RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77275, Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut -hanke edistää osaltaan siirtymää kohti vähähiilistä maailmaa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarpeellista energiamurrosta. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa energiasektorin siirtymää kohti vähähiilistä maailmaa, lisätä alueen osaamista aihepiiriin liittyen sekä luoda pohjaa myös uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Hankkeessa luodaan CO2-neutraalin kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle.

Tiekarttojen luomisen pohjalle hankkeessa käydään läpi olemassa olevien teknologioiden tilanne ja käytettävyys. Käytännössä tutustumme erilaisiin hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuuksiin, lämpöenergian varastoiden teknologiseen kehitykseen ja niiden mahdollisiin käyttökohteisiin sekä selvitämme kaukolämpömittakaavaan sopivia maalämpö- ja geotermisen energian ratkaisuita.

Tiekartta luodaan ensin Kajaaniin, ja sen tarkoituksena on kuvata Kajaanin keskustaajaman kaukolämmöntuotannon CO2-neutraalia kokonaisuutta ottaen huomioon mahdolliset lämpöenergian lähteet ja tuotantotavat sekä uusien teknologisten ratkaisuiden käytettävyys osana kokonaisuutta. Sen lisäksi, että tiekartta tähtää päästöjen vähentämiseen, otetaan siinä huomioon ratkaisujen kustannustehokkuus sekä hahmotellaan käyttöönoton aikataulua. Tiekartassa otetaan huomioon lähtötilanne ja nykyiset tehdyt tai tekeillä olevat investoinnit.

Suomussalmen kaukolämpökokonaisuuden tiekartta toteutetaan Kajaanin tiekartan jälkeen yhteistyössä kunnan toimijoiden kanssa ja Kajaanin tiekartan ratkaisuja sekä teknologiakartoituksen tuloksia tarkoituksenmukaisella tavalla hyödyntäen. Suomussalmella on herännyt ajatus kehittää paikallista puubiomassan jatkojalostamista. Tässä hankkeessa tehdään teknologiaselvitys erilaisista puubiomassan jatkojalostusmahdollisuuksista ja lasketaan mahdollisen laitoksen energiatase ottaen se sitten huomioon osana kaukolämmön CO2-neutraalia tiekarttaa.

Hankkeeseen sisältyy myös hiilijalanjäljen laskenta, joka tehdään sekä Kajaaniin että Suomussalmelle lähtötilanne ja tiekartan toteuma arvioiden. Hiilijalanjäljen laskenta tehdään kansainvälisesti käytössä olevan Greenhouse Gas (GHG) Protocol -standardin mukaan.

Lisäksi hankkeessa kartoitetaan tekoälyn mahdollisuuksia osana energiamurrosta ja lämpöenergiasektorin kasvihuonekaasujen vähentämistä. Tekoälyosuus aloitetaan tilanne- ja tarvekartoituksella, jotta pystytään parhaiten arvioimaan aito ja mahdollinen tarve uusille digitaalisille ratkaisuille ja tekoälyn hyödyntämiselle. Tämän pohjalta ryhdytään tekemään simulointimallia, jonka avulla voidaan konkretisoida tekoälyn hyötyjä osana lämpöinfraa. Simulaation perusteella hahmotellaan sitten sovelluskehityssuunnitelma, jonka pohjalta voi kehittää tekoälysovelluksen tilanne- ja tarvekartoituksen perusteella identifioituun kohteeseen.

Yksi keskeinen osa hanketta on viestintä, jotta tietoisuus ja ymmärrys hankkeen aihepiireihin liittyen lisääntyisi ja jotta energiamurroksen ratkaisuja otettaisiin laajemminkin käyttöön. Viestintää toteutetaan esimerkiksi internetissä, soveltuvasti sosiaalisen median kanavissa, lehtiartikkelein, videoiden muodossa sekä järjestämällä kolme seminaaria / webinaaria hankkeen aihepiireihin liittyen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kainuun kunnat ja niiden energiayhtiöt. Etenkin hankkeessa mukana olevat Loiste Lämpö ja Suomussalmen kunta. Tiekarttojen myötä he saavat konkreettisen suunnitelman siitä, miten kaukolämmön päästöjä voi vähentää kustannustehokkaasti. Muut kunnat ja niiden energiayhtiöt saavat tiekartoista ajatusta oman toimintansa kehittämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Vähähiilisiä energiaratkaisuja ja digitaalisia palveluita tarjoavat yritykset. Hankkeen myötä selvitetään kattavasti erilaisia teknologisia mahdollisuuksia, joista käyttökelpoisimmat valitaan osaksi tiekarttoja. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia ratkaisuja tarjoaville yrityksille.

