Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77471

Hankkeen nimi: Kaupunki 4.0 – Infrastruktuurin mittarointi, tietovirtojen hallinta ja toimintojen ohjaaminen

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0681365-1

Jakeluosoite: Kaartokatu 2

Puhelinnumero: 0505296428

Postinumero: 11100

Postitoimipaikka: Riihimäki

WWW-osoite: http://www.sykli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pelto Tapio Veikko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektiasiantuntija, kouluttaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tapio.pelto(at)sykli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5982549

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Riihimäen asemanseudun yleiskaavan myötä alueesta on muodostumassa merkittävä digitaalisen siirtymän innovaatioympäristö. Alueelle suunnitellaan huomattavaa lisä- ja täydennysrakentamista, esimerkiksi asuntoja noin viidelle tuhannelle uudelle asukkaalle. Osana yleissuunnitelman tavoitetta on kehittää kaupunkialueen digitaalista infrastruktuuria luomalla reaaliaikaisen anturidatan keräämistä ja jakamista toteuttava tietojärjestelmä. Kehittämistyön tavoitteena on älykkään kaupunkikehittämisen, ennakoivan ja resurssitehokkaan palvelutuotannon sekä vähähiilisen ja energiatehokkaan rakennetun ympäristön toimintaympäristö, joka kykenee palvelemaan alueen yrityksiä, asukkaita sekä kaupungin omia toimintoja dataohjautuvasti.

Toimenpiteet:
Hankkeessa toteutetaan viisi erillistä työpakettia, jotka ovat
TP 1. Tarvemäärittely ja toimintaympäristön analyysi
TP 2. Vaatimusmäärittely, markkinavuoropuhelu ja hankintojen toteutus
TP 3. Kokeilut, pilotit ja yritysyhteistyö
TP 4. Tulosten kokoaminen ja siirtämien hyödynnettäväksi Asemanseudun kehittämistyössä
TP 5. Asukas- ja sidosryhmäviestintä sekä osallistaminen

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät siis uusien - tietosisällöltään tiheästi päivittyvien - tietojärjestelmien, tuottamiseen. Varsinaisena tavoitteena on lisätä tiedolla johtamisen mahdollisuuksia entistä ekologisemman ja vähähiilisemmän kaupunkiympäristön synnyttämiseksi. Tärkeimmät näistä järjestelmistä liittyvät liikkumisen ja liikenteen tilannekuvaan sekä valittujen pilottirakennusten sisäolosuhteiden ja energiatehokkuuden parantamiseen. Edelleen hanketoimenpiteinä testataan ja arvioidaan alueen yritysten tietotarpeita ja hyödyntämismahdollisuuksia avoimesti saatavilla olevaan anturidataan liittyen. Varsinaisten hankekärkien lisäksi toteutetaan pienimuotoisempia datapilotteja, joilla testataan mahdollisuuksia tehostaa kaupunkiorganisaation sisäistä palvelutuotantoa enemmän tarveohjautuvaan suuntaan. Raakadatan keräämisen ja tallentamisen lisäksi hankkeessa arvioidaan erilaisia data-analytiikan tuottamia selittäviä ja ennustavia malleja, joilla voidaan parantaa mm. toimenpiteiden oikea-aikaisuutta ja siten lisätä resurssitehokkuutta. Kaupunkiympäristöön liittyvien hanketoimenpiteiden lisäksi huomiota kiinnitetään myös luonnonympäristön tilaan ja seurantaan sensoripohjaisilla ratkaisuilla. Tässä suhteessa toimenpiteiden kohteena on reaaliaikaisen tiedon tuottaminen kohdealueella virtaavan Vantaanjoen tilasta.

