Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77270

Hankkeen nimi: Rakentamisen vihreä siirtymä

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennusteollisuus on selvinnyt koronakriisin aikana monia muita teollisuuden aloja pienemmillä vaikutuksilla. Työvoimavaltainen ala on kuitenkin riippuvainen osaavan työvoiman saatavuudesta, jota palkataan myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Koronakriisi on osaltaan osoittanut, että työvoiman liikkuvuuden vaikeutuessa on sillä välittömiä vaikutuksia toimialaan. Toisaalta on myös nähtävissä Koronakriisin seurauksena rakentamisen materiaalien voimakas hintojen nousu, joka myös korostaa muutoksen tarvetta rakentamisen toimialalla mm. materiaalitehokkuuden osalta. Poikkeuksellinen aika onkin luonut vahvan tarpeen rakentamisen prosessien tehostamiselle, mukaan lukien työvoiman saatavuus ja raaka-aineiden tehokkaampi hyödyntäminen, ja sen kautta alan kilpailukyvyn varmistamiselle.

Rakennusten osuus on lähes 40% kokonaisenergian kulutuksesta. Rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö aiheuttavat noin 36% kasvihuonepäästöistä. Suomessa oli vuonna 2018 yli 1.53 miljoonaa rakennusta, joiden kerrosala oli noin 488 miljoonaa neliömetriä. Olemassa olevasta rakennuskannasta puretaan vuosittain noin 1%. Jätettä syntyy noin puolitoista miljoonaa tonnia ilman maamassoja, joista pitäisi hyödyntää (kierrättää) 70% (ei energiajae). (Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, osa I, RT 2020)

Rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon päästöt ovat noin 17,1 milj. tonnia (30% kaikista päästöistä). Rakentamisvaiheen päästöt ovat noin 4,1 milj. tonnia, joka on 7% Suomen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä ja käyttövaiheen päästöt noin 13,0 milj. tonnia (76%). (Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, osa II, RT 2020).

Rakennusmateriaalien ja rakentamisen prosessien osuus rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä nykyisellään on noin puolet. Toinen puoli syntyy rakennusten käytönaikaisesta energian kulutuksesta en. Rakentamisen päästöjen suhteellinen merkitys osana rakennusten elinkaaren päästöjä näyttää kasvavan tulevaisuudessa, koska rakennusten energiatehokkuus paranee ja energian tuotanto muuttuu entistä vähähiilisemmäksi. Rakennustuoteteollisuuden (tuoteosatoimittajat) ja rakennusteollisuuden (rakennusliikkeet) näkökulmasta keskeisimmät keinot rakentamisen päästöjen pienentämiseksi ovat materiaalien kehittäminen vähäpäästöisemmäksi, materiaaleista syntyvän hukan vähentäminen, työmaatoimintojen ja sen logistiikan kehittäminen energian säästön suhteen.

Rakentamisen vihreä siirtymä -hankkeen isona tavoitteena on tunnistaa rakentamisen vähähiilisiä ratkaisuja ja prosesseja sekä edistää niiden käyttöönottoa. Osatavoitteena on vahvistaa vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää materiaaliosaamista sekä käynnistää tarvittavia tuote- ja menetelmäkehitysprosesseja. Lisäksi osatavoitteena on nopeuttaa digitalisaation hyödyntämistä rakentamisen prosesseissa erityisesti vähähiilisyyden näkökulmasta.

Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, Rakennusteollisuus RT Itä-Suomen, Business Joensuun sekä alan yritysten yhteistyönä. Sen suunnittelussa on hyödynnetty Karelian nykyisten sekä jo päättyneiden rakentamisen alan hankkeiden kokemuksia ja kertynyttä osaamista. Hankkeen konkreettinen toiminta on jaettu neljään eri työpakettiin, joita ovat (1) Vähähiiliset prosessit, (2) Vähähiiliset materiaalit, tuotteet ja järjestelmät, (3) Digitaalinen työmaa ja (4) Osaamisen siirto, viestintä ja sidosryhmäyhteistyö. Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet kuvataan case-kuvausten ja tutkimusten muotoon. Lisäksi kohderyhmille järjestetään työpajoja ja webinaareja osana osaamisen siirron toimenpiteitä.

