|
|
|
Hankekoodi: A77270
Hankkeen nimi: Rakentamisen vihreä siirtymä
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013260600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija
Rakennusteollisuus on selvinnyt koronakriisin aikana monia muita teollisuuden aloja pienemmillä vaikutuksilla. Työvoimavaltainen ala on kuitenkin riippuvainen osaavan työvoiman saatavuudesta, jota palkataan myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Koronakriisi on osaltaan osoittanut, että työvoiman liikkuvuuden vaikeutuessa on sillä välittömiä vaikutuksia toimialaan. Toisaalta on myös nähtävissä Koronakriisin seurauksena rakentamisen materiaalien voimakas hintojen nousu, joka myös korostaa muutoksen tarvetta rakentamisen toimialalla mm. materiaalitehokkuuden osalta. Poikkeuksellinen aika onkin luonut vahvan tarpeen rakentamisen prosessien tehostamiselle, mukaan lukien työvoiman saatavuus ja raaka-aineiden tehokkaampi hyödyntäminen, ja sen kautta alan kilpailukyvyn varmistamiselle.
Rakennusten osuus on lähes 40% kokonaisenergian kulutuksesta. Rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö aiheuttavat noin 36% kasvihuonepäästöistä. Suomessa oli vuonna 2018 yli 1.53 miljoonaa rakennusta, joiden kerrosala oli noin 488 miljoonaa neliömetriä. Olemassa olevasta rakennuskannasta puretaan vuosittain noin 1%. Jätettä syntyy noin puolitoista miljoonaa tonnia ilman maamassoja, joista pitäisi hyödyntää (kierrättää) 70% (ei energiajae). (Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, osa I, RT 2020)
Rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon päästöt ovat noin 17,1 milj. tonnia (30% kaikista päästöistä). Rakentamisvaiheen päästöt ovat noin 4,1 milj. tonnia, joka on 7% Suomen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä ja käyttövaiheen päästöt noin 13,0 milj. tonnia (76%). (Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, osa II, RT 2020).
Rakennusmateriaalien ja rakentamisen prosessien osuus rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä nykyisellään on noin puolet. Toinen puoli syntyy rakennusten käytönaikaisesta energian kulutuksesta en. Rakentamisen päästöjen suhteellinen merkitys osana rakennusten elinkaaren päästöjä näyttää kasvavan tulevaisuudessa, koska rakennusten energiatehokkuus paranee ja energian tuotanto muuttuu entistä vähähiilisemmäksi. Rakennustuoteteollisuuden (tuoteosatoimittajat) ja rakennusteollisuuden (rakennusliikkeet) näkökulmasta keskeisimmät keinot rakentamisen päästöjen pienentämiseksi ovat materiaalien kehittäminen vähäpäästöisemmäksi, materiaaleista syntyvän hukan vähentäminen, työmaatoimintojen ja sen logistiikan kehittäminen energian säästön suhteen.
Rakentamisen vihreä siirtymä -hankkeen isona tavoitteena on tunnistaa rakentamisen vähähiilisiä ratkaisuja ja prosesseja sekä edistää niiden käyttöönottoa. Osatavoitteena on vahvistaa vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää materiaaliosaamista sekä käynnistää tarvittavia tuote- ja menetelmäkehitysprosesseja. Lisäksi osatavoitteena on nopeuttaa digitalisaation hyödyntämistä rakentamisen prosesseissa erityisesti vähähiilisyyden näkökulmasta.
Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, Rakennusteollisuus RT Itä-Suomen, Business Joensuun sekä alan yritysten yhteistyönä. Sen suunnittelussa on hyödynnetty Karelian nykyisten sekä jo päättyneiden rakentamisen alan hankkeiden kokemuksia ja kertynyttä osaamista. Hankkeen konkreettinen toiminta on jaettu neljään eri työpakettiin, joita ovat (1) Vähähiiliset prosessit, (2) Vähähiiliset materiaalit, tuotteet ja järjestelmät, (3) Digitaalinen työmaa ja (4) Osaamisen siirto, viestintä ja sidosryhmäyhteistyö. Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet kuvataan case-kuvausten ja tutkimusten muotoon. Lisäksi kohderyhmille järjestetään työpajoja ja webinaareja osana osaamisen siirron toimenpiteitä.
