Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77400

Hankkeen nimi: RUOSTE - Rakennusalalle uutta osaamista ja teknologiaa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2B

Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.chydenius.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Myllymäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.t.myllymaki(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 567 5606

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennustuotteiden valmistus työllistää maakunnassa karkeasti arvioituna 5000 – 7000 henkilöä. Keski-Pohjanmaan ja sen välittömässä läheisyydessä on yli puolen sataa puurakentamiseen liittyvää yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto ylittää miljardin euron. Erilaisen datan hyödyntäminen ja kerääminen luo rakennus- ja kiinteistöalan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarjoaa valtavan potentiaalin tuotteiden/palveluiden lisäarvon kasvattamiseen. Digitalisaation avulla kerätyn datan avulla voidaan esimerkiksi vähentää energian, veden, sähkön käyttöä tai optimoida tuotantoa ja logistiikkaa. Uusimmilla teknologioilla datan kerääminen on energiatehokasta, ja datalla on myös mahdollista havaita ongelmia rakennuksista, suunnitella ennakkoon korjaavia toimenpiteitä ja vähentää sitä kautta korjausrakentamista ja jätteiden määrää.

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja selvittää rakennusalan arvoketjujen toimijoiden informaatiotarpeita, joiden avulla voitaisiin luoda uutta liiketoiminta tai kasvattaa lisäarvoa olemassa olevaan palveluun tai tuotteeseen. Digitalisaation mahdollistamien uusien ratkaisujen avulla on mahdollista luoda uutta liiketoimintaa tai tehostaa nykyistä toimintaa. Toisena tavoitteena on pilotoida uutta teknologiaa erilaisilla demonstraatioilla, joissa etsitään käytännöllisiä tulevaisuuden vihreitä ratkaisuja rakennusalalle. Tällä tavoin pyritään auttamaan rakennusalan yrityksiä kehittämään palveluitaan ja tuotteitaan materiaali- ja energiatehokkaammiksi, sekä kilpailukykyisemmiksi. Tavoitteena on todentaa sekä erilaisten ratkaisujen ja järjestelmien soveltuvuutta rakennusalan ekosysteemeihin Living Lab-konseptilla(pilotit), että piloteista kertyneen tiedon ja hyvien käytäntöjen levittäminen rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiin.


Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin:
Työpaketti 1: Demonstraatioiden määrittely ja selvitys
Työpaketti 2: Toimijariippumattoman pilvialustan määrittely, suunnittelu ja käyttöönotto
Työpaketti 3: Demonstraatiot ja pilotit
Työpaketti 4: Hallinta ja tiedottaminen


Hankkeen tuloksena saadaan pilotointien ja kokeilujen tuottamaa uutta tietoa ja osaamista yrityksiin, jolloin yritysten kilpailukyky paranee ja saadaan uutta alueellista osaamista ja tietoa digitalisaation soveltamisesta rakennusalan yritysten ja julkisten kehitysorganisaatioiden käyttöön. Lisäksi hankkeen tuloksena rakennusalan yleinen tietoisuus digitalisaation mahdollisuuksista paranee, sekä ICT-alan tietoisuus liiketoimintapotentiaalista rakennusalalla kasvaa. Alueen yritykset saavat uutta arvokasta tietoa ja kokemusta uusimmista teknologioista (IoT, pilvipalvelut, tekoäly) ja menetelmistä demonstraatioiden ja pilottien kautta. Demonstraatioista kerätty data avaa mahdollisuuksia kehittää uusia palveluja tai tuotteita. Datan avulla voi kasvattaa tuotteiden lisäarvoa esimerkiksi energia- ja resurssitehokkuudesta, sekä personoida palveluita ja parantaa käyttökokemusta. Projektin tulosten levittämisen myötä tuetaan langattomien teknologioiden ja IoT t&k ympäristön kehittämisvalmiuksien parantamista ja tuetaan yritysten, tki-organisaatioiden sekä korkeakoulujen välistä innovaatiotoimintaa ja synergioiden kehittymistä.