Julkiset toimijat. Tavoitteena on, että osaaminen vähähiilisestä energiantuotannosta ja energiamurroksesta lisääntyy. Yksi keskeinen kohderyhmä ovat julkiset toimijat, jotka osaltaan asioita edistävät.

Kaukolämmön asiakkaat. Moni kiinteistö on kaukolämpöverkoston piirissä ja siten kaukolämmön asiakas. Kaukolämmön ratkaisut koskettavat siis lukuisia eri tahoja. Hankkeesta viestitään laajemminkin, jotta tietoisuus kasvaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 191 008

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 114 336

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 232 260

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 141 862

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Suomussalmi, Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomalaiset työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet sukupuolittain, naisten ja miesten aloihin. Tämä hanke liittyy keskeisesti kaukolämpötoimialaan, biojalostusteollisuuteen sekä digitalisaatioon, joista kahdessa ensin mainitussa miesten osuus on 75 % työvoimasta ja jälkimmäisessä 70 % Tilastokeskuksen vuoden 2016 tietojen mukaan. Suomessa työmarkkinoiden segregoituminen on poikkeuksellisen voimakasta, kun sitä verrataan muihin Euroopan maihin. Suomen hallitus tavoitteleekin työelämän sukupuolisegregaation lieventämistä (hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020-23). Kainuussakin vahvaan työmarkkinoiden jakautumiseen miesten ja naisten aloihin on herätty ja on toteutettu esimerkiksi elinvoimapolitiikan naisnäkökulmapilotti. Myös Energiateollisuus, joka edustaa suomalaisia energiayhtiöitä, haluaa edistää tasa-arvonäkökulmaa energia-alalla ja on sitoutunut edistämään naisten etenemistä kaikissa henkilöstöryhmissä, johtoryhmät mukaan lukien.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Koska hankkeen toimialat ovat hyvin miesvaltaisia, on erityisen tärkeä huomioida sukupuolinäkökulma tässä hankkeessa. Näin sukupuolten välinen tasa-arvo lisääntyy ja sukupuolisegregaatio lievenee. Huomiointi tapahtuu esimerkiksi seuraavilla tavoilla: - Hankkeen materiaaleissa näkyy eri sukupuolia tasaisesti. Emme korosta materiaaleissa (esite, video, nettisivut) alojen miesvaltaisuutta, vaan päinvastoin tuomme esille myös naisia. - Kannustamme naisopiskelijoita mukaan hankkeen toimenpiteisiin ja tekemisiin. - KAMK käy markkinoimassa opiskelumahdollisuuksia lukio- ja ammattikoululaisille. Tällaiset kiinnostavat ja innovatiiviset hankkeet ovat hyvää materiaalia opiskelijarekrytoinnissa. Onkin tärkeää panostaa sukupuolten tasaveroiseen näkymiseen hankkeen esittelyssä, jolloin myös potentiaaliset tulevat naisopiskelijat hoksaavat voivansa hakeutua insinööriopintoihin. - On todennäköistä, että hankehenkilökunnassa on naisia. Se osaltaan lisää tasa-arvon edistämistä, vaikka rekrytointiperuste sukupuoli ei ole. - Huolehdimme seminaareja järjestäessämme, että puhujina on eri sukupuolia. - Naiset ovat tutkitusti hieman miehiä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluavat ilmastotekoja. Tämä näkökulma on syytä pitää mielessä hankkeen viestinnässä. Ratkaisujen – joita tässä hankkeessa nimenomaan etsitään ja esitellään – kertominen on avainasemassa. - Tekoälysovelluksen suunnitelmaa tehdessä on otettava eri sukupuolet huomioon, koska loppukäyttäjien diversiteetti voi olla suurta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta tämä näkökulma huomioidaan hankkeessa. Hanketoiminta pyritään tekemään yllä kuvatun mukaisesti siten, että hanke osaltaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	5
Hanke ei suoraan paranna luonnonvarojen käytön kestävyyttä tai luonnon monimuotoisuuden tilaa. Välillisesti sen sijaan kyllä, koska fossiilisten polttoaineiden käyttäminen ei ole kestävää luonnonvarojen käyttöä ja ilmaston lämpeneminen on luonnon monimuotoisuuden suuri uhka. Hanke edesauttaa fossiilisten käytön vähentämisessä ja päästöjen vähentämisessä. Lisäksi on todennäköistä, että kaukolämmön CO2-neutraaleissa tiekartoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon hukkalämmön lähteitä sekä ehkä maa- tai geotermistä lämpöä. Näin ollen puun polttamisen tarve todennäköisesti pienenee jonkin verran, ja sillä on puolestaan positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Hanke ei suoranaisesti edesauta ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vähennä siihen liittyviä riskejä. Vaikutus on epäsuora: hankkeen myötä puhe ja tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisääntyy. Tällöin myös ymmärrys lämpenemisen riskeistä kasvaa ja sitä myöten varautumis- ja sopeutumistoimet lisääntyvät. (Hankkeella on toki suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien pienenemiseen. Tämä näkökulma on otettu huomioon kohdassa 'Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)' ja tässä kohdassa keskitytty arvioimaan hankkeen vaikutusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.)
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	3
Hankkeen välillinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on jonkin verran positiivinen. Hanke osaltaan edistää resurssitehokkuutta (eli luonnonvarojen parempaa käyttöä ja hukan vähentämistä) sekä ilmastonmuutoksen hillintää. Näin kuormitus luontoa kohtaan pienenee, ja se puolestaan edistää luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	8
Vesistö- ja maaperään liittyviä vaikutuksia hankkeella on kovin vähän. Sen sijaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen hankkeella on merkittävä vaikutus. Suoraa, eli välitöntä vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ei ole, mutta välillinen vaikutus on suuri. Hankkeessa tehtävät CO2-neutraalin kaukolämmöntuotannon tiekartat tähtäävät merkittäviin päästövähennyksiin. Lisäksi hankkeen myötä tieto ilmastonmuutoksen hillinnästä, vähähiilisyydestä ja etenkin erilaisista ratkaisuista lisääntyy. Lisääntynyt tieto johtaa myös toimenpiteisiin, suurella oletuksella ainakin Kajaanissa ja Suomussalmella, toivottavasti myös muissa Kainuun kunnissa. Lisäksi hiilijalanjäljen arviointiosaamisen myötä pystymme arvioimaan muidenkin toimijoiden hiilijalanjälkeä ja suunnittelemaan tarkemmin muitakin päästövähennyksiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Natura 2000 -verkoston kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	4
Hanke parantaa välillisesti kaukolämmön tuotannon energiatehokkuutta, koska tiekarttoihin selvitetään erilaisten hukkalämmön lähteiden potentiaali ja siten parannetaan merkittävästi energiatehokkuutta ja energian kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	8
Kaukolämmön tuotannon CO2-neutraalien tiekarttojen yksi keskeinen tavoite on luopua fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa ja siirtyä käyttämään uusiutuvia energianlähteitä sekä toisaalta hyödyntää hukkalämmön lähteitä, energiavarastoja ja älykkäitä ratkaisuja osana energiakokonaisuutta. Näin ollen hanke edistää välillisesti todella merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	7
Osana hanketta tehdään Suomussalmen mahdollisen biojalostuslaitoksen teknologiakartoitus ja energiataselaskelma. Sen myötä hanke vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen melko suoraan. Välillisesti energiamurros - eli vihreä siirtymä kohti vähähiilistä energiantuotantokokonaisuutta - tarjoaa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia myös paikallisille yrityksille. Samoin hankkeessa tehtävä tekoälysovellus-työpaketti ja toisaalta myös hiilijalanjäljen laskentaosaaminen luovat mahdollisuuksia kestäville elinkeinomahdollisuuksille paikallisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	3
Hankkeessa tehtävä tekoäly-työpaketti edesauttaa aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	3
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta yksityishenkiöiden liikkumiseen ja liikkumistarpeisiin. Logistiikkapuolella hankkeella on vaikutusta, koska fossiilisista luopumisen myötä tarve niiden kuljettamiseksi pienenee/poistuu kokonaan. Uusiutuva energia on paikallisempaa ja sen kuljetusmatkat pienemmät. Suomussalmen biojalostamon myötä muutoksia logistiikkatarpeisiin tulee myös, jos/kun puubiomassaa jalostetaan pidemmälle jo Suomussalmella sen muualle kuljettamisen sijaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	1	2
Hankkeen tulokset ovat julkisesti kaikkien saatavilla, joten se suoraan parantaa tiedon saatavuutta. Terveyteen liittyen vaikutukset ovat välillisiä ja hienoisen positiivisia, koska ilmaston lämpeneminen aiheuttaa terveysriskejä esimerkiksi helleaaltojen myötä. Toisaalta polton väheneminen lämmöntuotannossa vähentää pienhiukkausten ja muiden terveydelle haitallisten savukaasupäästöjen määrää ja parantaa siten ihmisten terveyttä.
Tasa-arvon edistäminen	2	4
Kohdassa 13.1 käytiin tarkemmin läpi sukupuolten välisen tasa-arvon lähtötilannetta sekä hankkeen toimia tasa-arvon edistämiseksi. Koska sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan jo hankkeen aikana, arvioidaan välittömiä vaikutuksia syntyvän esimerkiksi insinöörialoja opiskelemaan hakeutuvien keskuudessa (naisopiskelijoiden määrä lisääntyy). Hanke on osaltaan vaikuttaa siihen, että naiset nähdään relevantteina energia-, biojalostus- ja digitalisaatioaloilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	1	1
Hankkeen toiminta ei juurikaan paranna yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Pyrimme ottamaan nämä asiat kuitenkin huomioon hankkeen toteuttamisessa, jolloin suoran ja välillinen vaikutus on hienoisen positiivinen.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia kulttuuriympäristöjen tilanteeseen.
Ympäristöosaaminen	8	7
Hankkella on merkittävä vaikutus ympäristöosaamisen lisääntymiseen. Suoraan hankkeen aikana osaaminen lisääntyy hiilijalanjäljen laskennassa, uusien vähähiilisten lämmöntuotanto ja -varastointiteknologioiden nykytilassa, lämmöntuotantokokonaisuuden rakentamisessa sekä pienimuotoisissa biojalostusmahdollisuuksissa. Välillisesti ympäristöosaaminen lisääntyy, kun hankkeen tuotoksista tiedotetaan aktiivisesti ja kun oppeja sovelletaan muuallakin. Lisäksi materiaalit jäävät avoimesti saataville, joka puolestaan edesauttaa ympäristöosaamisen lisääntymistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut -hanke on edistänyt osaltaan siirtymää kohti vähähiilistä maailmaa sekä energiamurrosta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hankkeen tavoitteena on ollut vauhdittaa energiasektorin siirtymää kohti vähähiilisyyttä, lisätä alueen osaamista aihepiirin osalta sekä luoda pohjaa myös uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Hankkeessa tuotettiin hiilineutraalin kaukolämmöntuotannon tiekartat kahteen Kainuun kuntaan - Kajaaniin ja Suomussalmelle.

