Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77441

Hankkeen nimi: Circular Economy Goes East and West

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 09 88687300

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuohimaa Hanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.tuohimaa(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405242821

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Novago Yrityskehitys Oy, 2397496-7
Posintra Oy, 1481499-6
Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke, 1452836-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hiilineutraalius ja kiertotalouden mukaiset ratkaisut ovat keskeisiä tavoitteita niin Euroopan Unionin kuin Suomen ja sen maakuntien elinkeinopoliittisessa kehitystyössä. Suomessa kiertotalouden liiketoiminnan osuus on kuitenkin pysynyt alle viidessä prosentissa 2013-2019 välisenä aikana. Tutkimusten mukaan kiertotalouden systeemisen muutoksen saavuttamisessa keskeistä on laaja yhteistyö ja puolueettomaksi koettu koordinaatio. Circular Economy Goes East and West -hanke pyrkiikin edesauttamaan kiertotalouden systeemistä muutosta Uudenmaan alueella laaja-alaisen yhteiskehittämisen, yhteistyön ja puolueettoman koordinoinnin keinoin. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja hankkeen muina toteuttajina ovat kehitysyhtiöt Posintra, Keuke ja Novago.

Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa kiertotalouden liiketoimintapotentiaalien toteutumista ja Uudenmaan laajuisen kiertotalouden liiketoimintaekosysteemin rakentumista. Kukin kehitysyhtiö kehittää fokusalueensa mukaista kiertotalouden ekosysteemiä, ja Laurea puolestaan integroi kaiken yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja koordinoi hanketta. Verkostomaisella toimintatavalla haetaan synergiaetuja ja vältetään esimerkiksi päällekkäistä toimintaa. Hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä skaalataan ja levitetään yhteistyössä Laurean, kehitysyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tässä hankkeessa Posintra edistää maa-ainesten, Keuke korjausrakentamisen ja Novago muovituotteiden kiertotaloutta. Uudenmaan alueen yritykset hyötyvät hankkeen tuloksista ja kehitystyöstä hankeverkoston ja kehitysyhtiöiden ekosysteemikehittämisen avulla.

Hanke kehittää Uudenmaan elinkeinorakennetta kiertotalouden toimintamallien mukaisesti, mikä edistää alueen yritysten kilpailukykyä sekä luo uusia työpaikkoja, liiketoimintamahdollisuuksia, innovaatioita ja vientituotteita. Paikalliset yritykset ja muut toimijat sitoutetaan osaksi hankeverkostoa, ja kiertotalouden liiketoimintaekosysteemin mukainen kehittäminen jatkuu hankepartnerien toimesta myös tämän hankkeen jälkeen. Hankkeella tavoitellaan ylimaakunnallista ja kansallista vaikuttavuutta, sillä tarkoitus on skaalata löydettyjä hyviä käytäntöjä eri liiketoiminta-alueille kautta Suomen. Hyvien käytäntöjen siirtomekanismeja ovat mm. sidosryhmäyhteistyö (ml. relevantit verkostot) ja hankkeen tuloksena temaattisesti täsmentyvä Uudenmaan kiertotalouden tiekartta. Kiertotalouden toimintamallit integroidaan myös pysyväksi osaksi kehitysyhtiöiden ja Laurean toimintaa, mikä edistää kiertotalouden liiketoimintaekosysteemin vakiinnuttamista Uudellamaalla ja replikoitavuutta alueelta toiselle. Hanke yhdistää ainutlaatuisella tavalla erilaisia liiketoiminta- ja osaamisalueita, mikä tuottaa tietoa, osaamista ja konkreettisia ratkaisuja systeemisen kiertotalouden transformaation saavuttamiseksi. Tarkoituksena on, että pitkällä aikavälillä näistä ratkaisuista hyötyy koko Suomi.

Hanke tukee laajasti horisontaalisten periaatteiden edistämistä. Kiertotalous pyrkii lähtökohtaisesti ekologisesti kestävämpään tuotantoon ja materiaalien arvoa säilyttävään kiertoon, mikä tuo samalla taloudellista hyötyä. Paikalliset toteutukset myös tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä ja tätä kautta alueellista elinvoimaisuutta ja hyvinvointia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Uudenmaan alueen yritykset, erityisesti kehitysyhtiöiden fokusalueiden mukaisilla toimialoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki Uudenmaan kiertotalouden ekosysteemin toimijat, eli mm. relevantit verkostot ja järjestöt, kunnat, julkisen ja yksityisen sektorin toimijat sekä Uudenmaan alueen asukkaat. Hanke pyrkii edesauttamaan kiertotalouden systeemistä muutosta Uudenmaan alueella, mikä vaatii eri toimijoiden välistä laajaa yhteistyötä yli toimialarajojen. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteiskehittäminen myös hankkeen jälkeen on keskeisessä roolissa jatkuvuuden takaamiseksi ja kiertotalouden mukaisten käytänteiden vakiinnuttamiseksi (ks. myös 6.3). Kehitysyhtiöt jalkauttavat tuloksia esimerkiksi sellaisten verkostojen avulla kuten Uudenmaan kiertotalouslaakso, Green Net Finland, Helsinki Ring of Industry, LIMOWA-logistiikkaverkosto ja Viikin innovaatiokeskittymä.

