Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77399

Hankkeen nimi: WaterPlus – Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 30.11.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D, PL 68

Puhelinnumero: +358 40 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanne Soininen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanne.soininen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400869952

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

WaterPlus - Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin -hankkeen tavoitteena on kehittää vesistöihin kohdistuvien, hulevesistä peräisin olevien haitta-aineiden, erityisesti mikromuovien, analysointia ja monitorointia. Lisäksi tavoitteena on mikro- ja makromuovien havainnointiin liittyvien näytteenottomenetelmien, sekä hulevesien mukana kulkeutuvan mikromuovin suodatusmenetelmien kehittämistyö.

Hulevesien kautta vesistöihin huuhtoutuvat haitta-aineet ja ravinteet on tunnistettu yhdeksi vesistöihin kohdistuvan kuormituksen lähteeksi. Kuormituksen hallinnan kannalta on tärkeää selvittää hulevesien sisältämät epäpuhtaudet. Tiedon saamiseksi onkin tarpeen kehittää ja testata uusia monitorointi- ja puhdistustekniikoita. Hulevesien laatuun liittyvä tutkimusaineisto on usein vielä hajallaan, eikä siten palvele kaupunkisuunnittelua ja vesistönsuojelun tarpeita. Yhteisen tietoalustan luominen datan jakamiseen edesauttaa tiedonjakoa ja lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kansalaishavaintoja voidaan käyttää apuna vesistöjen tilan havainnoissa, ja siten kohdentaa tutkimusta ja toimenpiteitä tietyille alueille.

Mikromuovien tutkimusta ja seurantaa on Suomessa kehitetty suurimmaksi osaksi vain merialueilla. Tutkimusmenetelmät ovat edelleen osittain yhä vakiintumattomia, ja esimerkiksi virtaavien vesien osalta menetelmiä edelleen kehitetään ja validoidaan. Näytteenottoon, näytteiden käsittelyyn ja analysointiin sekä tulosten tulkintaan tarvittaisiin harmonisointia, jotta eri tutkimusten tuloksia voitaisiin vertailla keskenään.

Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:
1) Etelä-Savon vesistöjen nykytilaselvitys mikro- ja makromuovien ja haitta-aineiden osalta
2) Kansalaishavaintojen kytkeminen osaksi vesistöjen tilanseurantaa
3) Monitorointimenetelmien pilotointi demonstraatiokohteissa
4) Menetelmien kehittäminen muovien torjuntaan
5) Ympäristötiedon jakamiseen soveltuvan alustan kehittäminen vesistötutkimuksen tarpeisiin – Case Mikkeli
6) Viestintä, tiedottaminen ja tulosten jalkauttaminen

Hankkeessa kehitettävillä ja testattavilla hulevesien epäpuhtauksien näytteenotto- ja analysointimenetelmillä saadaan entistä nopeammin ja enemmän tietoa hulevesien tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa erilaisista menetelmistä, jotka soveltuvat mikromuovien torjuntaan vesistöistä. Kansalaishavainnot ja yhteinen tietoalusta luovat edellytykset entistä laajemman aineiston keräämiselle sekä edesauttavat vesistöjen puhtaana pitämistä. Hankkeessa tuotettu tieto tukee Etelä-Savon vesistöjen puhtaana säilymistä ja ennaltaehkäisee mikromuoveista aiheutuvaa ympäristöriskiä.

WaterPlus – Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin –hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

WaterPlus-hankkeen varsinainen kohderyhmä on vesilaitokset, ympäristöviranomaiset, suunnittelijat, kunnat ja tutkimuslaitokset. Hankkeen yksi kohderyhmistä on veden monitorointiin erikoistuneet yritykset. Tietoalusta tukee myös kuntalaisten osallistamista ympäristön tilan seurantaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat suunnittelijat/konsultit, kansalaiset, vesistöjä elinkeinossaan hyödyntävät yritykset, matkailuala, opetus ja koulutus. Lisäksi välillisiä kohderyhmää ovat hulevesiratkaisuja ja suodatusjärjestelmiä suunnittelevat ja toteuttavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 566 888

