Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77472

Hankkeen nimi: VÄLKKY: Vihreät älykkäät palvelut kiertotalousyritysten kehittämisessä

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 036461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne-Mari Järvenpää

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-mari.jarvenpaa(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400534131

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kohdennetulla ja yritysten todellisista tarpeista lähtevillä toimilla tukea Hämeessä toimivien kiertotalousalan pk-yritysten toipumista COVID-19 aiheuttamasta taloudellisesta haasteesta sekä luoda edellytyksiä kiertotalouden pitkäjänteiselle kehittämiselle digitaalisuuden ja datan hyödyntämisen avulla. Hankkeessa kehitetään kiertotalousalueen digitalisaatioon liittyvää osaamista ja -liiketoimintaa pk-yrityksissä monialaisesti HAMKin, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Hankkeen käytännön tavoitteet perustuvat hämäläisiltä kiertotalouden pk-yrityksiltä kerättyyn aineistoon, jossa kartoitettiin yritysten digitalisaatioon ja datan hyödyntämiseen liittyviä kehittämistarpeita lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Aineisto osoitti, että yrityksillä on digitalisaatioon ja datan hyödyntämiseen liittyviä selkeitä kehittämistarpeita erityisesti seuraavilla alueilla: 1) Digitaalisten palvelujen kehittäminen, 2) Jätekuljetusten ja logistiikan optimointi ja tehokkuuden parantaminen, 3) Erilaisten datavirtojen hyödyntäminen niin liiketoiminnan kuin prosessienkin kehittämisessä sekä 4) teollisten symbioosien kehittämiseen liittyvän dataosaamisen ja -menetelmien kehittäminen sekä 5) uuden tiedon levittäminen ja viestintä. Näiden keskeisten tavoitteiden pohjalta hanke tuottaa konkreettista uutta tietoa, digitaalisten palvelujen konsepteja ja testattavia prototyyppejä, logistiikan optimointia tukevia laskennallisia malleja sekä datan hyödyntämistä ja jakamista tukevia kokeiluja ja toimintamalleja. Hankkeen tulokset ja hankkeessa tuotettu tieto saatetaan yritysten käyttöön osallistavalla työpajatyöskentelyllä sekä aktiivisen viestinnän avulla.