Hankkeen toiminta linkittyy myös Laureassa perustettavaan Kiertotalouden Living Labiin, joten välillisiin kohderyhmiin kuuluu lisäksi Laurean opiskelijoita, ei-hankerahoituksella toimivaa henkilöstöä sekä sidosryhmiä, jotka hyötyvät hankkeesta erityisesti osaamisen kehittymisen näkökulmasta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 925 849

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 157 311

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Askola, Pukkila, Vihti, Järvenpää, Espoo, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Inkoo, Sipoo, Pornainen, Loviisa, Lohja, Porvoo, Tuusula, Lapinjärvi, Hyvinkää, Vantaa, Karkkila, Hanko, Myrskylä, Siuntio, Kerava, Raasepori, Helsinki, Kauniainen, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa nais- ja miesyrittäjien määrän suhde on suunnilleen sama kuin koko EU:n alueella eli kolmannes Suomen yrittäjistä on naisia. Toimialakohtaisia eroja on, ja miesvaltaisuus on erityisen selvää esimerkiksi teknologiaorientoituneissa yrityksissä, ja toisaalta naisten vetämät yritykset ovat enemmistönä hyvinvointialan yrityksissä. Tutkimusten mukaan naiset ovat aliedustettuina voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten johdossa ja omistajina. Naisyrittäjät toimivat usein pienissä kotimarkkinoilla toimivissa palveluyrityksissä, joiden kasvumahdollisuudet ovat yleensä rajalliset ja pyrkimys aseman säilyttämiseen luonnollista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tukee molempien sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan, ja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat hankepartnerien jakamia arvoja. Laureassa on myös laadittu mm. Eettinen toimintaohjeisto ja Opiskelijoiden saavutettavuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on osa normaalia hankevalmistelua.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on edesauttaa kiertotalouden systeemistä muutosta Uudenmaan alueella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Luonnonvarojen käytön kestävyyden edistäminen on olennainen osa kiertotaloutta ja näin ollen myös Circular Economy Goes East and West -hanketta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 10
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen ja hiilineutraalius ovat olennainen osa kiertotaloutta ja näin ollen myös Circular Economy Goes East and West -hanketta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 8
Kiertotalous edistää pitkällä aikavälillä luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 6
Kiertotalous edistää pitkällä aikavälillä kasvihuonekaasujen vähenemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 6 8
Kiertotalous edistää pitkällä aikavälillä luonnon monimuotoisuutta ja näin ollen myös Natura 2000 -ohjelman kohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Taloudellinen kestävyys on olennainen osa kiertotalouden toimintamalleja. Hankkeessa edistetään materiaalien ja resurssien uusiokäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 8
Kiertotalous edistää pitkällä aikavälillä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Kiertotalouden toimintamallien mukaisesti hankkeella on merkittävä rooli paikallisen elinkeinorakenteen kestävässä kehittämisessä. Paikalliset yritykset sitoutetaan osaksi hankeverkostoa, ja kiertotalouden sekä kestävän kehittämisen mukainen toiminta jatkuu hankepartnerien toimesta myös tämän hankkeen jälkeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Kiertotalous edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, mikä tässä hankkeessa toteutuu pitkällä aikavälillä erityisesti digitaalisten palveluiden kehittämisen kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Hanke edistää pitkällä aikavälillä kiertotalouden mukaisia logistiikkaratkaisuja, ja Novagon osahankkeessa tehostetaan muovien kierrätystä ja logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Kiertotalous edistää pitkällä aikavälillä kestävää kehitystä, yhteiskunnallista resilienssiä ja hyvinvointia. Lisäksi hanke kehittää Uudenmaan elinkeinorakennetta kiertotalouden toimintamallien mukaisesti, mikä luo uusia työpaikkoja, liiketoimintamahdollisuuksia, innovaatioita ja vientituotteita – taloudellisesti kestävä toiminta edistää myös yhteiskunnallista hyvinvointia. Hankkeen integrointi Laurean koulutustoimintaan edistää uusien kyvykkyyksien luomista ja opiskelijoiden työllistymistä kiertotalouden mukaisille tulevaisuuden aloille.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke tukee molempien sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan, ja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat hankepartnerien jakamia arvoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 5
Hankepartnerien ja Uudenmaan alueen kuntien toimintaperiaatteet ovat yhdenmukaisia yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämisen kanssa.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankepartnerien ja Uudenmaan alueen kuntien toimintaperiaatteet ovat yhdenmukaisia kulttuuriympäristön suojelemisen kanssa.
Ympäristöosaaminen 8 10
Uudenmaan kiertotalouden ekosysteemin transformaatio edellyttää myös ympäristöosaamisen kasvattamista niin julkisen kuin yksityisen sektorin ja kuluttajien osalta. Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritäänkin aktiivisesti kasvattamaan ympäristöosaamista alueen eri toimijaryhmissä, osana kehitysyhtiöiden ja Laurean toteuttamaa kiertotalouden mukaista ekosysteemikehittämistä. Hankkeen toiminta ja tulokset integroidaan myös Laureassa suoritettaviin opintoihin, mitä tukee perustettava Kiertotalouden Living Lab -innovaatioekosysteemi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-