|
|
|
Hankekoodi: A77270
Hankkeen nimi: Rakentamisen vihreä siirtymä
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013260600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakennusteollisuus on selvinnyt koronakriisin aikana monia muita teollisuuden aloja pienemmillä vaikutuksilla. Työvoimavaltainen ala on kuitenkin riippuvainen osaavan työvoiman saatavuudesta, jota palkataan myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Koronakriisi on osaltaan osoittanut, että työvoiman liikkuvuuden vaikeutuessa on sillä välittömiä vaikutuksia toimialaan. Toisaalta on myös nähtävissä Koronakriisin seurauksena rakentamisen materiaalien voimakas hintojen nousu, joka myös korostaa muutoksen tarvetta rakentamisen toimialalla mm. materiaalitehokkuuden osalta. Poikkeuksellinen aika onkin luonut vahvan tarpeen rakentamisen prosessien tehostamiselle, mukaan lukien työvoiman saatavuus ja raaka-aineiden tehokkaampi hyödyntäminen, ja sen kautta alan kilpailukyvyn varmistamiselle.
Rakennusten osuus on lähes 40% kokonaisenergian kulutuksesta. Rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö aiheuttavat noin 36% kasvihuonepäästöistä. Suomessa oli vuonna 2018 yli 1.53 miljoonaa rakennusta, joiden kerrosala oli noin 488 miljoonaa neliömetriä. Olemassa olevasta rakennuskannasta puretaan vuosittain noin 1%. Jätettä syntyy noin puolitoista miljoonaa tonnia ilman maamassoja, joista pitäisi hyödyntää (kierrättää) 70% (ei energiajae). (Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, osa I, RT 2020)
Rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon päästöt ovat noin 17,1 milj. tonnia (30% kaikista päästöistä). Rakentamisvaiheen päästöt ovat noin 4,1 milj. tonnia, joka on 7% Suomen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä ja käyttövaiheen päästöt noin 13,0 milj. tonnia (76%). (Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, osa II, RT 2020).
Rakennusmateriaalien ja rakentamisen prosessien osuus rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä nykyisellään on noin puolet. Toinen puoli syntyy rakennusten käytönaikaisesta energian kulutuksesta en. Rakentamisen päästöjen suhteellinen merkitys osana rakennusten elinkaaren päästöjä näyttää kasvavan tulevaisuudessa, koska rakennusten energiatehokkuus paranee ja energian tuotanto muuttuu entistä vähähiilisemmäksi. Rakennustuoteteollisuuden (tuoteosatoimittajat) ja rakennusteollisuuden (rakennusliikkeet) näkökulmasta keskeisimmät keinot rakentamisen päästöjen pienentämiseksi ovat materiaalien kehittäminen vähäpäästöisemmäksi, materiaaleista syntyvän hukan vähentäminen, työmaatoimintojen ja sen logistiikan kehittäminen energian säästön suhteen.
Rakentamisen vihreä siirtymä -hankkeen isona tavoitteena on tunnistaa rakentamisen vähähiilisiä ratkaisuja ja prosesseja sekä edistää niiden käyttöönottoa. Osatavoitteena on vahvistaa vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää materiaaliosaamista sekä käynnistää tarvittavia tuote- ja menetelmäkehitysprosesseja. Lisäksi osatavoitteena on nopeuttaa digitalisaation hyödyntämistä rakentamisen prosesseissa erityisesti vähähiilisyyden näkökulmasta.
Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, Rakennusteollisuus RT Itä-Suomen, Business Joensuun sekä alan yritysten yhteistyönä. Sen suunnittelussa on hyödynnetty Karelian nykyisten sekä jo päättyneiden rakentamisen alan hankkeiden kokemuksia ja kertynyttä osaamista. Hankkeen konkreettinen toiminta on jaettu neljään eri työpakettiin, joita ovat (1) Vähähiiliset prosessit, (2) Vähähiiliset materiaalit, tuotteet ja järjestelmät, (3) Digitaalinen työmaa ja (4) Osaamisen siirto, viestintä ja sidosryhmäyhteistyö. Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet kuvataan case-kuvausten ja tutkimusten muotoon. Lisäksi kohderyhmille järjestetään työpajoja ja webinaareja osana osaamisen siirron toimenpiteitä.
Hankkeen lopputulema rakentamisen alan yritykset saavat konkreettisia työkaluja oman toimintansa kehittämiseksi ja tehostamiseksi erityisesti päästöjen pienentämisen näkökulmasta. Samalla nostetaan näiden toimijoiden valmiuksia uusien vähähiilisen rakentamisen säädösten käyttöönottamiseksi ja toiminnan muuttumista kohti hiilineutraaliutta. Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen aluetalouden kehittymiseen ja rakentamisen alan yritysten kasvuun. Hankkeen tuloksena vahvistetaan edelleen maakuntallisten rakentamisen arvoverkostojen toimintaa ja rakentamisen alan toimijoiden kilpailukyvyn kehittymistä. Hankkeen avulla tuetaan alueellisia elinkeino-ohjelmia sekä toteutetaan maakunnallista ilmasto- ja energiaohjelmaa pyrkimyksenä rakentamisen päästöjen pienentäminen.
Karelia-ammattikorkeakoulun Rakentamisen vihreä siirtymä -hanke sekä Asumisen vihreä siirtymä -hanke muodostavat hankeparin, joiden tavoitteena on vastata Pohjois-Karjalan maakunnan tasolla rakentamisen ja asumisen muuttumista entistä vähähiilisemmiksi.
Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalassa toimivat rakennustuotteiden ja -tuoteosien valmistajat ja rakennusliikkeet. Muita kohderyhmiä ovat rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot, rakennuttajat sekä kiinteistöjen omistajat yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tämän lisäksi alueella toimivat eri koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.
Hankkeen potentiaaliset yhteistyökumppanit on listattu alla:
Hankkeen mahdolliset kumppanit
Rakennusliike Soimu Oy
Rakennustoimisto K. Tervo Oy
Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy
Olotar – Hirsiveisto Laasonen Oy
Joentalo Oy
Aatelitalot Oy
Taloykköset Oy
Lujatalo Oy
Lakan Betoni Oy
Pielisen Betoni Oy
StoraEnso Oy
Binderholz Nordic Oy
Karelia Ikkuna Oy
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien viranhaltijat ja päätöksentekijät sekä Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan-, talotekniikan- sekä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 454 608
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 381 723
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 539 847
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 458 985
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Kontiolahti, Joensuu, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Heinävesi, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 4 |
| Rakennusten elinkaaren suurimmat päästöt syntyvät energian kulutuksesta sekä rakennusmateriaalien valmistuksesta.Suunnittelemalla rakennukset mahdollisimman vähäpäästöisiksi sekä materiaalivalintojen että energiatehokkuuden osalta säästetään myösluonnonvaroja. Lisäksi edistämällä rakentamisessa käytettävien materiaalien uusiokäyttöä sekä kierrätystä voidaan neitseellisten materiaalien käyttöä vähentää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 5 |
| Biopohjaisten tuotteiden käyttö on yksi helpoimmista tavoista varastoida hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Toisaalta energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Hankkeessa edistetään materiaalien tehokasta käyttöä sekä kirtotalouden periaatteita (kierrätys ja uusiokäyttö) rakentamisessa. Hanke tukee uusien digitaalisten työkalujen käyttöönottoa ja osaltaan mahdollistavat materiaalien tehokkaan käytön (materiaalihukan pienentäminen). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankke edistää uusiutuvan energian ja polttoaineiden hyödyntämistä esimerkiksi rakennustyömailla käytettävien koneiden ja laitteiden osalta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 7 |
| Hankkeessa edistetään paikallisten rakennustuote- ja rakennusteollisuuden kipailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä ja samalla autetaan näitä toimijoita siirtymisessä kohti hiilineutraalia toimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa edistetään aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Näitä ovat mm. rakennusten elinkaaren päästölaskentaan liittyvät palvelut. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Hankke edistää rakennustyömaiden muuttumista vähähiilisemmiksi. Työmaalogistiikan kehittäminen on yksi merkittävimmistä tavoista vähentää työmaiden päästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Hanke edistää osaamista vähäpäästöisen rakentamisen prosesseihin, materiaaleihin, teknologioihin ja ratkaisuihin liittyen. | ||
Rakentamisen vihreä siirtymä -hankkeen päätavoitteena oli tunnistaa rakentamisen vähähiilisiä ratkaisuja ja prosesseja sekä edistää niiden käyttöönottoa. Osatavoitteena oli lisätä vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää materiaaliosaamista sekä käynnistää ja tukea tarvittavia tuote- ja menetelmäkehitysprosesseja; nopeuttaa digitalisaation hyödyntämistä rakentamisen prosesseissa erityisesti rakennustyömaiden ja vähähiilisyyden näkökulmista; ja vahvistaa Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan insinöörikoulutuksen osaamista ja valmiuksia vastata alan uusiin osaamistarpeisiin. Hankkeen toiminta oli jaettu neljään eri työpakettiin, joita olivat Vähähiiliset prosessit; Vähähiiliset materiaalit, tuotteet ja järjestelmät; Digitaalinen työmaa ja Osaamisen siirto, viestintä ja sidosryhmäyhteistyö.
Rakentamisen vähähiilisiä ratkaisujen ja prosessien tunnistamiseksi sekä niiden käyttöönoton edistämiseksi hankkeessa toteutettiin rakennusten elinkaareen päästölaskentaan (LCA) erityyppisille rakennuksille sekä toteutettiin tuotekohteiseen elinkaarianalyysiin (EPD) ja organisaation toiminnan päästöjen arviointiin (GHG) liittyviä pilottitoteutuksia. Hankkeessa tuotettiin myös opasmateriaalia ja työkaluja rakennusalan päästöjen arvioinnin ja hallinnan tarpeisiin. Näitä olivat Opas rakennusliikkeille GHG-protokollan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan, Opas pientalorakentamisen rakenneratkaisujen ympäristövaikutuksista, GHG-laskuri rakennusalanyritysten päästöjen arvioimiseksi sekä GHG-päästötietokanta. Hankkeessa tuotettiin myös asiantuntijaselvityksiä, jotka liittyivät tietomallinnuksen ja LCA-laskennan integraation mahdollisuuksiin päästöjen arvioinnin tehostamiseksi sekä rakennustyömaiden päästöjen hallintaan.
Digitalisaation edistämiseksi rakennustyömailla hankkeessa selvitettiin laaja-alaisesti tietomallien hyödyntämisen mahdollisuuksia työmaan aikaisen tiedonsiirtoprosessin, määrälaskennan, logistiikan, aikataulusuunnittelun, toteuman valvonnan sekä laadunvarmistuksen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi hankkeessa perehdyttiin uusien teknologioiden käyttöönoton mahdollisuuksiin työmaatoimintojen kehittämiseksi. Näitä olivat paikannusteknologiat, laserkeilaus, 360-kuvaus, lisätty- ja virtuaalitodellisuus, dronet ja fotogrammetria, ulkoiset tukirangat ja robotiikka. Lisäksi toteutettiin viisi syväluotaavampaa demonstraatioita edellä mainittuihin teknologioihin liittyviä.
Hankkeessa toteutetuista pilottitoteutusten ja demonstraatioiden avulla syntynyttä osaamista pyrittiin siirtämään osaksi kohderyhmän toimintaa muun muassa aktiivisen julkaisutoiminnan, työpajatyöskentelyn ja webinaarien avulla. Hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ja opintomatkoille osallistuminen oli aktiivista ja niihin osallistui yhteensä yli (n. 500 henkeä). Osana osaamisen siirron toimenpiteitä toteutettiin aktiivista asiantuntijatyöskentelyä hankkeen sidosryhmien kanssa. Tällaisia toimenpiteitä olivat muun muassa lyhyet työpajat sekä esitysten pitäminen ja osallistuminen ammattilaistilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla.
Hankkeen toiminnan tuloksena hankkeen sidosryhmät ovat saaneet ajantasaista tietoa valmisteilla olevista rakentamisen vähähiilisyyden säädöksistä, rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljenarvioinnista, ympäristöselosteista, organisaatioiden toiminnan päästöjen arvioimisesta, materiaalien, rakentamisen ja rakennusten käytön aikaisten päästöjen vaikuttamisen keinoista rakennushankkeissa sekä tietomallien ja eri digitaalisten teknologioiden hyödyntämisen mahdollisuuksista työmaavaiheessa. Hankkeessa tuotetut oppaat ja työkalut tukevat osaltaan toimijakohtaisten tuote- ja menetelmäkehitysprosessien käynnistymistä sekä tukevat koko toimialan vähähiilisyystavoitteiden toteutumista. Näiden edellä mainittujen osaamisen siirron toimenpiteiden lisäksi Karelia-amk:n opiskelijat ovat hankkeessa toteutettujen opinnäytetöiden kautta siirtäneet tietoa rakentamisen alan yrityksiin.
Karelia-ammattikorkeakoulu on sitoutunut puu- ja vähähiilisen rakentamisen kehittämiseen osana opetusta ja TKI-toimintaansa Pohjois-Karjalan maakunnassa myös tulevaisuudessa. Karelia-amk:n strategiassa 2030 ”Ratkaisuja vihreään siirtymään” on nostettu yhdeksi viidestä keskeisimmästä teemasta, joissa tavoitellaan kansallista ja kansainvälistä edelläkävijyyttä erityisesti ilmastoviisaan rakentamisen, uusien energiaratkaisujen ja energiatehokkuuden osalta.