Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77353

Hankkeen nimi: Retkibussi Keski-Pohjanmaa

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kokkolanseudun Kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1798904-6

Jakeluosoite: Kauppatori 5

Puhelinnumero: 06 824 3400

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.kosek.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Keiski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.keiski(at)kosek.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447809715

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on keskipohjalaisten matkailuyritysten kehityksen ja kasvun tukeminen, sekä keskipohjalaisen matkailun yhteisnäkyvyyden ja vetovoiman lisääminen kehittämällä matkailukohteiden tavoitettavuutta kestävin ja vastuullisin keinoin Retkibussi pilotoinnilla.

Retkibussin myötä yksityisautoilu matkailukohteisiin vähenisi, mikä tekee liikkumisesta kohteiden lähistöllä turvallisempaa, vähentää päästöjä sekä helpottaa pysäköintiä kohteiden usein ahtailla pysäköintialueilla. Myös kohteiden saavutettavuus paranee, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön.

Retkibussi mahdollistaa kävijämäärien kasvun luontoarvoja kunnioittaen niin luontoreitistöillä, -kohteissa, kulttuurikohteissa, nähtävyyksillä kuin matkailuyritykissäkin. Retkibussi edesauttaa myös matkailuyritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteisien tuotepakettien kehittämistä, kun saavutettavuus helpottuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on Keski-Pohjanmaan matkailuyrittäjät, kulttuuritoimijat, liikennöitsijät sekä muut palveluntarjoajat, joiden kanssa yhteistyössä reittiliikennettä sekä aikataulua suunnitellaan sekä toteutetaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tärkein välillinen kohderyhmä ovat alueelle suuntaavat matkailijat, joiden on hankkeen myötä helppo saavuttaa eri matkailukohteet maakunnassa.

Välillisesti hyötyvät myös alueen kunnat ja koko maakunta kohentuneen vetovoiman kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 43 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 39 483

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 54 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 49 354

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Veteli, Toholampi, Perho, Halsua, Kaustinen, Kannus, Kokkola, Lestijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulma ei ole hankkeen kannalta keskeinen, vaikka suurin osa pienten matkailuyritysten yrittäjistä onkin naisia. Markkinointimateriaalissa huomioidaan tasapuolisesti molempien sukupuolten kuvia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ei ole hankkeen kannalta keskeinen, vaikka suurin osa pienten matkailuyritysten yrittäjistä onkin naisia. Markkinointimateriaalissa huomioidaan tasapuolisesti molempien sukupuolten kuvia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma ei ole hankkeen kannalta keskeinen, vaikka suurin osa pienten matkailuyritysten yrittäjistä onkin naisia. Markkinointimateriaalissa huomioidaan tasapuolisesti molempien sukupuolten kuvia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Retkibussi vastaa kasvavaan kysyntään vastuullisten liikkumismuotojen tarjoamiseen matkakohteissa. Luontoreististöjen kestävä käyttö sekä ihmisten ohjaaminen on tärkeä näkökulma hankkeen toteutuksessa. Ihmisten luontosuhteen parantaminen ja luontoelämysten tarjoaminen luontoa kunnioittavalla tavalla edistävät kestävää luonnonvarojen käyttöä myös pitkällä tähtäimellä. Ekologisuus yhtenä hankkeeseen osallistuvien matkailuyritysten laatukriteereistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Päästötö vähenevät yksityisautoilun vähentyessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Ihmisten luontosuhteen parantaminen ja luontoelämysten tarjoaminen luontoa kunnioittavalla tavalla edistävät kestävää luonnonvarojen käyttöä myös pitkällä tähtäimellä. Matkailijat ohjataan paikkoihin, joissa infra (pitkospuut, käymälät, roskikset, tulentekopaikat) ovat jo valmiina
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Luontoreitistöjen vastuullinen käyttö.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 4
Luontoreitistöjen kestävä ja vastuullinen käyttö, saariston Natura 2000 -alueet huomioiden. Matkailijat ohjataan paikkoihin, joissa infra (pitkospuut, käymälät, roskikset, tulentekopaikat) ovat jo valmiina.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Ekologisuus yhtenä hankkeeseen osallistuvien matkailuyritysten laatukriteereistä. Luontoreitistöjen vastuullinen käyttö. Matkailijat ohjataan paikkoihin, joissa infra (pitkospuut, käymälät, roskikset, tulentekopaikat) ovat jo valmiina
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Maaseutualueilla matkailu- ja vapaa-ajan yrityksillä on merkittävä rooli monipuolisen elinkeinorakenteen turvaajana. Luonto-ohjaaja opiskelijoita tuetaan yritystoiminnan kehittämisessä sekä perustamisessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Yritysten tuottamien palvelutuotteiden määrä ja laatu lisääntyvät.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Retkibussin myötä yksityisautoilu matkailukohteisiin vähenee, mikä tekee liikkumisesta kohteiden lähistöllä turvallisempaa, vähentää päästöjä sekä helpottaa pysäköintiä kohteiden usein ahtailla pysäköintialueilla. Myös kohteiden saavutettavuus paranee, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Retkibussi helpottaa ihmisten pääsyä luontoon. Luonnon parantavat vaikutukset tunnetaan jo laajasti.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Mahdollisuus joukkoliikenteeseen paranee ja kohteiden saavutettavuus helpottuu, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Mahdollisuus joukkoliikenteeseen paranee ja kohteiden saavutettavuus helpottuu, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön.
Kulttuuriympäristö 3 3
Matkailun ja kulttuurin kohtaaminen yhteistyön merkeissä. Ihmisten kulttuurisuhteen parantaminen, elävää perintöä ja paikallisuutta kunnioittaen.
Ympäristöosaaminen 3 3
Ihmisten luontosuhteen parantaminen ja luontoelämysten tarjoaminen luontoa kunnioittavalla tavalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli keskipohjalaisten matkailuyritysten kehityksen ja kasvun tukeminen, sekä keskipohjalaisen matkailun yhteisnäkyvyyden ja vetovoiman lisääminen kehittämällä matkailukohteiden tavoitettavuutta kestävin ja vastuullisin keinoin Retkibussi pilotoinnilla.

