kehityksen ja skaalautumisen uusille alueille. Olemalla IoT-ratkaisujen kehittäjien ja hyödyntäjien eturintamassa mahdollistetaan liiketoiminnan kasvua kansallisesti ja kansainvälisesti

CityIoT2–hankkeessa noudatetaan horisontaalisia periaatteita eli huomioidaan erilaisten ryhmien tarpeet sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Hankkeessa kehitettävät palvelut ovat kaikkien käytössä sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, kansallisesta alkuperästä tai kansalaisuudesta huolimatta. Eri kokeilujen kohdalla käyttäjien demografia voi vaihdella, mutta suunnittelussa otetaan huomioon kaikkien mahdollisten käyttäjien näkökulma. Seminaarisarjassa pyritään myös mahdollisuuksien mukaan huomioimaan erilaisten ryhmien ja sidosryhmien tarpeet ja tehdä seminaarit mahdollisimman laajasti kiinnostusta herättäviksi. Myös markkinoinnissa ja viestinnässä noudatetaan samaa linjaa huomioiden erilaiset käyttäjäryhmät.

Hanke on kokonaisuudessaan kestävää kehitystä edistävää. Datan saaminen ja tästä seuraava tiedolla johtaminen edistää resurssiviisasta päätöksentekoa. Osa kokeiluista antaa myös arvokasta dataa analysoitavaksi, jonka avulla voidaan kaupunki- ja liikennesuunnittelussa edistää esimerkiksi liikenteen sujuvuutta ja näin vähentää ajoneuvojen seisomisesta aiheutuvia päästöjä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat yritykset, jotka kehittävät ja tarjoavat IoT-ratkaisuja (mm. ohjelmistoyritykset ja erityisestikestävään liikkumiseen ja turvalliseen kaupunkiympäristöön erikoistuneet yritykset).

Eräs merkittävä kohderyhmä on SuperIoT-ekosysteemi ja siinä mukana olevat yritykset. Lisäksi huomattava kohderyhmä on yritykset, joiden palvelut perustuvat datan suoraan hyödyntämiseen tai sen analysointiin, käsittelyyn, yhdistelyyn tai rikastamiseen (ns. tietointensiiviset yritykset). Näitä ovat mm. Turku City Data, Eltelnetworks, IoLiving, Kaltiot Oy, Pehutec, Haltian, Fourdeg, Symbio, Capricode, Nokia, Philips, Osram, C2 SmartLight, TreLab, Lumine, Labkotec, Wirepas, Elisa, Teleste, Tampereen Vera Oy, Wapice, Marsall AI ja Brighthouse Intelligence.

Edelleen hankkeen kohderyhmää ovat teknologiatoimittajat, jotka voivat tarjota ratkaisuja IoT-alustakokonaisuudenrakentamiseksi esimerkiksi kaupungeille.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä Turun ja Tampereen seudun kehitysyhtiöiden ja yrityshautomoiden kanssa myös uusien yritysten tavoittamiseksi esimerkiksi tapahtumien yhteydessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Koska hankkeessa pyritään lisäämään CityIoT-hankkeen ja sen jälkeen kaupungeissa tehdyn pioneerityön vaikuttavuutta, keskeinen sidosryhmä ovat kaupungit Suomessa ja myös kansainvälisesti ja niiden keskeiset toimialat (mm. Kaupunkiympäristö, liikennesuunnittelu ja tilapalvelut). Toimialoilta on saatavissa tietoa tarpeista, joihin ei ole ollut kestävää ratkaisua ennen IoT-teknologiaa.

CityIoT-hankkeen tavoin myös jatkohankkeessa tehdään yhteistyötä Tampereen ja Oulun yliopistojen sekä Turun yliopiston kanssa. Yliopistot hyötyvät hankkeesta saamalla tutkimusaiheita ja opiskelijoille suunnattuja selvityksiä (esim. Turussa toimivaa projektiässät-toimintaa hyödynnettiin menestyksekkäästi Turussa jo 6aika: Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeessa).

Välillistä kohderyhmää ovat myös kuntalaiset, joille rakennetaan uusia mm. liikkumisen palveluja tai liikkumisen turvallisuutta lisääviä palveluja sensoritietoihin ja avoimeen dataan perustuen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 175 040

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 175 002

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 252

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 261 252

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Tampereen, Turun

Kunnat: Tampere, Turku

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa on tiedostettu, että teknologisella toimialalla valtaosa toimijoista on miehiä. Siitä syystä on oletettavissa, että suurin osahankkeen toimenpiteisiin osallistuvista(yritys osallistujat ja kaupunkienpilottiympäristöön osallistuvat) ovat miehiä. Naisia kannustetaan osallistumaan kaikkeen projektin toimintaan siitä huolimatta samalla tavalla. Hankkeessa kehitettäviä palveluita suunnataan molemmille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kokeiltavien palvelujen suunnittelussa ja markkinoinnissa huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät Kaupungit osallistuvat pilotointiympäristönrakentamiseen. Pilottiympäristöt ovat avoimia yrityksille ja palveluiden kehittäjille sukupuolestariippumatta. Hanke mahdollistaa uusien palveluiden räätälöimisen datasta kaikille kaupunkien asukkaille ja siten yhdenvertaisen asukkaiden kohtelun. Datan pohjalta on mahdollista kehittää palveluita myös erityisryhmien tarpeisiin. Teknologia keskeisellä alalla sukupuolijakauma poikkeaa valtaväestöstä, joten kehittäjäjoukko on yleensä miesvaltaista. Hanke avaa teknologianvälityksellä palveluiden kehittämismahdollisuuden molemmille sukupuolille. Siten hankkeen avulla palveluiden sisällön tuottamisessa ovat luontevasti mukana sekä miehet että naiset. Aiemmissa hankkeissa tapahtuminen osallistujamäärät ovat vaihdelleet hyvinkin paljon. Hankkeen seminaarisarjan ohjelmat pyritään suunnittelemaan molempia sukupuolia kiinnostavaksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
IoT-tiedon keräämisellä ja analysoimisellapyritään saamaan parannuksia veden ja sähkönkulutuksen seurantaan ja sitä kautta resurssiensäästymiseen ja kulutustottumuksienmuuttumiseen. Hanke mahdollistaa energiankäytön tehostumisen IoT-laitteilta saadun tiedonhyödynnettävyyden perusteella, esim. katuvalotpois käytöstä silloin kun ei keskimääräisesti oleliikennettä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hanke mahdollistaa energian käytöntehostumisen IoT-laitteilta saatua tietoahyödyntämällä. Tämän seurauksena ilmaanjoutuvien kasvihuonekaasujen määrä vähenee. mahdollinen kadunvarsipysäkki pilotti vähentää turhaa ajoakaupunkialueella.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Liikenteen vähähiilisyyttä edistät ratkasiut vaikuttavat välillisesti luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hanke mahdollistaa energian käytöntehostumisen IoT-laitteilta saatua tietoahyödyntämällä. Tämän seurauksena ilmaanjoutuvien kasvihuonekaasujen määrä vähenee. Mahdollinen hulevesipilotti toisi mahdollisuuden puuttua ongelmiin huleveden suhteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei liity natura 2000-ohjelman kohtesiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
IoT-laitteet mahdollistavat jätehuollon logistiikan ja resurssien käytön optimoimisen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei uskota olevan vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hanke tuo uusia mahdollisuuksia kehittää IoT-laitteisiin ja dataan perustuvia palveluita erikaupunkien ympäristössä sekä siihen liittyväädigitaalista liiketoimintaa alueilla.Hanke mahdollistaa yritysten aktiivisenosallistumisen uusien tuotteiden ja palveluidenkehittämiseen ja kokeiluihin avointatoimijariippumatonta dataintegraatioalustaahyödyntäen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeessa tehdään suunnitelma avoimen IoT-datan tallentamiselle ja hyödyntämiselle kaupungeissa ja tukeudutaan myös muissa 6-aika-hankkeissa tehtyihin ratkaisuihin. IoT-datan analyysi mahdollistaa uusien palveluiden kehittämisensekä kaupunkien että yritysten toimesta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Uusilla avoimen IoT-datan palveluilla ja ratkaisuilla voidaan toteuttaa mm. tilannekuva-analyysiä ja saada lähes reaaliaikaista tietoa liikenteen ongelmista ja tehostaa liikenteen ja logistiikan toimintaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Dataan perustuvat paremmat realiaikaiset palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hanke mahdollistaa uusien palveluiden räätälöimisen avoimesta datasta kaikille kaupunkien asukkaille ja siten yhdenvertaisen asukkaiden kohtelun. Datan pohjalta on mahdollista kehittää palveluita myös erityisryhmien tarpeisiin.Hanke mahdollistaa yritysten liiketoimintalähtöisten palveluiden suuntaamisen sekä miehille että naisille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei uskota olevan vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Materiaalit ja jätteet IoT-laitteet mahdollistavat jätehuollon logistiikan ja resurssien käytön optimoimisen.
Ympäristöosaaminen 0 5
Avoimen IoT-alustan avulla kerätty data mahdollistaa mm. jätehuollon resurssien tehokkaamman käytön. Lisäksi energian (vesi,sähkö yms) jakelun optimointi ja riittäväresursointi on mahdollista, kun datan avulla saadaan tehtyä tilannekuva-analyysi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Turun ja Tampereen kaupunkien yhteinen CityIoT2-hanke on tehnyt joukon kokeiluja, jotta muiden kaupunkien olisi helpompi ottaa älykaupunkiratkaisuja käyttöönsä. Kokeilujen ytimenä on ollut datan hallinta ja hyödyntäminen sekä vieminen päätöksenteon tueksi niin, että asukkaat saavat parempia palveluja.

Turun ja Tampereen kaupunkien yhteinen CityIoT2-hanke on tehnyt joukon kokeiluja, jotta muiden kaupunkien olisi helpompi ottaa älykaupunkiratkaisuja käyttöönsä. Kokeilujen ytimenä on ollut datan hallinta ja hyödyntäminen sekä vieminen päätöksenteon tueksi niin, että asukkaat saavat parempia palveluja.

CityIoT 2 -hankkeen tavoitteena oli kehittää, testata ja dokumentoida datan jakamisen ja hyödyntämisen menetelmiä, määrittelyitä ja rajapintoja kaupunkiympäristössä. CityIoT 2 oli CityIoT-hankkeen täydennyshanke.

CityIoT 2:n pääsisältönä oli kehittää älykaupunkipohjaista tiedolla johtamista, jossa antureista ja kameroista kertyvä data kootaan ja hyödynnetään datalähtöiseen viisaaseen päätöksentekoon.

CityIoT 2 -hankkeen tavoitteena oli datan hyödyntämisen perusrakenteiden ja ratkaisujen koostaminen ja jatkokehittäminen erityisesti kaupunkiympäristön IoT-ratkaisuihin liittyen. Hankkeen tuloksena syntyi useita kaupunkien datan hallinnan ja IoT-ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon soveltuvia, monistettavia, yhtenäisiä ja dokumentoituja toimintamalleja ja ratkaisuja.

Hankkeen koordinaattori oli Business Tampere ja siinä oli mukana osatoteuttajana Turun kaupunki. Hanke ajoittui 1.6.2021–31.5.2022 väliselle jaksolle. Hankkeen budjetti oli 261 252 euroa.