Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77439

Hankkeen nimi: Kohti biokaasutuotannon käyttöönottoa lypsykarjatiloilla Pohjois-Savossa II (FarmGas-PS 2)

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: PL 2

Puhelinnumero: 029 532 6000

Postinumero: 00791

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Järvinen Mikko Olavi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäpäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.jarvinen(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8095514

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savonia-ammattikorkeakoulu oy, 2629463-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomi tavoittelee kunnianhimoisesti kasvavaa biokaasutuotantoa sekä tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä. Suurin lisäpotentiaali biokaasutuotannossa on maatalouden biomassoissa, ml. kotieläintuotannon lannat ja erilaiset kasvibiomassat. Myös ravinteiden kierrätyksen kannalta tärkein biomassa on lanta. Pohjois-Savossa merkittävimmät biokaasutuotantoon käyttökelpoiset biomassat ovat maataloudessa. Etenkin vahvan lypsykarjatuotannon lanta ja kasvintuotannon sivuvirrat voisivat mahdollistaa merkittävän biokaasutuotannon ja tehostaa ravinteiden käyttöä paikallisesti ja alueellisesti. TEM:n asettaman kansallisen biokaasuohjelmaa valmistelleen työryhmän loppuraportin mukaan (28.1.2020) biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen (1). Kannattavuuden pullonkauloja ovat korkeat investointikustannukset, biokaasun (etenkin liikenne- ja teollisuuskäyttö) ja mädätteen tai siitä jalostettujen lannoitevalmisteiden markkinoiden kehittymättömyys ja siten alhainen hinta suhteessa tuotantokustannukseen sekä maatalouden biomassojen hyödyntämisen kustannusten ja tuottojen ristiriidat. Tilojen yhteisessä laitoksessa kannattavuus voi löytyä yhteistyönä, kun investointikustannus jakaantuu useamman toimijan kesken.

Tässä hankkeessa luodaan Pohjois-Savoon teknistaloudellinen ja kestävä toimintakonsepti, jossa biokaasun tuotanto ja mädätteen hyödyntäminen tapahtuvat hajautetusti maatiloilla tai maatilojen yhteisissä pienissä, alle 20.000 tn/v, biokaasulaitoksissa, mutta biokaasun sisältämän energian hyödynnetään keskitetysti joko paineistettuna biokaasuna (CBG) tai nesteytettynä biokaasuna (LBG). Hankkeessa tehtävät skenaariot ovat lähtökohta maatilojen biokaasulaitosten varsinaiselle investointipilotille 2022-2025.

Hankkeessa testataan ja demonstroidaan myös lantaan perustuvia ratkaisuja kuiviketurpeen korvaajina. Samalla parannetaan tilojen kannattavuutta, omavaraisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Aiemmin Suomessa on testattu ja otettu käyttöön muutamalla tilalla naudan lietelannan separoinnin kuivajae navetan kuivikkeena. Kuivajakeen hygieniaa, riittävyyttä ja käyttökelpoisuutta voidaan parantaa prosessoinnilla ja/tai erilaisilla lisäaineilla. Biokaasuprosessin vaikutusta kuivajakeen hygieniaan ja käyttökelpoisuuteen testataan tekemällä kuivitustesti mädätteestä separoitavalla kuivajakeella. Lietelannan kuivajakeen ja mädätteen kuivajakeen lisäaineina testataan esimerkiksi ruokohelpisilppua, kuitupuristetta, peltolevityskelpoista tuhkaa ja biohiiltä. Lisäksi kestokuivikkeena testataan pajua, jota voitaisiin kasvattaa esim. käytöstä poistuvilla turvepelloilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Maataloustuottajat (erityisesti nautakarjatalous, mutta myös muu kotieläintalous ja kasvinviljely), jotka aikovat investoida maatilamittakaavan biokaasulaitokseen

Elintarviketeollisuus, varsinkin meijeriteollisuus

Biokaasutuotannon ja liiketoiminnan toteuttajat

Biokaasun (CBG tai LBG) jakelijat

Liikennöitsijät, etenkin raskas liikenne

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kunnat, kaupungit, maakunta, politiikka, kansalaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 397 543

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 164 421

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 493 543

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 203 843

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolella ei ole arvion mukaan vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäriostössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hanke vaikuttaa välittömästi ja välillisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön tuottamalla uutta tietoa ja ratkaisuja lannan hyödyntämisen tehostamiseksi sekä energiana että kierrätysravinteina ja -hiilenä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Hanke lisää maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Hanke tukee luonnon monimuotoisuuden pysyvyyttä edistämällä nurmiviljelyn (biokaasulaitoksen lisäsyöte) ja nautakarjatalouden edellytyksiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
Hankkeen toimenpiteet ehkäisevät maatalouden pinta- ja pohjavesien kuormitusta, parantavat/ylläpitävät maaperän kuntoa, vähentävät lannasta aiheutuvaa hajua sekä vähentävät KHK-päästöjä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hankkeessa edistetään ja tehostetaan maatalouden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä, mikä vähentää raaka-aineiden tarvetta ja edistää siten kiertotaloutta. Hanke hakee uutta käyttötarkoitusta teollisuuden jätteille kuten tuhka.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hanke rakentaa uudenlaista biokaasutuotantoa tilatasolta raskaan liikenteen käyttöön. Energian tuotannon raaka-aineena on nautakarjatalouden lietelanta sekä lisäsyötteenä esimerkiksi nurmikasvit.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Ratkaisut alkutuotannon elinkeinon ja elintarviketeollisuuden kestävän kehityksen kasvattamiseksi. Biokaasua voidaan käyttää lähialueen kuntien ja kaupunkien energiatarpeisiin, tilan omiin tarpeisiin tai liikennepolttoaineena.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Osaamiseen pohjautuvia palveluja ja asiantuntijuutta kehitetään hankkeessa. Lisätään merkittävästi tietoisuutta biokaasulaitoksen perustamiseen ja kannattavuuteen maatilamittakaavassa. Ymmärryksen lisääminen kiertotaloudesta sekä kuluttajille, maataloudelle sekä yrityksille.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hanke toteutetaan lähialueella ja perustuu uudenlaisen, logistiikan minimoivan yhteistyöverkoston kehittämiseen liikennebiokaasun hajautetun tuotannon ja keskitetyn jakelun toteuttamiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys, josta alkutuottajien hyvinvoinnin edistäminen parantuvan kannattavuuden kautta. Esimerkiksi mädätejäännöksen käyttö lannoitteena voi vähentää jopa 25% mineraalilannoitteiden tarvekustannuksista. Hiilineutraaliuden kasvattaminen maatilalla lisää toimialan hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys. Toimenpiteet ovat tasa-arvoneutraaleja, mutta kuuluvat kaikille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys, maaseudulla asuvien biokaasun tuottajien arvostus yhteiskunnassa kasvaa
Kulttuuriympäristö 3 3
Edistää perinteisen maa- ja metsätalouskulttuurin sekä -maiseman säilyttämistä
Ympäristöosaaminen 9 9
Kiertotalous, biokaasuntuotanto sekä mädätteen jatkokäyttöö kuivikkeena ja lannoitteena on osa kehittyvää ympäristöosaamista. Hankkeen kehittämät ratkaisut auttavat vähentämään maatalouden ympäristökuormitusta ja luovat puhtaampaa energiaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-