Hankkeen lopputulema rakentamisen alan yritykset saavat konkreettisia työkaluja oman toimintansa kehittämiseksi ja tehostamiseksi erityisesti päästöjen pienentämisen näkökulmasta. Samalla nostetaan näiden toimijoiden valmiuksia uusien vähähiilisen rakentamisen säädösten käyttöönottamiseksi ja toiminnan muuttumista kohti hiilineutraaliutta. Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen aluetalouden kehittymiseen ja rakentamisen alan yritysten kasvuun. Hankkeen tuloksena vahvistetaan edelleen maakuntallisten rakentamisen arvoverkostojen toimintaa ja rakentamisen alan toimijoiden kilpailukyvyn kehittymistä. Hankkeen avulla tuetaan alueellisia elinkeino-ohjelmia sekä toteutetaan maakunnallista ilmasto- ja energiaohjelmaa pyrkimyksenä rakentamisen päästöjen pienentäminen.

Karelia-ammattikorkeakoulun Rakentamisen vihreä siirtymä -hanke sekä Asumisen vihreä siirtymä -hanke muodostavat hankeparin, joiden tavoitteena on vastata Pohjois-Karjalan maakunnan tasolla rakentamisen ja asumisen muuttumista entistä vähähiilisemmiksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalassa toimivat rakennustuotteiden ja -tuoteosien valmistajat ja rakennusliikkeet. Muita kohderyhmiä ovat rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot, rakennuttajat sekä kiinteistöjen omistajat yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tämän lisäksi alueella toimivat eri koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.

Hankkeen potentiaaliset yhteistyökumppanit on listattu alla:

Hankkeen mahdolliset kumppanit
Rakennusliike Soimu Oy
Rakennustoimisto K. Tervo Oy
Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy
Olotar – Hirsiveisto Laasonen Oy
Joentalo Oy
Aatelitalot Oy
Taloykköset Oy
Lujatalo Oy
Lakan Betoni Oy
Pielisen Betoni Oy
StoraEnso Oy
Binderholz Nordic Oy
Karelia Ikkuna Oy

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien viranhaltijat ja päätöksentekijät sekä Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan-, talotekniikan- sekä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 454 608

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 110 064

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 539 847

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 130 701

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Liperi, Polvijärvi, Kontiolahti, Outokumpu, Joensuu, Juuka, Heinävesi, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakentamisala on perinteisesti ollut miesvaltainen. Vähähiilisen rakentamisen menetelmien ja palveluiden kehittämisen myötä on mahdollista tukea myös alan houkuttelevuutta naisten näkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeessa niin, että tunnistetaan erityisesti naisten osaamisen rooli osana kehitystoimenpiteitä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan erityisesti hankkeen toiminnan suunnittelussa(ks. edelliset perustelut).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Rakennusten elinkaaren suurimmat päästöt syntyvät energian kulutuksesta sekä rakennusmateriaalien valmistuksesta.Suunnittelemalla rakennukset mahdollisimman vähäpäästöisiksi sekä materiaalivalintojen että energiatehokkuuden osalta säästetään myösluonnonvaroja. Lisäksi edistämällä rakentamisessa käytettävien materiaalien uusiokäyttöä sekä kierrätystä voidaan neitseellisten materiaalien käyttöä vähentää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Biopohjaisten tuotteiden käyttö on yksi helpoimmista tavoista varastoida hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Toisaalta energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Hankkeessa edistetään materiaalien tehokasta käyttöä sekä kirtotalouden periaatteita (kierrätys ja uusiokäyttö) rakentamisessa. Hanke tukee uusien digitaalisten työkalujen käyttöönottoa ja osaltaan mahdollistavat materiaalien tehokkaan käytön (materiaalihukan pienentäminen).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankke edistää uusiutuvan energian ja polttoaineiden hyödyntämistä esimerkiksi rakennustyömailla käytettävien koneiden ja laitteiden osalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Hankkeessa edistetään paikallisten rakennustuote- ja rakennusteollisuuden kipailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä ja samalla autetaan näitä toimijoita siirtymisessä kohti hiilineutraalia toimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Hankkeessa edistetään aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Näitä ovat mm. rakennusten elinkaaren päästölaskentaan liittyvät palvelut.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hankke edistää rakennustyömaiden muuttumista vähähiilisemmiksi. Työmaalogistiikan kehittäminen on yksi merkittävimmistä tavoista vähentää työmaiden päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 7
Hanke edistää osaamista vähäpäästöisen rakentamisen prosesseihin, materiaaleihin, teknologioihin ja ratkaisuihin liittyen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-