|
|
|
Hankekoodi: A77439
Hankkeen nimi: Kohti biokaasutuotannon käyttöönottoa lypsykarjatiloilla Pohjois-Savossa II (FarmGas-PS 2)
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: PL 2
Puhelinnumero: 029 532 6000
Postinumero: 00791
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Järvinen Mikko Olavi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäpäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.jarvinen(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8095514
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomi tavoittelee kunnianhimoisesti kasvavaa biokaasutuotantoa sekä tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä. Suurin lisäpotentiaali biokaasutuotannossa on maatalouden biomassoissa, ml. kotieläintuotannon lannat ja erilaiset kasvibiomassat. Myös ravinteiden kierrätyksen kannalta tärkein biomassa on lanta. Pohjois-Savossa merkittävimmät biokaasutuotantoon käyttökelpoiset biomassat ovat maataloudessa. Etenkin vahvan lypsykarjatuotannon lanta ja kasvintuotannon sivuvirrat voisivat mahdollistaa merkittävän biokaasutuotannon ja tehostaa ravinteiden käyttöä paikallisesti ja alueellisesti. TEM:n asettaman kansallisen biokaasuohjelmaa valmistelleen työryhmän loppuraportin mukaan (28.1.2020) biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen (1). Kannattavuuden pullonkauloja ovat korkeat investointikustannukset, biokaasun (etenkin liikenne- ja teollisuuskäyttö) ja mädätteen tai siitä jalostettujen lannoitevalmisteiden markkinoiden kehittymättömyys ja siten alhainen hinta suhteessa tuotantokustannukseen sekä maatalouden biomassojen hyödyntämisen kustannusten ja tuottojen ristiriidat. Tilojen yhteisessä laitoksessa kannattavuus voi löytyä yhteistyönä, kun investointikustannus jakaantuu useamman toimijan kesken.
Tässä hankkeessa luodaan Pohjois-Savoon teknistaloudellinen ja kestävä toimintakonsepti, jossa biokaasun tuotanto ja mädätteen hyödyntäminen tapahtuvat hajautetusti maatiloilla tai maatilojen yhteisissä pienissä, alle 20.000 tn/v, biokaasulaitoksissa, mutta biokaasun sisältämän energian hyödynnetään keskitetysti joko paineistettuna biokaasuna (CBG) tai nesteytettynä biokaasuna (LBG). Hankkeessa tehtävät skenaariot ovat lähtökohta maatilojen biokaasulaitosten varsinaiselle investointipilotille 2022-2025.
Hankkeessa testataan ja demonstroidaan myös lantaan perustuvia ratkaisuja kuiviketurpeen korvaajina. Samalla parannetaan tilojen kannattavuutta, omavaraisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Aiemmin Suomessa on testattu ja otettu käyttöön muutamalla tilalla naudan lietelannan separoinnin kuivajae navetan kuivikkeena. Kuivajakeen hygieniaa, riittävyyttä ja käyttökelpoisuutta voidaan parantaa prosessoinnilla ja/tai erilaisilla lisäaineilla. Biokaasuprosessin vaikutusta kuivajakeen hygieniaan ja käyttökelpoisuuteen testataan tekemällä kuivitustesti mädätteestä separoitavalla kuivajakeella. Lietelannan kuivajakeen ja mädätteen kuivajakeen lisäaineina testataan esimerkiksi ruokohelpisilppua, kuitupuristetta, peltolevityskelpoista tuhkaa ja biohiiltä. Lisäksi kestokuivikkeena testataan pajua, jota voitaisiin kasvattaa esim. käytöstä poistuvilla turvepelloilla.
Maataloustuottajat (erityisesti nautakarjatalous, mutta myös muu kotieläintalous ja kasvinviljely), jotka aikovat investoida maatilamittakaavan biokaasulaitokseen
Elintarviketeollisuus, varsinkin meijeriteollisuus
Biokaasutuotannon ja liiketoiminnan toteuttajat
Biokaasun (CBG tai LBG) jakelijat
Liikennöitsijät, etenkin raskas liikenne
Kunnat, kaupungit, maakunta, politiikka, kansalaiset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 397 543
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 397 543
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 493 543
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 493 543
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Kuopio, Sonkajärvi, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke vaikuttaa välittömästi ja välillisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön tuottamalla uutta tietoa ja ratkaisuja lannan hyödyntämisen tehostamiseksi sekä energiana että kierrätysravinteina ja -hiilenä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Hanke lisää maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 4 |
| Hanke tukee luonnon monimuotoisuuden pysyvyyttä edistämällä nurmiviljelyn (biokaasulaitoksen lisäsyöte) ja nautakarjatalouden edellytyksiä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteet ehkäisevät maatalouden pinta- ja pohjavesien kuormitusta, parantavat/ylläpitävät maaperän kuntoa, vähentävät lannasta aiheutuvaa hajua sekä vähentävät KHK-päästöjä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Hankkeessa edistetään ja tehostetaan maatalouden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä, mikä vähentää raaka-aineiden tarvetta ja edistää siten kiertotaloutta. Hanke hakee uutta käyttötarkoitusta teollisuuden jätteille kuten tuhka. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hanke rakentaa uudenlaista biokaasutuotantoa tilatasolta raskaan liikenteen käyttöön. Energian tuotannon raaka-aineena on nautakarjatalouden lietelanta sekä lisäsyötteenä esimerkiksi nurmikasvit. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Ratkaisut alkutuotannon elinkeinon ja elintarviketeollisuuden kestävän kehityksen kasvattamiseksi. Biokaasua voidaan käyttää lähialueen kuntien ja kaupunkien energiatarpeisiin, tilan omiin tarpeisiin tai liikennepolttoaineena. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Osaamiseen pohjautuvia palveluja ja asiantuntijuutta kehitetään hankkeessa. Lisätään merkittävästi tietoisuutta biokaasulaitoksen perustamiseen ja kannattavuuteen maatilamittakaavassa. Ymmärryksen lisääminen kiertotaloudesta sekä kuluttajille, maataloudelle sekä yrityksille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hanke toteutetaan lähialueella ja perustuu uudenlaisen, logistiikan minimoivan yhteistyöverkoston kehittämiseen liikennebiokaasun hajautetun tuotannon ja keskitetyn jakelun toteuttamiseksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys, josta alkutuottajien hyvinvoinnin edistäminen parantuvan kannattavuuden kautta. Esimerkiksi mädätejäännöksen käyttö lannoitteena voi vähentää jopa 25% mineraalilannoitteiden tarvekustannuksista. Hiilineutraaliuden kasvattaminen maatilalla lisää toimialan hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys. Toimenpiteet ovat tasa-arvoneutraaleja, mutta kuuluvat kaikille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys, maaseudulla asuvien biokaasun tuottajien arvostus yhteiskunnassa kasvaa | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Edistää perinteisen maa- ja metsätalouskulttuurin sekä -maiseman säilyttämistä | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Kiertotalous, biokaasuntuotanto sekä mädätteen jatkokäyttöö kuivikkeena ja lannoitteena on osa kehittyvää ympäristöosaamista. Hankkeen kehittämät ratkaisut auttavat vähentämään maatalouden ympäristökuormitusta ja luovat puhtaampaa energiaa. | ||
Tässä hankkeessa luotiin Pohjois-Savoon toimintakonsepti, jossa biokaasun tuotanto ja mädätteen hyödyntäminen tapahtuvat hajautetusti maatiloilla tai maatilojen yhteisissä pienissä, alle 20.000 tn/v, biokaasulaitoksissa, mutta biokaasun sisältämän energian hyödynnetään keskitetysti joko paineistettuna biokaasuna (CBG) tai nesteytettynä biokaasuna (LBG). Lisäksi hankkeessa testattiin ja demonstroitiin lantaan perustuvia ratkaisuja kuiviketurpeen korvaajina.
Hankkeen laskelmien mukaan Pohjois-Savossa on kustannustehokkainta tuottaa biometaania keskitettyyn jakeluun siten, että biokaasu jalostetaan ja paineistetaan jokaisella konseptissa mukana olevalla biokaasulaitoksella. Sen jälkeen paineistettu biometaani kuljetetaan autokul-jetuksena keskitettyyn jakelupisteeseen. Siellä biometaani voidaan edelleen nesteyttää raskaan liikenteen käyttöön. Konseptin kokonaiskustannuksista noin 70 % kohdistuu tilakohtaisille biokaasulaitoksille. Kuitenkin myös kuljetuksen ja varastoinnin kustannukset ovat merkittävät verrattuna suuren keskitetyn laitoksen biometaanin tuotantoon. Muodostuvaan kuluttajahintaan ja biometaanin myynnistä saataviin tuottoihin vaikuttaa merkittävästi myös jakeluvelvoite ja sen mukana tuleva tikettikauppa. Politiikkaympäristö on lähtökohtaisesti biokaasua kohtaan myönteinen, ja biokaasun käyttöä pyritään edistämään sekä kansallisella tasolla että maakunta- ja kuntatasoilla. Tietoisuus biokaasun mahdollisuuksista kasvaa jatkuvasti, ja toimivilla esimerkeillä on suuri rooli biokaasuliiketoiminnan edistämisessä.
Lietelannasta separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena on lisääntynyt viime vuosina ja kiinnostus on kasvavaa turpeen ja kutterin hintojen noustessa ja saatavuuden heikentyessä. Vaikka separoitu lannan kuivajae on riittoisa, pehmeä ja lehmälle miellyttävä kuivike, liittyy sen käyttöön avoimia kysymyksiä eikä se sovi kuivikkeeksi kaikille tiloille. Yleisesti kuivajaekuivitus ei ole lehmille terveys- tai maidontuotannolle hygieniariski, mutta navetan olosuhteiden ja utareterveyden on oltava tilalla kunnossa.