Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77271

Hankkeen nimi: Nopeaa kasvua maakunnan biotalouteen digitaalisuudesta – NOMADI

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2440921-4

Jakeluosoite: siltakatu 20 b

Puhelinnumero: 0503084696

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: https://www.metsakeskus.fi/fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Leskinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: elinkeinopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.leskinen(at)metsakeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503084696

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella vastataan tarpeisiin lisätä metsäpalveluliiketoimintaa ja vihreän biotalouden startupeja sekä tarpeeseen vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin Suomessa ja maailmalla. Tarpeisiin vastataan hakemalla kasvua digitalisaatiosta, joka perustuu omaan endeemiseen digitaalisten ratkaisujen luomiseen. Hankkeessa hyödynnetään puukaupan tuomia mahdollisuuksia sekä koronan aikaansaamaa uutta hyväksyttävyyttä etäpalveluille. Tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja yritysten kasvua ilmastokestävästi.
Koronatilanne luo mahdollisuuden uudistaa metsänhoitotöiden markkinointia: potentiaaliset asiakkaat ovat ottaneet digitaaliset välineet haltuun. Ilmastonmuutosta voidaan hyödyntää metsänhoitotöiden markkinoinnissa: on syntynyt yksilöllisiä tarpeita vastata ilmastonmuutokseen ja metsänhoitotöillä voidaan vastata tähän tarpeeseen. Korona myös on luonut keinon edistää olemassa olevan teknologian vientiä kustannustehokkaasti virtuaalityökaluin. Nopeaa kasvua haetaankin kolmella tasolla:
1) Kehitetään uusia markkinointi- toimintakonsepteja olemassa olevaan teknologiaan nojaten soveltamalla niitä nykyiseen tilanteeseen. Tuetaan uusien digitaalisten ratkaisujen syntymistä metsätalouden digitalisaation ”aukkokohtiin”. Nostetaan esille ilmastoargumentit, joilla metsähoitotöitä voidaan perustella. Lisäksi luodaan uusia konsepteja ns. etämetsänhoidon kehittämiseksi.
2) Tuetaan innovaatioiden skaalausta ja biotalousstartupien syntyä. Hankkeessa tuetaan yritysten kiinnittymistä Business Joensuun fasilitoimaan kansainväliseen yrityskiihdyttämöön, ja siinä voidaan myös perustaa kiihdyttämöön liittyvä sparrausryhmä hankkeen kohdeyrityksille. Lisäksi hankkeessa tuetaan kiinnostuneiden yritysten liittymistä EFI:n fasilitoimaan Bioregions-verkostoon, jossa vahvistetaan eurooppalaisten alueiden välistä biotalousyhteistyötä. Lisäksi integroidaan kansainväliset opiskelijat nykyistä paremmin Pohjois-Karjalan alueen biotalouden yritysten toimintaan.
3) Edistetään olemassa olevan teknologian ja osaamisen vientiä keskittyen ilmastoratkaisuihin. Tehdään suomalaista ilmastokestävän metsänhoidon mallia tunnetuksi kohdemarkkinoilla metsäosaamisen ja -teknologian viennin yhteistyömallin mukaisesti. Osallistutaan digitaalisen showroomin rakentamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Metsäpalveluyritykset (istutus, maanmuokkaus, taimikonhoito)
Metsäalan ICT palveluntarjoajat, kuten markkinointipalvelun tuottajat, kaukokartoitusalan ja metsäninventoinnin yrittäjät,
Kone- ja maaseutuyrittäjät (esim. kaivuriyrittäjät) sekä taimituottajat.
Yrittäjyydestä kiinnostuneet alan opiskelijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Bioregions facility -osapuolet. kansainvälinen yrityskiihdyttämö
Lisäksi alueen aktiiviset kehittäjät, kuten Business Joensuu, Maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry, TE-toimisto ja muut toimijat, jotka pyrkivät aktiivisesti luomaan uusia vihreitä työpaikkoja alueelle.
Metsänomistajat.
Kansainväliset kohdemarkkinat, jotka haluavat kehittää metsätalouttaan ja hillitä ilmastonmuutosta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 389 921

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 372 469

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 487 403

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 465 588

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Lieksa, Kontiolahti, Nurmes, Rääkkylä, Outokumpu, Tohmajärvi, Joensuu, Heinävesi, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
On hyvin tiedossa että hankkeentoiminta ympäristö on miesvaltainen. Tunnistetaan olemassa oleva tarve naismetsänomistajille soveltuville palveluille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikana kiinnitetään huomiota siihen, että myös naisia kannustetaan lähtemään alan yritystoimintaan. tuotekehittelyssä ja markkinoinnin kehittämisessä otetaan erikseen huomioon yritysten naisasiakkaat
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen sivutavoite on edistää naisten arvostamien palvelujen syntymistä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Hanke lisää palveluja metsätalouden kestävyyden edistämiseksi
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
metsänhoidon edistäminen edistää hiilinielun toimintaa. hoitotöiden lisääminenvähentää palo- ja hyönteistuhoriskejä edistetään myös ilmastoriskien hallintaa muilla biotalousalueilla EU:ssa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 8
riistatiheiköt ja lahopuusta huolehtiminen otetaan osaksi markkinointia, jolloin samalla näiden käytäntöön meneminen entistä laajemmin turvaa luonnon monimuotoisuutta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 7
sekä markkinoinnissa että laadun takaamisessa vesienhoito ja hiilinielut on keskiössä. ne ovat osa myytyä palvelua.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 -1
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
parantuva metsän kasvu lisää jonkin verranbiomassaa myös energiakäyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
tavoitteena nopea kasvu ja vihreät työpaikat
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
asiakkaalle muodostuu myös aineetonta hyötyä kokemuksesta että edistää ilmastotavoitteita, monimuotoisuutta ja vesiensuojelua.
Liikkuminen ja logistiikka 4 8
tehostetaan metsäpalvelujen logistiikkaa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
hyvin hoidetu ympäristö tuottaa hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 4 5
otetaan huomioon sukupuolet markkinoinnin kehittämisessä ja palvelumuotoilussa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
edistetään työllistymistä myös maaseutualueilla
Kulttuuriympäristö 3 4
metsämaisemaa hoidetaan
Ympäristöosaaminen 4 6
markkinointiargumentit perustuvat tutkittuun tietoon myönteisistä ympäristövaikutuksista, jolloin yritystoimijoiden ja asiakkaiden osaaminen kasvaa samalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli vastata tarpeisiin lisätä metsäpalveluliiketoimintaa ja vihreän biotalouden startupeja sekä tarpeeseen vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin Suomessa ja maailmalla metsänhoidon keinoin. Tarpeisiin vastattiin hakemalla kasvua digitalisaatiosta, perustuen paikallisesti hyödynnettävien digitaalisten ratkaisujen luomiseen.
Hankkeessa kehitettiin läheisessä yhteistyössä metsäpalveluyrittäjien kanssa viisi palvelukonseptia: ”llmastoviisaan metsänhoidon sisältömarkkinointi”, ”Metsänuudistamisen vakioidut palvelupaketit”, ”Metsätaimien verkkokauppa”, ”Metsätalkkari” ja ”Metsään.fi -palvelu asiakashankinnan tukena”. Palvelukonsepteista tuotettiin ytimekkäät infokortit (https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/nomadi). Infokorteista löytyy linkkejä syventävään tietoaineistoon. Luken tuottamat tieto- ja markkinointiaineistot ovat saatavilla Luken projektisivuilla (https://www.luke.fi/fi/projektit/nomadi).
Lisäksi hanke tuotti kuusiosaisen ilmastoviisaan metsänhoidon infosarjan ”Tuottava metsänhoito muuttuvassa ilmastossa – näin myyt palveluitasi” (YouTube -soittolista https://www.youtube.com/playlist?list=PLtMxBepiQsI7Klo6K0X7hIOoZtTW-Hl0L). Infosarjassa esitellään perusteluita ilmastoviisaan metsänhoidon toteuttamiseksi jaksollisen ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen valintatilanteissa mm. puuntuotoksen ja monimuotoisuuden näkökulmista.
Hanke järjesti yhteensä 8 suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattua verkostoitumisiltaa, joihin osallistui yhteensä 90 osallistujaa, Kaikki opiskelijoille suunnattu toiminta liittyi biotalouteen, yrittäjyyteen, start uppeihin sekä alueen yritysten toimintaan. Erityisesti kansainväliset opiskelijat olivat aktiivisia osallistujia ja pääsivät verkostoitumisilloissa tutustumaan alueen toimijoihin monipuolisesti.
Hanke tuotti myös esitteitä ja muuta materiaalia Metsäkeskuksen metsävaratiedon laadusta ja sen inventointiprosessista (saatavilla hankkeen www-sivuilta). Hankkeessa osallistuttiin suomalaisen metsäosaamisen esittelyyn lukuisille maakunnassa vierailleille ulkomaalaisille delegaatioille. Hankkeessa tehtiin kolme osaamisen vientiä edistävää matkaa: Portugaliin ja Espanjaan, Ranskaan sekä Japaniin. (matkakertomukset: https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/nomadi).
Hankkeeseen osallistui 48 suomalaista yritystä sekä 90 opiskelijaa. Lisäksi yhteistyössä ForestJoensuun kanssa tutustutettiin kymmenisen ulkomaalaista organisaatiota suomalaiseen metsäosaamiseen.