Hanke aktivoi alueen rakennus- ja kiinteistöalan yrityksien TKI-toimintaa tarjoamalla uutta teknologiaa ja osaamista demonstraatioiden kautta, joka tukee Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman painopisteitä. Hankkeen tuloksena siis syntyy tutkimus- ja innovaatiotoimintaa rakennus- ja kiinteistöalalle puutalorakentamisen yhteyteen. Hyödyntämällä digitaalisuutta energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla, hanke tukee laaja-alaisesti niin kestävän kehityksen periaatteita (mm. kestävä rakentaminen, vihreä rakentaminen, energiatehokkuus, vähähiilisyys) kuin myös ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä (esim. sisäilman laatu ja rakenteiden kunto). Lisäksi hankkeen toiminnot tukevat maakuntaohjelman visiota, jossa digitaalisuuden kehittyminen nähdään alueen teollisuuden ja yritysten vähähiilisten ratkaisujen uudistajana sekä keinona hillitä ilmastonmuutosta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanketta valmisteltaessa on oltu useaan rakennusalan yritykseen yhteydessä, ja sieltä on saanut näkemyksiä hankkeen kirjoittamiseen. Hanke on herättänyt kiinnostusta yrityksissä. Hankkeen kohderyhmänä on koko rakentamisen arvoketjun toimijat (talotehtaat, rakennusyritykset, asukkaat, ylläpitofirmat, omistajat). Kohderyhmänä on myös IoT-alan korkeakoulutusta tarjoavat koulutusorganisaatiot sekä IT-alan asiantuntijayritykset, jotka saavat informaatiota tämän hankken muiden kohderyhmien tarpeista, jotka liittyvät IoT:n hyödyntämiseen. Hankkeen aikana demonstraatioilla ja piloteilla, sekä aktiivisen digitalisaation mahdollisuuksiin liittyvän tiedottamisen avulla etsitään pilottikohteiksi hankkeeseen jo kiinnostuksensa osoittaneiden yritysten lisäksi muita rakennusalan toimijoita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat muut alueen IoT-teknologioiden ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyvät kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä yritysten kehittämiseen liittyvät muut seutukuntien julkiset toimijat. Välillisinä kohderyhminä ovat myös osallistuviin yrityksiin liittyvät toimijat, esimerkiksi yritysten alihankkijaverkostot ja operaattorit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 208

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 059

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 362 790

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 364 323

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Kannus, Perho, Veteli, Toholampi, Halsua, Kokkola, Lestijärvi, Kaustinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2B

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminta kohdistuu miesvoittoiselle rakennusalalle, mutta arvoketjun eri toimijoissa on molempia sukupuolia edustettuina.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Digitaalisuuden lisääntyminen mahdollistaa uudenlaisen osaamisen (jota löytyy myös naisilta) hyödyntämisen rakennusalalla. Hankkeen demonstraatioista tuotetaan HANKO-hankkeen avulla tiedotusmateriaalia, joka nostaa esiin digitaalisuuden sovellus mahdollisuuksia ja roolia nykyään hyvin miehisellä rakennusalalla. Sovelluskohteiden esiin nostaminen lisää samalla tietoisuutta siitä, että rakennusala soveltuu hyvin myös naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hankkeen toiminta kohdistuu miesvoittoiselle rakennus- ja kiinteistöalalle, sen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeessa toteutettavien demonstraatioiden avulla pystytään seuraamaan pitkän aikavälin muutoksia rakennuksessa, ja näin auttaa kehittämään entistä energiatehokkaampia rakenteita. Luonnonvaroja kulutetaan vähemmän.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Hankkeen tulosten avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta ja sellaisia materiaalivalintoja, jotka vähentävät ääri-ilmiöistä aiheutuvia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 7
Pitkällä aikavälillä kerätty informaatio edesauttaa toteuttamaan valintoja, jotka osaltaan tukevat kestävää kehitystä ja myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Toteutettavien demonstraatioiden myötä tuotetaan uutta informaatioita esim. asukkaiden omasta energian ja veden kulutuksesta, joka edesauttaa vähähiilisemmän yhteiskunnan tavoitteita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Toimet voivat vähentää yleisesti ympäristön kuormitusta, eivät kuitenkaan suoraan kohdistu Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 7
Rakennusteollisuuden materiaalitehokkuuden kasvattaminen hankkeessa tuotetun tiedon perusteella.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 6
Demonstraatioissa pyritään hyödyntämään uusiutuvaa energiaa (aurinkoenergia, liike-energia) mahdollisuuksien mukaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Projektin kohderyhmänä on rakennus- ja kiinteistöalan yritykset, joita alueella on useita. Projektin toteuttamisen myötä yritysten tietoisuus uusista teknologiosta kasvaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
IoT-laitteet voivat olla kytkettynä ja ne voivat tuottaa tietoa verkkopalveluihin, jotka toimivat perustana aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle (mm. kehitysrajapinnat).
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
IoT-laitteisiin liitetyt palvelut vähentävät turhan liikkumisen ja mittausvälineistön siirtelyn tarvetta. Uusi, tuotettu tieto voi vähentää esim. rakennustarvikkeiden kuljetustarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Ympäristöolosuhteiden seuranta rakennuksissa ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja tiedon reaaliaikainen välittäminen. Kun hankkeiden tuloksia saadaan siirrettyä avoimeksi tiedotusmateriaaliksi edistää se tiedon saatavuutta parantamalla koulutuksen saavutettavuutta ja laajentamalla koulutustarjontaa. Osaamisen kasvattaminen parantaa ihmisten työllistymismahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeen toiminta on lähtökohtaisesti tasaarvoista ja sukupuolineutraalia. Demonstraatioista saatua tietoa ja kokemusta hyödynnetään HANKO-hankkeessaä, jossa siitä tehdään avointa tiedotus- ja koulutusmateriaalia, joka lisää selkeästi alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen toiminta on lähtökohtaisesti tasaarvoista ja sukupuolineutraalia. Demonstraatioista saatua tietoa ja kokemusta hyödynnetään HANKO-hankkeessaä, jossa siitä tehdään avointa koulutusmateriaalia, joka lisää selkeästi alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeen tulokset tukevat myös paikallisesti merkittävien vanhojen rakennusten säilymistä
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeessa toteutettavan pilvialustan tuottaman tiedon perusteella voidaan tehdä päätöksiä ympäristönäkökulma huomioiden.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti kartoitettiin ja selvitettiin rakennusalan arvoketjun toimijoiden sellaisia informaatiotarpeita, joiden avulla voitaisiin luoda uutta liiketoiminta tai kasvattaa lisäarvoa olemassa olevaan palveluun tai tuotteeseen. Kertyneen tiedon avulla ja yhteistyössä osallistuneiden tahojen kanssa testattiin uutta teknologiaa ja laitteita, esiteltiin niiden ominaisuuksia yhteistyötahoille ja välitettiin tietoa uusien teknologioiden ja laitteiden mahdollisuuksista yhteistyötahojen liiketoiminnan kehittämiseen. Ratkaisujen ja järjestelmien soveltuvuuden arvioimiseksi rakennusalan ekosysteemeihin, suunnittelimme yhteistyössä yritysten kanssa pilotteja, joiden avulla simuloitiin / todennettiin sekä ratkaisujen ja järjestelmien soveltuvuutta toimintaympäristöön että arvioitiin kertyneen tiedon pohjalta todellisia hyödyntämismahdollisuuksia. Osallistuvien tahojen näkökulmasta olennaisia kysymyksiä ovat mahdollisuus liiketoiminnan ja palveluiden kehittämiseen, materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen, toimintaympäristön muutosten hallintaan ja yleisemminkin kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Ohjaavaksi tekijäksi hankkeen kuluessa identifioitiin vuosituhannen vaihteesta lähtien voimassa olleen Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Lain uudistamisen perusteissa ovat mm. rakentamisen toimintaympäristö on voimakas muuttuminen. Uudella rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, parannetaan rakentamisen laatua, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä. Tuleva laki tukee maakuntaohjelman visiota, jossa digitaalisuuden kehittyminen nähdään alueen teollisuuden ja yritysten vähähiilisten ratkaisujen uudistajana sekä keinona hillitä ilmastonmuutosta. Samalla uusi 1.1.2025 voimaan tuleva rakennuslaki korreloi hankkeeseen ja muodostaa lainsäädännöllistä tukea hankkeen sisällölle ja tavoitteille.