Tulokset:
Työpakettien tuloksena syntyy useita IoT-tietojärjestelmiä, joiden avulla edistetään resurssiviisaan, vähähiilisen, taloudellisesti ja sosiaalisten kestävän kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön siirtymistä digitaaliselle alustalle joka samalla tarjoaa mahdollisuudet kattaville asukaspalveluille ja yritysten omille palvelukehitykselle. Hankkeen pilottien tukemat ja ohjaamat tietojärjestelmät ovat kuitenkin vain välittömiä ja ajallisesti ensin syntyviä tuloksia. Hankkeen varsinaiset ja erityisesti tavoiteltavat tulokset ovat uusissa ja älykkäämmissä toimintatavoissa, joita hankkeen pohjalta voidaan tavoitella nyt myös dataohjautuvasti. Hankkeen keskeiset tulokset dokumentoidaan toimintasuositusmuotoiseksi loppuraportiksi ja oppaiksi, joiden keskiössä ovat tulosten monistettavuuden liittyvät näkökohdat. Varsinaisen loppuraportin lisäksi tuloksia julkaistaan heti niiden valmistuttua, lyhyehköinä koosteina. Hankkeen pidemmän aikavälin vaikutukset ja merkitys kulminoituu siihen, miten kaupungin elinvoiman lisäämistä, ekologista kestävyyttä ja asukashyvinvointia voidaan edesauttaa koetelluilla kaupunkiympäristön IoT-perustaisilla ratkaisuilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koska kysymyksessä on kaupunkikehityshanke, ovat sen potentiaaliset kohderyhmät laajat. Varsinaiseksi kohderyhmäksi on tässä määritelty ensinnäkin kaupunkiorganisaation se osa, joka työskentelee hankkeen kärkien toimialoilla, siis kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon, liikenteeseen sekä ympäristötoimeen liittyen. Samoin myös elinkeinopolitiikkaan ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät toimijat ovat varsinaista kohderyhmää.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös yritykset ja muut (kunta)organisaatiot jotka voivat hyödyntävät hankkeen (pilottien) tuloksia. Näitä kohderyhmiä arvellaan olevan useampia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat ne kaupungin asukkaat ja yritykset, joiden arkeen demonstraatiot ja kärkihankkeet ulottuvat ja joilla on esim. mahdollisuus antaa palautetta demonstraatioista tai muuten olla osallisena hanketoimissa.

Viime kädessä hankkeen välilliseen kohderyhmään katsotaan kuuluvaksi myös ne Kanta-Hämeen kunnat ja muut toimijat, jotka ovat kiinnostuneita seuraamaan hankkeen etenemistä ja arvioimaan ja hyödyntämään sen tuloksia sitä mukaa kun niitä julkaistaan. Tässä mielessä hankkeen välilliset kohderyhmät voivat toki sijaista palvon laajemmallakin alueella kuin Kanta-Hämeen alueella. Pohjimmiltaan kyse on muutaman kymmenen tuhannen asukkaan kokoisen kaupungin IoT-dataa hyödyntävästä infrasta, joten välilliseen kohderyhmään voidaan laskea kuuluvaksi melko isokin joukko kaupunkeja/kuntia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 640

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 150 943

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 268 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 195 719