Retkibussi Keski-Pohjanmaa -hankkeessa toteutettiin säännöllinen retkibussiliikenne kahdella reitillä, jotka molemmat sisälsivät kaksi eri variaatiota. Reitit olivat rantareitti ja kansallispuiston reitti. Rantareitillä pääkohteina olivat Öjan kalastajakylä, Laajalahden ulkoilualue ja Ohtakari kalastajakylineen ja hiekkarantoineen. Kansallispuiston reitin päätepisteenä oli Salamajärven kansallispuisto ja siellä Koirasalmi ja matkan varrelta löytyi muun muassa Kaustisen kulttuurialue. Kansallispuisto jakaantui selkeästi kahteen reittiin päivistä riippuen, yhtenä päivänä reitti kiersi Kannuksen ja Toholammin kautta, kahtena päivänä Kaustisen kautta Salamajärvelle.

Liikennöinti onnistui hyvin, asiakasmäärä oli positiivinen odotuksiin nähden, vaikka mainonta päästiin aloittamaan hieman myöhään ja yritykset olivat jo keskellä kiireistä sesonkia. Lisäksi liikennöintiaika oli alkuperäistä suunnitelmaa hieman lyhyempi, mutta tiivein kesäsesonki ehdittiin liikennöidä suunnitellusti. Matkustajamäärän lisäksi positiivisen yllätyksen aiheutti matkustajien mukanaan kuljettamat polkupyörät, sillä lähes kymmenellä prosentilla matkustajista oli oma polkupyörä mukana.

Retkibussin ensimmäinen kesä osoitti, että tarvetta tämän kaltaiselle toiminnalle on. Hanke sai kiitosta sekä matkailijoilta, paikallisilta että reittien varrella mukana olleilta yrityksiltä. Hanke osoitti, että tämän kaltaisella toiminnalla edelleen kehitettynä on suuri merkitys matkailuyrittäjien liiketoiminnan kehittämisen lisäksi ympäristölle, sillä julkisen liikenteen käyttö vähentää yksityisautoilua herkkien luontokohteiden läheisyydessä, mikä tekee liikkumisesta kohteiden lähistöllä turvallisempaa, vähentää päästöjä sekä helpottaa pysäköintiä kohteiden usein ahtailla pysäköintialueilla. Myös kohteiden saavutettavuus parani, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön.