|
|
|
Hankekoodi: A77329
Hankkeen nimi: Etähallinnan jatkokehitys
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 19.2.2021 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ELSTOR OY
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2841894-3
Jakeluosoite: Tuotantokatu 2
Puhelinnumero: +358405583706
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA
WWW-osoite: http://elstor.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suninen Kari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.suninen(at)elstor.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405583706
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tarkoituksena on jatkokehittää yrityksen energiaratkaisuun liittyvää etähallinnan järjestelmään ja siihen liittyvän palvelun toteutusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 82 720
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 704
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 82 720
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 70 704
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Lappeenrannan
Kunnat: Lappeenranta
Jakeluosoite: Tuotantokatu 2
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Elstorin laite mahdollistaa uudistuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 5 |
| Elstorin laite mahdollistaa uudistuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen. Käyttämällä uusiutuvia energianlähteitä voidaan hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Elstorin laite mahdollistaa uudistuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli tarkentaa lämpöakun markkinapotentiaalia teollisuuslämmön ja -höyryn tuotannossa, luoda saatujen tietojen pohjalta asiakkaan hyötylaskentamalli, ja kehittää lämpöakun etävalvonnan, etähallinnan, sekä etäkäytön palvelukokonaisuutta, jotta se vastaa paremmin asiakkaiden ja teknisten toteutusten tarpeisiin. Hankkeessa kartoitettiin ja saatiin kattavasti selville prosessihöyryn käyttöä ja tuotantoa kotimaassa eri teollisuudenaloilla haastattelemalla eri toimialojen yrityksiä ja tahoja. Samalla selvitys lisäsi ymmärrystä myös kansainvälisistä höyrymarkkinoista. Syvemmällä kohdennetulla kartoituksella todettiin lämpöakkuteknologian soveltuvan valtaosaan höyryä käyttävistä prosesseista. Näiden tietojen pohjalta päivitettiin markkinointisuunnitelma vastaamaan paremmin alan tarpeita sekä luotiin hyötylaskentamalli, jossa voidaan selkeästi kuvata ratkaisumme hyödyt erilaisissa lämpö- ja höyryprofiileissa.. Lämpöakun etähallintajärjestelmää kehitettiin vastaamaan paremmin etävalvonnan ja -hallinnan tarpeisiin, sekä ennakoivaan kunnossapitoon. Käyttöliittymän ulkoasua parannettiin ja siitä tehtiin yksinkertaisempi käyttää. Etähallintajärjestelmään lisättiin sähkönlatauksen optimointi, joka on liitetty sähköpörssitoimija Nord Pool AS:n tietokantaan. Lisäksi kehitettiin latauksen kustannuksen ja lämpöakun toiminnan optimoiva laskenta-algoritmi, joka testeissä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Ennakoivaa kunnossapitoa varten määritettiin laitteeseen sopiva valvontajärjestelmä ja kunnossapidon ohjelma, joka lisättiin lämpöakun automaatiojärjestelmään. Laitteelle suunniteltiin kunnossapidon ja käytön palvelusuunnitelma, sekä määriteltiin kotimaan yhteistyökumppaniverkostoa. Tätä verkostoa ryhdyimme myös kokoamaan määrittelyn pohjalta. Näiden lisäksi selvitettiin lämpöakun potentiaalia aurinkosähköjärjestelmien kanssa ja luotiin työkalu, jolla pystytään yksinkertaisesti laskemaan aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta lämpöakun kanssa. Myös teknisten määrittelyjen valmistelu järjestelmien liittämiseksi keskenään aloitettiin. Kansainvälistymisen kannalta oleellista lämpöakkujärjestelmän patentointiyötä jatkettiin immateriaalioikeuksien kattavaksi suojaamiseksi. Hankkeen aikana patentointiprosessit etenivät ja patenttioikeus myönnettiin Yhdysvaltoihin. Hankkeen tuloksena lämpöakun potentiaali ja soveltuvuus kotimaisilla ja ulkomaisilla markkinoilla kasvoi merkittävästi.