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Riihimäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke keskittyy digitaaliseen innovointiin ja tiedolla johtamisen mahdollistamiseen kaupunkiympäristön kehittämisessä. Vaikka hankkeessa kehitettävät tekniset ratkaisut tuotetaan perinteisesti miesvaltaisen ICT-alan osaamisella, tiedon keruu, sen hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen eivät ole sukupuolisidonnaisia toimia. Hankkeessa pyritään osallistamaan henkilöitä siten, että sukupuolijakauma hankkeen eri tasojen toimijoissa olisi mahdollisimman tasainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on uudentyyppisen järjestelmän kehittäminen kaupunkiympäristössä relevantin tiedon keräämiselle, tallentamiselle ja hyödyntämiselle. Tieto on avointa kaikille innovaatiohalukkaille, ja viime kädessä hankkeen tulokset hyödyttävät kaikkia alueen asukkaita. Hanke on tavoitteeltaan sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 9
Energiatehokkuus ja energiansäästö (asuminen ja liikenne) vaikuttavat ennen kaikkea välillisesti myös luonnonvarojen säästöön, kun uusiutumattomia energialähteitä tarvitaan vähemmän.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 9
Ilmastonmuutokseen reagoiminen vaatii energiatehokkuustoimenpiteitä useilla eri sektoreilla. Hankkeen tarjoamat ratkaisut edesauttavat kiinteistökannan energiatehokkuutta vähentäen ilmastonmuutoksen kannalta haitallisia päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 8
Energiatehokkuustoimet vaikuttavat välillisesti luonnon monimuotoisuuteen parantamalla ympäristön tilaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 10
Vantaanjoesta kerättävää ympäristödataa hyödynnetään kestävyysnäkökulmasta jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tehokas ja säästeliäs energiankäyttö (liikenne ja kiinteistöt) johtaa kasvihuonekaasujen vähenemiseen sekä etenkin ilman laadun paranemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 5
Hankkeen sijainnin, Riihimäen asemanseudun, välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-alueita. Hankkeella voi olla välillisesti positiivisia vaikutuksia Natura-alueisiin, sillä hankkeen edistämän resurssitehokkuuden ja tiedolla johtamisen myötä globaalit ilmastovaikutukset pienenevät.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 10
Kestävä kiinteistöjen hoito ylläpitää myös niiden kuntoa ja siten pitää materiaalit käytössä ja pidentää niiden elinkaarta. Lisäksi IoT-alustojen hyödyntäminen jätteiden käsittelyssä vähentää kasvihuonepäästöjä ainakin logistiikan osalta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 9
Kiinteistöjen mallintaminen (IoT datan keruu) ja kartoittaminen edesauttaa uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksien hyödyntämistä. Eri ratkaisujen vaikutusten reaaliaikainen seuranta edistää myös ympäristötietoisuutta ja ohjaa kestävien kulutusvalintojen käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Yhtenä hankkeen toimenpiteistä on yritysten ja kuntien välinen markkinavuoropuhelu, jolla edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä kohti energiatehokkuuden tarjoamia uusia, monipuolisia mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
IoT ja tekoäly vie kiinteistönpitoa ja energiasuunnittelua yhä enemmän sähköiseen muotoon. Hankkeessa mallinnettava tiedonkeruun järjestelmä mahdollistaa monentyyppisen datan keräämisen ja ristikkäisanalyysin, joka puolestaan merkittävästi edistää tietoon perustuvaa innovointia. Yritysyhteistyön myötä tällä kehityksellä voidaan saavuttaa uusia aineettomia palveluja ja tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 8 9
Mitatun datan avulla voidaan parantaa energiatehokkuutta myös liikkumisen ja logistiikan osalta, etenkin kun pohditaan kiinteistöjen käyttöastetta ja ihmisten liikkumisen vaatiman logistiikan tarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Ympäristön tilan parantaminen, energiakulujen laskeminen ja kiinteistöjen käyttömukavuuden lisääminen lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Sukupuolinen tasa-arvo on otettu huomioon hanketta suunniteltaessa, mutta se ei ole hankkeen varsinainen tavoite.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 9
Hankkeessa keskitytään nimenomaan julkisiin kiinteistöihin ja liikenteen logistiikkaan, mikä tuo hankkeen toimenpiteitä lähemmäs tavallista kansalaista. Alueen asukkailla ja toimijoilla on mahdollista hyödyntää monipuolista dataa, mikä lisää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan omaan toiminta- ja elinympäristöönsä.
Kulttuuriympäristö 8 9
Erilaisten kulttuurihistoriallisten kiintestöjen ylläpito vaikuttaa niiden kuntoon ratkaisevasti. On keskusteltu esim. kirkkojen kylmäksi jättämisestä energiansäästön toiveessa, mutta kylmyyden (tai lämpötilan heittelemisen) vaikutukset eivät ole välttämättä selvillä. Hankkeen avulla myös energiatehokkuussopimuksiin kuulumattomien kiinteistöjen energiansäästöpotentiaali voidaan paremmin kartoittaa ja toteuttaa säästötoimenpiteitä.
Ympäristöosaaminen 9 9
Ympäristöosaaminen lisääntyy myös kunnissa ja yrityksissä, kun yhdistetään esim. IoT ja tekoäly energiatehokkuustavoitteisiin ja taloudellisiin säästöihin. Huomataan, että taloudelliset ja ympäristön kannalta edulliset toimet voivat kulkea käsi kädessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaupunki 4.0 -hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa digitalisaation ja hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumisen Riihimäen asemanseudun kehittämiselle. Riihimäen asemanseudun yleiskaavan myötä alueesta on muodostumassa merkittävä digitaalisen siirtymän innovaatioympäristö. Alueelle suunnitellaan huomattavaa lisä- ja täydennysrakentamista, esimerkiksi asuntoja noin viidelle tuhannelle uudelle asukkaalle. Osana yleissuunnitelman tavoitetta on kehittää kaupunkialueen digitaalista infrastruktuuria luomalla reaaliaikaisen anturidatan keräämistä ja jakamista toteuttava tietojärjestelmä.

Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Riihimäen asemanseudun Internet of Things (IoT) -toimintaympäristön käynnistysvaihe. Esineiden internet ja tiheästi päivittyvän (reaaliaikaisen) anturidatan infrastruktuuri sovelluksineen on älykaupunkikehityksen kulmakivi. Se mahdollistaa resurssitehokkaan ja vähähiilisen kaupunkiympäristön luomisen. Samalla se tarjoaa digitaalisen alustan kattaville asukaspalveluille sekä yritysten omalle palvelukehitykselle. Myös yritysten yleisen toimintaympäristön kehittäminen mahdollistuu.

Hankkeella muokataan tulevaisuutta ja saadut kokemukset ja tulokset tulevat olemaan merkittäviä myös ryhdyttäessä konkreettisesti toteuttamaan Riihimäen asemanseudun kehitystyötä. Vähähiilisen, resurssitehokkaan sekä asukas- ja yrityslähtöisen kaupunkiympäristön kehittämisessä digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Ilman digitaalista siirtymää on huomattavan vaikea toteuttaa muitakaan siirtymiä tehokkaasti, kuten energiamurrosta tai kiertotaloussiirtymää. Avoin data ja esineiden internet tulevat olemaan älykkään ja hiilineutraalin kaupunkikehityksen perusta. Ilman ympäristöstä kerättyä dataa ei voida saavuttaa kansallisia hiilineutraalisuustavoitteita eikä tehdä oikeita toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hankkeessa toteutetut pilotit/hankekärjet olivat:
1) Liikenteen IoT-perustainen tilannekuva ja dashboard-alusta
2) Rakennusten energiatehokkuuden ja olosuhteiden seuranta, kevytanturointi ja dashboardit sekä datan esittäminen myös luotavassa 3D-mallissa
3) Vantaanjoesta kerättävän ympäristötiedon kokoaminen, muokkaus ja datan dashboard-esittäminen


Näiden lisäksi hankkeessa toetuttiin myös "Vilinäanalyysi" eli asiakasvirtojen mittaaminen, mikä perustui matkapuhelimien BT-signaalien havainnoimiseen.

Kaikki hankekärjet ja "vilinäanalyysi" saatiin onnistuneesti pilotoitua ja sen lisäksi jokaisen pilotin tuottama data-aineisto pystyttiin esittämään DASHBOARD:ssa, mikä oli hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista. DASHBOARD toteutettiin Microsoftin PowerBI alustalle.
DASHBOARD (PowerBI) alusta on laajennettavissa pienellä ohjelmointityössä siten, että siihen voidaan tuoda kaikista avoimen datan lähteistä tietoa. Lisäksi DASHBOARD voidaan tuoda Microsoft TEAMS-kanaviin nähtäville halutun organisaation TEAMS-kanaviin.