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 550 017

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 708 610

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 687 521

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Hirvensalmi, Rantasalmi, Sulkava, Pieksämäki, Puumala, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On arvioitu, sukupuolella ei ole vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa, mutta hankkeella ei ole suoraa vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja sen toteutumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 5
Hankkeessa lisätään ympäristötietoutta ja edistetään vesistöjen hyödyntämistä kestävästi ja puhtaasti ottamalla kansalaiset mukaan havaintojen tekoon.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 6
Hankkeen toimenpiteillä tehostetaan hulevesien hallintaa testaamalla käsittelymenetelmiä. Yritysten ympäristöosaamisen lisäämisellä on mahdollista luoda palvelukonsepteja, joilla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen riskejä. Hankkeessa järjestettävillä pajoilla ym. on mahdollista lisätä ympäristötietoutta ja näin ollen myös vaikuttaa ilmastonmuutosten aiheuttamiin riskeihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Hankkeessa testattavilla menetelmillä vähennetään pintavesiin kohdistuvaa haitta-aine- ja ravinnekuormitusta. Hankkeen toimenpiteet tukevat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 7
Hanke keskittyy vesistöjen nykytilan ylläpitämiseen sekä vesistöjen laadun parantamiseen mittaustiedon ja hulevesien käsittelyn avulla. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia vesistön tilaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimet ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Ympäristötietouden lisäämisellä voidaan vaikuttaa materiaalivalintoihin sekä muodostuvan jätteen määrään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta suoranaisesti, mutta hanke tukee tätä osaltaan vesistöjen puhtaana vaalimisen osalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Hankkeen toimenpiteillä edistetään yritysten ympäristöosaamista sekä lisätään liiketoimintamahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitettävä portaali voi mahdollistaa yhdistetyn datan suuremman käytettävyyden kerätyn datan ollessa helpommin ja avoimemmin saatavissa. Kehitettävä alusta palvelee viranomaisia, TKI-toimintaa sekä opetusta.
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
Hankkeen toimenpiteet mahdollistavat uusia tapoja mittausten tekemiseen ja voivat täten vaikuttaa myös liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 3
Hankkeen toimenpiteet edistävät pintavesien nykytilan säilyttämistä sekä pyrkivät pintavesien laadun parantamiseen, mikä edistää hyvinvointia. Kansalaisten tekemät havainnot sekä hankkeessa toteutettavat pajat ym. edistävät ympäristötietoisuutta ja antavat kansalaille mahdollisuuden vaikuttaa arjen valinnoilla, joilla on merkitystä ympäristölle.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke ei keskity tasa-arvon edistämiseen. Hanke on sukupuolineutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke tuloksilla on mahdollista lisätä yhteiskunnallista vaikuttamista kansalaisten aktivoinnin myötä. Hankkeella luodaan edellytyksiä ympäristön ja ihmisen muodostamaan kokonaisuuden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen.
Kulttuuriympäristö 2 2
Ympäristötietoisuuden ja sitä myötä ympäristöarvojen lisääminen mahdollistaa kestävyyden ja hyvinvoinnin myös kulttuuriympäristössä.
Ympäristöosaaminen 9 8
Hankkeen tulokset edistävät ympäristöosaamista alueella. Hankkeen tuloksena syntyy portaali, jossa yhdistyvät tiedon keruu ja jakaminen. Portaaliin kerättävä data edistää mittaustiedon monialaisuuden lisäämistä/jalostamista sekä hyödynnettävyyttä. Portaali tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä voidaan tehdä ympäristöosaamista lisääviä päätöksiä. Yhdistetyllä datalla on mahdollista saada suurempi kuva alueeseen vaikuttavista haittatekijöistä. Hankkeen tulokset lisäävät kansalaisten tietoutta ympäristöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

WaterPlus - Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin -hankkeen tavoitteena oli kehittää vesistöihin kohdistuvien, hulevesistä peräisin olevien haitta-aineiden, erityisesti mikromuovien, analysointia ja monitorointia. Lisäksi tavoitteena oli mikro- ja makromuovien havainnointiin liittyvien näytteenottomenetelmien, sekä hulevesien mukana kulkeutuvan mikromuovin suodatusmenetelmien kehittämistyö.

Hankkeen toimenpiteet olivat seuraavat:
1) Etelä-Savon vesistöjen nykytilaselvitys mikro- ja makromuovien ja haitta-aineiden osalta
2) Kansalaishavaintojen kytkeminen osaksi vesistöjen tilanseurantaa
3) Monitorointimenetelmien pilotointi demonstraatiokohteissa
4) Menetelmien kehittäminen muovien torjuntaan
5) Ympäristötiedon jakamiseen soveltuvan alustan kehittäminen vesistötutkimuksen tarpeisiin – Case Mikkeli
6) Viestintä, tiedottaminen ja tulosten jalkauttaminen

Hankkeessa kartoitettiin mikromuovien pitoisuuksia Etelä-Savon pintavesissä ja rantahiekassa sekä haitta-aineiden nykytila. Havaitut mikromuovipitoisuudet vaihtelivat jonkin verran eri järvien välillä sekä alueellisesti saman järven eri tutkimusalueiden välillä. Mikromuovipitoisuuksien vaihteluun vaikuttavat paitsi erot vesialueeseen kohdistuvassa kuormituksessa, myös alueen tuuliolot ja hydrodynamiikka. Haavinäytteenoton tarkoitus on tavoittaa osa tästä vaihtelusta, kun haavia vedetään riittävän pitkä aika veden pintaa pitkin. Humuspitoisissa järvissä haavin läpi suodattunut vesimäärä jäi välillä suhteellisen pieneksi humuksen tukkiessa haavin. Mikromuovimäärät tutkituilla hiekkarannoilla olivat samaa tasoa tai alempia kuin aiemmin on havaittu eri maissa Itämeren hiekkarannoilla. Tehdyssä haitta-aineselvityksessä löydettiin PFAS-yhdisteitä lähes kaikilta kohdealueilta pitoisuusmäärien ollessa nykyisten raja-arvojen alapuolella.

Vesistöjen tilaa seurattiin myös kansalaishavaintojen avulla, jossa yhteistyötä tehtiin muun muassa partiolaisten, Rotaryjen sekä koulujen kanssa. Segmentoitu markkinointi ja tilaisuuksien järjestäminen yhdessä muiden kanssa olivat avainasemassa tavoiteltaessa kansalaisia tekemään havaintoja vesistön tilasta. Kansalaishavainnointia pyrittiinkin esittelemään ajankohdissa, joissa paikallisten asukkaiden lisäksi tavoitettiin myös vapaa-ajan asukkaat. Koululaisten huomio kansalaishavainnointiin saavutettiin pelin avulla. Vedenlaadun lisäksi havaintoja pyydettiin Mikkelin kohteessa myös pinnankorkeudesta, josta saatujen havaintojen todettiin olevan hyvin luotettavia, niiden vastatessa kohteesta antureilla tehtyjä havaintoja.

Monitorointimenetelmien pilotoinnissa selvitettiin Mikkelin kaupunkijokien vedenlaatua online-mittausten lisäksi kenttämittauksin sekä näytteenotoin. PFAS-yhdisteiden näytteenotossa testattiin passiivisia näytteenottimia. Vesistöjen tilan seurannassa testattiin dronen käyttöä levän- ja öljynhavainnoinnissa sekä veden virtauksen määrittelyssä. Dronea käytettiin hyödyksi myös näytteenotossa. Hankkeessa selvitettiin myös, millaisin menetelmin muovia voidaan torjua päätymästä vesistöihin. Menetelmiä testattiin myös laboratoriossa sekä kentällä. Muovien talteenottoa on mahdollista toteuttaa edullisesti kohteissa, joista kuormitusta päätyy vesistöön.

Hankkeessa tuotettiin tietoa mikromuovinäytteissä käytettävien erotusmenetelmien vaikutuksesta tutkittavaan materiaaliin. Testatulla vaihtoehtoisella menetelmällä (Fenton-käsittely) voidaan mikromuovin eristämiseen menevää aikaa lyhentää, mutta osa materiaaleista saattaa kärsiä käsittelyn aikana. Lisää tutkimusta tarvitaan, sillä nykymenetelmillä näytteiden käsittelyyn kuluu aikaa ja nopeuttaminen toisi kustannussäästöjä.

Hankkeessa kehitetty alusta ympäristötiedon jakamiseen mahdollistaa entistä helpomman ja avoimemman tiedonjaon eri toimijoiden kesken. Tämä tarkoittaa tuotetun mittausdatan parempaa hyödynnettävyyttä ja luo jatkuvuutta tutkimuksille sekä karsii päällekkäisyyksiä. Alustan koodauksessa käytettiin hyväksi avointa koodia, jota muokattiin vastaamaan alustamäärittelyä. Alusta toimii sekä linkittävänä että kokoavana portaalina.

WaterPlus – Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin –hankkeen toteuttivat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.