Hankkeen lopputulema rakentamisen alan yritykset saavat konkreettisia työkaluja oman toimintansa kehittämiseksi ja tehostamiseksi erityisesti päästöjen pienentämisen näkökulmasta. Samalla nostetaan näiden toimijoiden valmiuksia uusien vähähiilisen rakentamisen säädösten käyttöönottamiseksi ja toiminnan muuttumista kohti hiilineutraaliutta. Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen aluetalouden kehittymiseen ja rakentamisen alan yritysten kasvuun. Hankkeen tuloksena vahvistetaan edelleen maakuntallisten rakentamisen arvoverkostojen toimintaa ja rakentamisen alan toimijoiden kilpailukyvyn kehittymistä. Hankkeen avulla tuetaan alueellisia elinkeino-ohjelmia sekä toteutetaan maakunnallista ilmasto- ja energiaohjelmaa pyrkimyksenä rakentamisen päästöjen pienentäminen.
Karelia-ammattikorkeakoulun Rakentamisen vihreä siirtymä -hanke sekä Asumisen vihreä siirtymä -hanke muodostavat hankeparin, joiden tavoitteena on vastata Pohjois-Karjalan maakunnan tasolla rakentamisen ja asumisen muuttumista entistä vähähiilisemmiksi.
Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalassa toimivat rakennustuotteiden ja -tuoteosien valmistajat ja rakennusliikkeet. Muita kohderyhmiä ovat rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot, rakennuttajat sekä kiinteistöjen omistajat yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tämän lisäksi alueella toimivat eri koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.
Hankkeen potentiaaliset yhteistyökumppanit on listattu alla:
Hankkeen mahdolliset kumppanit
Rakennusliike Soimu Oy
Rakennustoimisto K. Tervo Oy
Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy
Olotar – Hirsiveisto Laasonen Oy
Joentalo Oy
Aatelitalot Oy
Taloykköset Oy
Lujatalo Oy
Lakan Betoni Oy
Pielisen Betoni Oy
StoraEnso Oy
Binderholz Nordic Oy
Karelia Ikkuna Oy
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien viranhaltijat ja päätöksentekijät sekä Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan-, talotekniikan- sekä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 454 608
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 197 627
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 539 847
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 234 682
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Outokumpu, Polvijärvi, Liperi, Kontiolahti, Joensuu, Heinävesi, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 4 |
| Rakennusten elinkaaren suurimmat päästöt syntyvät energian kulutuksesta sekä rakennusmateriaalien valmistuksesta.Suunnittelemalla rakennukset mahdollisimman vähäpäästöisiksi sekä materiaalivalintojen että energiatehokkuuden osalta säästetään myösluonnonvaroja. Lisäksi edistämällä rakentamisessa käytettävien materiaalien uusiokäyttöä sekä kierrätystä voidaan neitseellisten materiaalien käyttöä vähentää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 5 |
| Biopohjaisten tuotteiden käyttö on yksi helpoimmista tavoista varastoida hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Toisaalta energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Hankkeessa edistetään materiaalien tehokasta käyttöä sekä kirtotalouden periaatteita (kierrätys ja uusiokäyttö) rakentamisessa. Hanke tukee uusien digitaalisten työkalujen käyttöönottoa ja osaltaan mahdollistavat materiaalien tehokkaan käytön (materiaalihukan pienentäminen). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankke edistää uusiutuvan energian ja polttoaineiden hyödyntämistä esimerkiksi rakennustyömailla käytettävien koneiden ja laitteiden osalta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 7 |
| Hankkeessa edistetään paikallisten rakennustuote- ja rakennusteollisuuden kipailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä ja samalla autetaan näitä toimijoita siirtymisessä kohti hiilineutraalia toimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa edistetään aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Näitä ovat mm. rakennusten elinkaaren päästölaskentaan liittyvät palvelut. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Hankke edistää rakennustyömaiden muuttumista vähähiilisemmiksi. Työmaalogistiikan kehittäminen on yksi merkittävimmistä tavoista vähentää työmaiden päästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Hanke edistää osaamista vähäpäästöisen rakentamisen prosesseihin, materiaaleihin, teknologioihin ja ratkaisuihin liittyen. | ||
-