Toteutusta ja hankkeen sisältöä ohjasi maakuntaohjelman visio, jossa digitaalisuuden kehittyminen nähdään alueen teollisuuden ja yritysten vähähiilisten ratkaisujen uudistajana sekä keinona hillitä ilmastonmuutosta. Yliopistokeskuksen ydinosaamisen kuuluvat hankkeen painopistealueet mm. digitaalisuus, siihen liittyvät teknologiat (IoT, sensoriverkot, pilvipalvelut), langattomuus ja pilvipalvelut. Hankkeen toisena tavoitteena ja sisältöä tukevana osana tuotettiin pilvialusta. Tuotettu pilvialusta sisältää datavaraston, erilaisia teknologioita ja rajapintoja, jotka mahdollistavat mm. IoT-antureista, sensoreista, avoimista palveluista ja muista lähteistä kerättävän datan hyödyntämisen, uusien palveluiden innovoimisen ja hankkeen demonstraatioiden toteuttamisen.

Demonstraatiot ja pilotit sisälsivät betonin lujuuden kehittymisen arvioinnin, betonin kosteuden ja päällystettävyyden arvioinnin, rakenteiden kuivana pysymisen arvioinnin, lvi-järjestelmien vuotoseurannan, BIM-integraation, automaattisen hankeseurannan / edistymisen seurannan, työmaavalvonnan, henkilöstön työtilojen ilmanlaadun seurannan, kiinteistön käytön ja käyttöolosuhteiden seurannan jne. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin useita yrityskohtaisia digitaalisia huoltokirjamalleja vastaamaan tulevan Rakennuslain vaatimuksiin.

Sen lisäksi että hankkeesta on tiedotettu yrityskontakteissa ja viestintäkanavissa, on hankkeen Internet-sivulla julkaistu tiedotteita testeistä (laitteista, teknologioista, palveluista jne), ohjeita palveluiden käyttöönotosta tai käytöstä ja tiedotteita demonstraatioista ja piloteista.