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet liittyvät suoraan kestävän kehityksen horisontaalisten tavoitteiden toteutumiseen niin ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyydenkin osa-alueilla painottuen kiertotalousalan yritysten pitkäjänteiseen kehittämiseen. Sukupuolten välisen tasa-arvon horisontaalisten tavoitteiden toteuttamiseksi hankkeessa arvioidaan toimenpiteiden ja toteutusten vaikutuksia myös tasa-arvon kannalta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Kanta-Hämeen kiertotalousyritykset, painottuen pieniin- ja keskisuuriin (pk-)yrityksiin. Seuraavan listan seitsemän yritystä ovat olleet mukana TULEVA-hankkeessa toteutettuun haastattelututkimukseen, ja ovat osallistuneet myös HAMKin piirissä tehtäviin yhteisiin aktiviteetteihin (opiskelijaprojektit ym). Haastatteluaineiston pohjalta ja tämän hankkeen valmisteluun liittyvän kontaktoinnin pohjalta yritysten kiinnostus jakautuu seuraavan listan mukaisesti. Listassa on myös kunkin yrityksen kohdalla kerrottu, miten kehitettäviä teemoja on pohjustettu vuosina 2020-21 HAMK Design Factoryn fasilitoimissa data-analytiika ja PDP-projekteissa. Näiden yritysten lisäksi hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin muihinkin Kanta-Hämeen alueella toimiviin pk -yrityksiin.
1.Kiertokapula Oy on nimennyt kiinnostuksena kohteeksi tavoitteisiin 1-4 liittyvät toimet. Kiertokapulan kanssa yhteistyötä on pohjustettu mm. HAMK DF:n PDP- ja data-analytiikkaprojekteissa tehdyissä, kiertotalouden digitalisaatioon liittyvissä opiskelijaprojekteissa ja toimeksiannoissa vuodesta 2020 alkaen.
2. Rasmix Oy on nimennyt kiinnostuksensa kohteeksi tavoitteisiin 2-4 liittyvät toimet. Rasmixin kanssa on käyty vuodesta 2020 alkaen keskusteluja kehittämistarpeista, jotka liittyvät TKI-yhteistyöhön yrityksen ja HAMKin välillä mm. näillä osa-alueilla.
3. Loimi-Hämeen Jätehuolto (LHJ) Oy on nimennyt kiinnostuksensa kohteeksi tavoitteisiin 1-4 liittyvät toimet. LHJ:n kanssa on toteutettu useita HAMK DF:n projekteja. Näihin kuuluvat mm. sakokaivojen visualisointi kartalle (data-analytiikka), bio- ja pakkausjätteen keräyspotentiaali (PDP) sekä kiertotalous-palvelun kehittäminen (PDP)
4. Envor Group Oy on nimennyt kiinnostuksensa kohteeksi tavoitteisiin 1, 2 ja 4 liittyvät toimet. Envorin kanssa on toteutettu useita HAMK DF:n projekteja. Näihin kuuluvat mm. biokaasulaitoksen datan visualisointi (data-analytiikka), hiilidioksipäästötase (data-analytiikka), kotitalouksien kierrätyskonsepti ja jäteastian mittaus (PDP) ja keräysalueiden kannattavuuden arviointilaskuri (PDP)
5. Cool-Finland Oy on nimennyt kiinnostuksensa kohteeksi tavoitteisiin 1-4 liittyvät toimet. Cool Finlandin kanssa on toteutettu HAMK DF:n data-analytiikka-projekti saapuvien kuormien ennakoinnista.
6. Uusioaines Oy on osoittanut kiinnostusta tavoitteisiin 2 ja 3, ja on tekemässä lisäksi myös omaa tutkimusta näiltä alueilta. TULEVA-hankkeessa tehtiin yritykselle myös lisähaastattelu sivuvirtoihin liittyvän tiedonvaihdon kehittämisestä
7. Suomen Tietoturva Oy on osoittanut kiinnostuksensa kohteiksi tavoitteisiin 1-4 liittyvät toimet. Suomen Tietoturvalle on aiemmin toteutettu opiskelijaprojekteina palvelun kehittämistä ja astian täyttöasteen seurantaa.
8. Suomen Materiaalikierrätys Oy on osoittanut kiinnostuksensa kohteiksi tavoitteisiin 1-4 liittyvät toimet.

Mainittujen yritysten lisäksi hanke tekee aktiivista kontaktointia ja tiedon välittämistä, jotta mahdollisimman monet muutkin kiertotalouden alueella toimivat yritykset saataisiin osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin, kokeilutoimintaan sekä tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varsinaisten kiertotalouden alueen ydinliiketoiminnassa toimivien yritysten lisäksi kiertotalouden teemat ja periaatteet liittyvät myös hyvin laajaan joukkoon useita toimialoja edustavia yrityksiä, jotka esimerkiksi käyttävät materiaaleja ja joiden toiminnan tuloksena syntyy sivuvirtoja toisten toimijoiden hyödynnettäväksi. Hankkeen teemojen kautta nämä teollisuudessa ja palvelusektorilla toimivat yritykset ovat hankkeen välillisiä kohderyhmiä. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös kiertotalouden alueella toimivat viranomaiset, julkinen sektori sekä oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 199 357

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 168 750

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 197

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 210 938

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Riihimäki, Hämeenlinna, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toteutetaan toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysi hanketyön aikana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Huomioidaan sukupuolinäkökulma hankehenkilöstön kokoonpanossa ja hankkeeseen liittyvissä aktiviteeteissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena digitalisaation edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Digitaaliset palvelut, logistiikan optimointi, liiketoimintadatan hyödyntäminen ja teolliset symbioosit edistävät luonnovarojen käytön kestävyyttä. Vaikutukset tulevat paitsi osallistuvien yritysten kautta, se mahdollistuu myös laajemmin toimijoiden ketjussa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Digitaaliset palvelut, logistiikan optimointi, liiketoimintadatan hyödyntäminen ja teolliset symbioosit mahdollistavat paremman varautumisen esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aikana. Vaikutukset tulevat paitsi osallistuvien yritysten kautta, se mahdollistuu myös laajemmin toimijoiden ketjussa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 10
Digitaaliset palvelut, logistiikan optimointi, liiketoimintadatan hyödyntäminen ja teolliset symbioosit vähentävät ympäristö vaikutuksia. Vaikutukset tulevat paitsi osallistuvien yritysten kautta, se mahdollistuu myös laajemmin toimijoiden ketjussa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Digitaaliset palvelut, logistiikan optimointi, liiketoimintadatan hyödyntäminen ja teolliset symbioosit vähentävät ympäristö vaikutuksia. Vaikutukset tulevat paitsi osallistuvien yritysten kautta, se mahdollistuu myös laajemmin toimijoiden ketjussa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Digitaaliset palvelut, logistiikan optimointi, liiketoimintadatan hyödyntäminen ja teolliset symbioosit edistävät jätteiden ja materiaalien saamista mahdollisimman laajaan hyötykäyttöön. Vaikutukset tulevat paitsi osallistuvien yritysten kautta, se mahdollistuu myös laajemmin toimijoiden ketjussa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Kohderyhmän yritykset toimivat uusiutuvan energian käytön edistämiseksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Digitaaliset palvelut, logistiikan optimointi, liiketoimintadatan hyödyntäminen ja teolliset symbioosit edistävät kiertotaloutta ja kestävä kehitystä. Vaikutukset tulevat paitsi osallistuvien yritysten kautta, se mahdollistuu myös laajemmin toimijoiden ketjussa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Digitaaliset palvelut yhdessä liiketoimintadatan hyödyntämisen kanssa mahdollistavat aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Vaikutukset tulevat paitsi osallistuvien yritysten kautta, se mahdollistuu myös laajemmin toimijoiden ketjussa.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Digitaaliset palvelut ja logistiikan optimointi edistävät kestävää liikkumista ja kuljetuksia. Vaikutukset tulevat paitsi osallistuvien yritysten kautta, se mahdollistuu myös laajemmin toimijoiden ketjussa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Kuluttajien ja kotitalouksien kierrätyksen edistäminen parantaa yleistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Saavutettavat digitaaliset palvelut lisäävät kuluttajien tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta osana kiertotalouden ekosysteemiä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen yksi keskeinen tavoite on kiertotalouden digitalisaation edistäminen, mikä osaltaan parantaa hankkeen sidosryhmien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää datan ja digitaalisuuden hyödyntämistä kiertotalouden pk-yritysten toiminnan kehittämisessä. Datan ja digitaalisuuden hyödyntäminen ovat välttämättömiä kiertotalouden prosessien toteuttamisessa tehokkaasti, liiketoiminnan kehittämisessä ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Käytännössä hankkeen työpaketit kehittivät kiertotalousyritysten kyvykkyyttä kehittää digitaalisia palveluita asiakkailleen, tukivat yritysten valmiuksia parantaa kuljetusten tehokkuutta, paransi yritysten kyvykkyyttä kerätä, tulkita ja hyödyntää dataa liiketoiminnan kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi, sekä lisäsi Materiaalitorin tunnettuutta.

Digitaalisten palveluiden kehittämistä tuettiin sekä asiantuntijoiden ohjaamina opiskelijaprojekteina että yrityksille järjestettyinä työpajoina, jotka muodostivat yhdessä pidemmän jatkumon esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräyksen kehittämiseksi. Yritykset oppivat käyttäjälähtöisen kehittämisen periaatteita sekä prototypoinnin merkitystä tuote/palvelukehityksessä. Toisaalta yhteistyön aikana yritykset oppivat itse lisää ratkaistavasta ongelmasta ja ratkaisuvaihtoehdoista, jonka perusteella yritys joko päätti jatkaa palvelun kehittämistä pidemmälle tai ratkaista ongelman jollakin muulla tavalla.

Kuljetusten tehostaminen kiertotalousalan pk-yrityksissä osoittautui niin tärkeäksi, että sille haettiin oma jatkohanke vuosille 2023-2025 (OPTIMA, EAKR). Yrityskohtaisissa tapaamisissa tutustuttiin yritysten nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. Hankkeessa tuotettiin logistiikan optimoinnin työkalu, jonka avulla pyrittiin simuloimaan millaisia hyötyjä optimointi voisi yrityksille tuottaa. Lisäksi hankkeessa tuotettiin kuljetusten urakka-alueiden määrittelyä helpottava työkalu. Nämä molemmat työkalut ovat yritysten hyödynnettävissä HAMKin asiantuntijan avulla jatkossa.

Yritysten datan hyödyntämistä tuettiin asiantuntijoiden ohjaamina HAMK Design Factoryn opiskelijaprojekteina, joissa yrityksen kanssa neuvotellusta datan hyödyntämisen tarpeesta muotoiltiin toimeksianto opiskelijoille. Opiskelijat työstivät vuorovaikutuksessa yrityksen ja hankkeen asiantuntijoiden kanssa analyysit ja visualisoinnit yrityksen antamasta datasta ja pyrki muodostamaan vastauksen ja kehittämisehdotuksen yritykselle. Yritykset kokivat tämän yhteistyö hyödylliseksi, jossa paitsi he saivat dataansa käsitellyksi, myös oppivat datan käsittelyä itse. Yritykset rekrytoivat myös yhteistyötä tehneitä opiskelijoita harjoittelijoiksi tai työsuhteisiin kehittämään datan hyödyntämistä. Hankkeen lopussa yrityksille avattiin data-analytiikan avoin verkkokurssi, jonka avulla voi kehittää taitojaan data-analytiikan työkalun parissa.

Hankkeessa mentiin mukaan valtion kestävän kehityksen yhtiön Motiva Oy:n vetämään teollisten symbioosien (FISS, Finnish Industrial Symbiosis Systems) yhteistyöverkostoon, jossa HAMK nimettiin FISS-koordinaattoriksi Kanta-Hämeeseen. Hankkeessa toteutettiin FISS-mallin mukaan Materiaalitori -työpaja, tavoitteena aktivoida yrityksiä tunnistamaan ja ilmoittamaan jaettavia resurssejaan. Lisäksi tehtiin haastatteluja yrityksille Materiaalitorin käyttöön liittyvistä odotuksista ja kokemuksista. Havaittiin, että alueella ymmärrys ja kiinnostus Materiaalitoria kohtaan oli melko matalaa, eikä yritykset aina tunnista omien sivuvirtojaan hyödynnettävänä resurssina. Lisää työtä siis tarvitaan jatkossa tämän teeman edistämiseksi.

VÄLKKY-hanke kehitti kanta-hämäläistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa digitalisaation edistämiseksi kiertotalouden parissa sekä liitti HAMKin paitsi kansalliseen teollisten symbioosien fasilitointi verkostoon (FISS) myös keväällä 2023 perustettuun kansalliseen, Kiertotalous-Suomen teemaryhmään kiertotalouden digitaaliset ratkaisut. Hankkeen avulla saatiin parempaa ymmärrystä kiertotalouden pk-yritysten datan ja digitalisaation hyödyntämisen nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä kuljetusten optimoinnista. Hankkeessa opittiin, että kiertotalousalan yrityksillä voi olla paljon dataa, jota he eivät osaa tai pysty hyödyntämään toimintansa kehittämiseksi. Lisäksi havaittiin, että kuljetusten optimoinnissa on paljon tekemistä näissä yrityksissä ja se on siten suuri mahdollisuus pienentää hiilidioksidipäästöjä.

Hankkeen työpakettien toteutus ja keskeiset tulokset on kirjoitettu käytännönläheisiksi raporteiksi, jotka julkaistaan syyskuussa 2023 osoitteessa www.hamk.fi/valkky.