Tiekarttojen luomisen pohjana hankkeessa käytiin läpi jo olemassa olevien teknologioiden tilannetta ja käytettävyyttä. Käytännössä tutustuimme erilaisiin hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuuksiin, lämpöenergian varastoinnin teknologiseen kehitykseen ja niiden mahdollisiin käyttökohteisiin sekä selvitimme kaukolämpömittakaavaan sopivia maalämmön ja geotermisen energian ratkaisuja.
Tiekartta luotiin ensin Kajaaniin, ja sen tarkoituksena oli kuvata Kajaanin keskustaajaman kaukolämmöntuotannon hiilineutraalia kokonaisuutta ottaen huomioon mahdolliset lämpöenergian lähteet ja tuotantotavat sekä uusien teknologisten ratkaisuiden käytettävyys osana kokonaisuutta. Sen lisäksi, että tiekartta tähtäsi päästöjen vähentämiseen, otettiin siinä huomioon ratkaisujen kustannustehokkuus sekä hahmoteltiin käyttöönoton aikataulua. Tiekartassa otettiin huomioon lähtötilanne ja nykyiset tehdyt tai tekeillä olevat investoinnit. Kajaanin kaukolämmön tiekartta toteutettiin yhteistyössä Loiste Lämpö Oy:n kanssa.

Suomussalmen kaukolämpökokonaisuuden tiekartta toteutettiin Kajaanin tiekartan jälkeen yhteistyössä kunnan toimijoiden ja Suomussalmen Energian kanssa, Kajaanin tiekartan ratkaisuja sekä teknologiakartoituksen tuloksia hyödyntäen. Suomussalmella heräsi myös ajatus kehittää paikallista puubiomassan jatkojalostusta. Teimme teknologiaselvityksen erilaisista puubiomassan jatkojalostusmahdollisuuksista ja laskimme mahdollisen laitoksen energiataseen, ottaen sen huomioon osana kaukolämmön hiilineutraalia tiekarttaa.
Hankkeeseen sisältyi myös hiilijalanjäljen laskentaa, joka tehtiin sekä Kajaaniin että Suomussalmelle lähtötilanne ja tiekartan toteuma arvioiden. Hiilitase laskettiin myös Suomussalmen mahdolliselle biojalostamolle.

Lisäksi hankkeessa kartoitettiin tekoälyn mahdollisuuksia osana energiamurrosta ja lämpöenergiasektorin kasvihuonekaasujen vähentämistä. Tekoälyosuus oli toteutukseltaan hyvin alustava ja vähäisen lähtödatan vuoksi arvioitua pienempi.

Yksi keskeinen osa hanketta oli viestintä. Tietoisuus ja ymmärrys hankkeen aihepiireihin liittyen lisääntyi varmasti jokaisella hankkeen sidosryhmällä. Viestintää toteutettiin esimerkiksi sähköisessä ja sosiaalisessa mediassa sekä perinteisimmissä julkaisukanavissa. Hankkeessa tuotetut videot, tiekartat ja muu materiaali ovat hyviä esimerkkejä hankkeen tuotoksista, että hankeviestinnästä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot