|
|
|
Hankekoodi: A77264
Hankkeen nimi: 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maa-massojen hyödyntäminen kaupungeissa 2
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Turku Science Park Oy Ab
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2322323-1
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3-5 A
Puhelinnumero: 040 0832 488
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: https://turkubusinessregion.com/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Huhtinen Reeta Inkeri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: reeta.huhtinen(at)turkubusinessregion.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 0832 488
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke tuottaa uutta tietoa yrityksille ja 6Aika kaupungeille ratkaisujen tuomiseksi suurivolyymisten massojen hyödyntämiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea systeemistä muutosta kohti kiertotaloutta yrityksissä ja kaupungeissa sekä samalla pienentää infrarakentamisen seurauksena syntyvää hiilijalanjälkeä ja hillitä siten ilmastonmuutosta. Hankkeessa tuotetaan tietoa MRL- ja jätelain uudistuksiin, joiden tavoitteena on mm. hiilineutraali yhteiskunta ja kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle. Hankkeen tavoitteena on tiedon levittämisen avulla tukea kaupunkeja ja yrityksiä hiilijalanjäljen huomioon ottamisessa ja laajamittaisempaan uusiomateriaalien hyödyntämiseen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa ensisijaisena vaihtoehtona tarkasteltaisiin sivuvirtapohjaisten uusiomateriaalien hyödyntämistä infrarakentamiskohteissa neitseellisten materiaalien käytön sijaan.
EU:n horisontaaliset periaatteet ovat kestävä kehitys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata tuleville sukupolville yhdenvertaiset tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Kestävän kehityksen mukainen taloudellinen kasvu on tärkein hyvinvoinnin ja tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaja. CircVol 2 -hankkeella edistetään kestävää suurivolyymisten virtojen uudelleen käyttöä ja kestävästi rakennettua elinympäristöä mikä kestää myös tuleville sukupolville. Hankkeella kannustetaan uusiokäyttöön ja kierrätettyjen materiaalien hyödyntämiseen maa- ja kaupunkirakentamisessa, jolloin säästetään arvokkaita ja ehtyviä luonnonvaroja sekä pystytään tyypillisesti pienentämään hiilijalanjälkeä.
Hankkeessa toteutetaan 6Aika strategiaa, mikä on kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen, uuden osaamisen, liiketoiminnan ja työllisyyden synnyttäminen ja kaupunkien hyödyntäminen kehittämisympäristöinä. Hankkeessa yritykset tuottavat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotka ovat kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyisiä. Ratkaisut pohjautuvat uusiin oivalluksiin, tavoitteena on yritysten liiketoiminnan kasvu ja uudistuminen ja sitä mukaan työpaikkojen syntyminen. Tietoa levitetään ja juurrutetaan yritysten sekä 6Aika kaupunkien välillä. Näin alueet oppivat yhdessä toisiltaan ja osaaminen kumuloituu. Tällaisella toimintatavalla tuetaan hyvän yhteistyön rakentumista 6Aika kaupunkien välille suurivolyymisten massojen käsittelyssä. Kaupunkeja tuetaan energian ja neitseellisten maamassojen säästämisessä, hiilineutraalien tavoitteiden saavuttamisessa ja siirtymissä kohti kestävää kehitystä. Hankkeen aikana saavutetaan kolme päätulosta: 1) tuotetaan hiilijalanjälkilaskelmia infrarakentamiseen soveltuville uusiomateriaaleille 2) tuotetaan uutta tieto maalle läjitetyistä ruoppausmassoista ja niiden hallinnasta 3) levitetään ja juurrutetaan CircVol ja CircVol 2 hankkeiden tuloksia.
Hankkeen koordinaattori on Turku Science Park Oy. Hankepartnerit ovat Åbo Akademi, Turun AMK, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Hankkeen kesto on 12 kuukautta ja budjetti noin 250 000 €.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on biotalous-, cleantech- ja kiertotalousalojen yritykset, jotka tuottavat vähähiilisiä, kiertotalouden mukaisia ratkaisuja kaupunkien käyttöön.
Teollisuusyritykset, joissa syntyy volyymisivuvirtoja, kuuluvat hankkeen kohderyhmään, lähinnä sivuvirtojen tuottajina. Kiertotalous haastaa yrityksiä tekemään yhteistyötä uudella tavalla ja pk-yritykset tuovatkin tyypillisesti ratkaisuja teollisuusyritysten sivuvirtojen hyödyntämiseen, mistä voi koitua säästöjä ja positiivisia ympäristövaikutuksia. Yrityksille ja teollisuudelle tuotetaan ja levitetään uutta tietoa hankkeen aikana.
Kohderyhmään kuuluvat myös maarakennus- ja logistiikka-alojen yritykset, jotka liittyvät maamassojen käsittelyyn. Toisaalta myös rakennusten purkuyritykset kuuluvat kohderyhmään, koska purkukohteista syntyy sivuvirtoja, kuten betonimurskaa, mitä voidaan käyttää uusiomateriaalina infrarakentamisessa. Yritykset ja teollisuus hyötyvät hankkeessa tuotetusta tiedosta.
6Aika kaupungit, jotka ovat siirtymässä kiertotalouteen ja haluavat saavuttaa kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet ovat hankkeen kohderyhmä, koska hankkeessa tuotetaan vertailevaa tietoa suurivolyymisten virtojen ympäristövaikutuksista ja uusiomateriaalien hiilijalanjäljestä. Tästä hyötyvät kasvavat kaupungit, joissa tehdään ilmastotavoitteisiin tähtäävää infrarakentamista. Kohderyhmään kuuluvat mm. kaupunkien ympäristöpäälliköt ja rakennuttamisesta vastaavat tahot.
Osa hankkeen toimenpiteistä kohdistuvat erityisesti Turun seudulle, missä seurataan maalle läjitettyjen ruoppausmassojen ympäristövaikutuksia ja Oulun alueelle, missä on käynnissä myös ruoppausmassojen maalle läjitystä. Hankkeessa levitetään tietoa erityisesti näiden kahden kaupungin välillä ruoppausmassoihin ja happoa tuottavien massojen valuma- ja hulevesien tarkkailuun liittyen. Lisäksi hankkeen webinaareihin kutsutaan toimijoita CircVol (2018-2020) hankkeen aikana rakennetusta kansallisesta kiertotalousverkostosta.
6Aika kaupunkien osaamiskeskittymät (korkeakoulut, yliopistot, tutkimuskeskukset ja innovaatioalustat joissa on startup ja kasvuyrityksiä) ovat yksi hankkeen kohderyhmä. Hankkeen aikana korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimiminen yritys- ja kaupunkirajapinnassa vahvistuu lisäten toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeen aikana korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tuotettua tietoa tuodaan yritysten ja kaupunkien tietoon yhteisten kokousten, webinaarien ja työpajojen avulla.
Yllä esitettyjen kohderyhmien tietoisuus keinoista ilmastonmuutoksen hillintää kasvaa.
Julkinen sektori/ Kehittämisorganisaatiot
- Viranomaiset ja julkinen hallinto, mikä vastaa käynnissä olevista teemaan liittyvistä lakiuudistuksista (mm. MRL uudistus).
- Hankkeen rooli julkisten toimijoiden, kaupunkien ja yritysten välillä on tärkeä erityisesti tarpeiden ja haasteiden välittämisessä.
- Hankkeen koordinaattori, alueellinen kehittämisorganisaatio, luo sujuvan kommunikoinnin toimijoiden välille.
- Hankkeessa kehitettyä uutta osaamista voidaan hyödyntää yrityksissä ja 6Aika kaupungeissa.
Korkeakoulut
- Korkeakoulut pääsevät mukaan kiinteästi biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden toimijaverkostoon. Korkeakoulut verkostoituvat uudenlaisiin yrityksiin.
- Mielenkiintoiset kestävän kehityksen haasteet motivoivat sekä opettajia että opiskelijoita.
- Korkeakoulut voivat kehittää omaa osaamistaan tiiviisti yhdessä kaupunkitoimijoiden ja yritysten kanssa, jolloin myös kiertotalouden osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuu.
Tutkimuslaitokset
- Tutkimuslaitoksilla on selkeä rooli korkeakoulujen ja yritysten välillä tutkimustiedon soveltamisessa käytäntöön.
- Tutkimuslaitokset pääsevät mukaan biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden toimijaekosysteemiin. Tutkimuslaitokset verkostoituvat uudenlaisiin yrityksiin.
- Tutkimuslaitokset tukevat yrityksiä hyödyntämään kiertotalouden materiaaleja turvallisesti. Tiivis yhteistyö auttaa tutkimuslaitoksia kehittämään tutkimusmenetelmiä yritysten tarpeiden mukaisesti.
- Tutkimuslaitokset voivat kehittää omaa osaamistaan yhdessä kaupunkitoimijoiden sekä yritysten kanssa, jolloin kiertotalouden osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuu.
- Tutkimuslaitokset saavat tietoa ja kokemusta lainsäädännön, menettelytapojen ja ohjeistusten käyttöönotosta ja soveltuvuudesta käytännön tapauksiin.
Koko Suomi
- Suurivolyymiset teolliset sivuvirrat ja infrarakentamisen seurauksena syntyvät maamassat hyödynnetään tehokkaammin.
- Saadaan lisää tietoa materiaalien ilmastovaikutuksista
- Suomen biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden kehitystä viedään eteenpäin.
- Regulaatiota voidaan uudistaa kestävän kehityksen tarpeiden suuntaan.
- Tiedostavuus kestävän kehityksen uusista ratkaisuista kasvaa kansalaisten keskuudessa.
- Hankkeessa saatuja parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja voidaan levittää ja toteuttaa koko maassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 234
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 165 500
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 248 114
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 247 019
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun, Oulun
Kunnat: Lieto, Naantali, Turku, Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 9 |
| Hanke edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatteita kaikilla toimillaan ja vaikuttaa yli 90% osuuteen jätekertymästä, joka on peräisin tehdasteollisuudesta ja kaivannaistoiminnasta. Tässä kehitettävillä toimintamalleilla ja ratkaisuilla saadaan suurivolyymisten teollisten ja infrarakentamisen sivuvirtojen hyödyntämisen kierrätysastetta nostettua ja neitseellisten luonnonvarojen käyttöä vähennettyä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 10 |
| Hankkeessa jatketaan CircVol-hankkeen tulosten juurruttamista kansallinen biotalouden- , cleantechin- ja kiertotalouden – eli kestävän kehityksen toimijaekosysteemin suhteen. Verkosto pystyy tarjoamaan kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita kaupungille, mikä osaltaan tukee kaupunkien kehittymistä hiilineutraaleiksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 6 | 8 |
| Hanke on ympäristöpositiivinen ja käyttää omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita menetelmiä. Sillä on kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi suojaavia vaikutuksia. Hankkeen toimenpiteet vähentävät erityisesti neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja läjityksiä luontoon. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 10 |
| Hanke huomioi ja edistää pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman suojelua. Läjittäminen ja erityisesti sen raskasmetallit, öljy-yhdisteet ja klooratut hiilivety-yhdisteet ovat uhka pinta- ja pohjavesille. Hankkeessa tutkitaan mm. ylijäämämassoja, jotka voitaisiin läjittämisen sijasta hyödyntää lähellä niiden syntypaikkoja ja saada niistä rakennus- ja täyttömateriaaleja. Jätteen väheneminen vaikuttaa veden, maaperän ja ilman puhtauteen. Resurssitehokkaat ja logistiset ratkaisut vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 9 |
| Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Kierrätyksen, uudelleenkäytön ja neitseellisten luonnonvarojen säästämisen kautta sen toimenpiteet tukevat välillisesti Natura 2000 -ohjelmaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä sekä jätteiden minimoimista ja niiden kierrätystä. Raaka-aineena käytetään suurivolyymisia teollisuuden sivuvirtoja sekä hyödynnetään maa-massoja uudelleen. Hankkeen tavoitteena ovat kestävät ratkaisut ja pitkäikäiset tuotteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 10 |
| Hanke edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä eri tavoin. Hankkeessa toteutetaan energiatehokkuutta ja tavoite on löytää sivuvirroille uudelleen käyttöä ensisijajärjestyksen mukaan. Jos sivuvirta tai osa siitä ei ole kierrätykseen käyttökelpoista, voidaan se käyttää uusiutuvana energiana. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeessa edelleen kehitetään ja juurrutetaan 6Aika -kaupunkeihin uusia pysyviä toimintamalleja, jotka tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Tämän aikana kehitetään elinkeinoelämää tukevia ratkaisuja suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja maamassojen kierrättämiseen. toimijaekosysteemissä kaupungit, yritykset ja viranomaiset kehittävät yhdessä paikallista elinkeinorakennetta monipuolisesti eri näkökulmista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke luo uuden toimijaekosysteemin, jossa kehitetään uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita, joista osa voi olla myös aineettomia. Tiedon levittämistä ja juurruttamista tehdään aineettomasti hankkeen aikana. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 10 |
| Hanke tehostaa myös liikkumista ja logistiikkaa ja teollisten sivuvirtojen liikuttelua voidaan parantaa toimialojen yhteistyöllä. Suurivolyymisten massojen hyödyntämistä lähellä syntypaikkaa edistetään hankkeessa ja tavoitteena on pienentää logistiikkaa liittyvää hiilijalanjälkeä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke edistää hyvinvointia. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt saavat tukea työhönsä, lisää kontakteja ja tietotaitoa, joka johtaa uusiin ratkaisuihin. Tämä lisää liiketoimintaa ja edesauttaa alueen yritysten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeessa ollaan tietoisia tasa-arvon edistämisestä ja sukupuolijakauma on lähtökohtaisesti tasapuolinen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa ja päätöksenteossa. Asiantuntijoiden osaamista arvioidaan tasapuolisesti osaamisen ja tavoitteiden mukaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Hanke on avoin ja tarjoaa samat mahdollisuudet kaikille toimijoille yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hankkeessa kunnioitetaan eri alueiden kulttuuriympäristöä. Hankkeessa tuetaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden kulttuuria, joka on yhteiskunnallisesti tärkeää. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää eri toimijoiden ympäristöosaamista. Vahvalla viestinnällä tätä levitetään myös hankkeen ulkopuolisille ryhmille. | ||
Hankkeessa 1) tehtiin hiilijalanjälkilaskentaa edellisessä CircVol hankkeessa 2018-2020 tehdyille ruoppausmassojen stabilointikoeruuduille sekä laskettiin yritysten uusiomateriaaleille hiilijalanjälkiä. 2) Tutkittiin maalle nostettujen ei-stabiloitujen happoa tuottavien ruoppausmassojen käyttäytymistä, sekä 3) järjestettiin työpajoja ja webinaareja tulosten levittämiseksi.
Hiilijalanjälkilaskennan tuloksista kirjoitettiin raportti SYKE:n avoimeen julkaisusarjaan. Raportin nimi on: Ruoppausmassan stabilointi uusiosideainein - Hiilijalanjäljen, lujuuden ja kustannusten tarkastelu Matalahden kenttäkokeessa (SYKEra 31/2022, ISBN 978-952-11-5504-8). Raportin ydinsanomina ovat, että sideainevalinnalla voidaan yhtä aikaa säästää rahaa ja vähentää päästöjä kuin saavuttaa tarvittava puristuslujuus. Sideaineseoksen valinta on kuitenkin tapauskohtaista, eikä yleisesti parasta seosta voi sanoa, koska ruoppausmassan kemialliset olosuhteet eivät ole vakiot.
Maalle läjitetyt happoa tuottavat maamassat (ruoppausmassat / kaivetut massat) on todettu ongelmallisiksi ympäristön ja rakenteiden kannalta erityisesti Suomen rannikkoalueilla ja niiden aiheuttamien haittojen hallinnoimiseksi on tunnistettu tarve uudelle tutkimustiedolle. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) 6Aika-ohjelman rahoittamassa CircVol 2 hankkeessa tutkittiin happoa tuottavien maamassojen happamoitumisnopeutta, massan happamoitumisen vaikutusta haitallisten aineiden liukoisuuksiin ja suotovesien laatuun. Lisäksi hankkeessa tutkittiin maamassan neutralointivaihtoehtoja kalkkia korvaavilla sivuvirtamateriaaleilla. Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää suurivolyymisten virtojen (esim. ruoppausmassat) uudelleen käyttöä maarakentamisessa.
Maalle läjitettyjen ei-stabiloitujen ruoppausmassojen happamoitumista seurattiin maastotutkimuksin Naantalin Matalahden pilottikohteella ja laboratoriokokein kevään ja syksyn 2021 välisenä aikana. Suotovesien laatua tutkittiin alueen salaojaverkostosta otettujen vesinäytteiden sekä jatkuvatoimisten mittausten perusteella. Ruoppausmassojen neutralointikokeet tehtiin laboratoriomittakaavassa sekoittamalla neutralointiaineita kahteen erityyppiseen happoa tuottavaan maa-ainekseen (ruoppausmassat Naantalin Matalahdelta ja Oulun Rantatoppilasta) eri pitoisuustasoilla ja tämän jälkeen hapettamalla näytteet (pH-inkubaatio).
Hankkeen hapettumisnopeustutkimukset osoittivat, että altaisiin läjitetyssä liejuisessa savimateriaalissa hapettuminen etenee pinnalta alkaen ensimmäisinä vuosina karkeasti 10 cm kesässä/vuodessa, ja pH laskee alle neljään. Massakerrokseen muodostuu myös laajoja kuivumisrakoja, jotka tehostavat massan hapettumista.
Happamoituminen lisäsi huomattavasti useiden haitallisten aineiden liukoisuutta massakerroksesta (muun muassa Ni, Cd, Zn ja Al), ja joidenkin aineiden huuhtoutuminen näkyi jo havaintojakson aikana sekä suotovesitutkimustulokissa että kokonaispitoisuuksien pienenemisenä hapettuneessa pintakerroksessa.
Neutralointikokeet osoittivat, että kalkin ohella tutkitut teolliset sivuvirtamateriaalit (meesa, kalkkituhka, tuhka ja uunipölyt) pystyivät ehkäisemään happoa tuottavan materiaalin happamoitumisen 19 viikon hapetusjakson aikana, eikä niiden käyttö lisännyt haitallisten aineiden liukoisuutta.
Ruoppausmassoihin liittyvät tulokset julkaistaan Geologian tutkimuskeskuksen julkisessa raportointisarjassa 2022, joka on saatavissa osoitteesta: hakku.gtk.fi. Raportin nimi on: Maalle läjitetyn happoa tuottavan ruoppausmassan seuranta- ja neutralointitutkimukset. Julkisesti saatavilla olevien raporttien lisäksi hankkeessa järjestettiin 4 webinaaria/työpajaa. Näiden avulla on jaettu tieto hankkeen tuloksista.