RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77475, Disko – digitaalisten palveluiden saavutettavuus koronan kukistajana

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke paneutuu laajasti digitaalisen saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämiseen. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluja ja verkossa olevaa materiaalia mahdollisimman helposti. Saavutettavuus parantaa niin digitaalista tasa-arvoa kuin yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuuden ja esteettömän käytön avulla parannetaan useiden käyttäjäkohderyhmien palveluita ja luodaan sekä merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrittäjille että parannetaan nykyisten palvelujen menekkiä. Hankkeessa tavoitellaan digitaalisten palveluiden käytettävyyden merkittävää lisääntymistä EU:ssa valmisteilla olevan esteettömyysdirektiivin mukaisesti jo ennen kansallisen lainsäädännön lopullista valmistumista Suomessa. Esteettömyysdirektiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa tiettyjen tuotteiden ja palveluiden säädöksiä määrittelemällä niille yhtenäiset toiminnalliset esteettömyysvaatimukset. Hankkeelle on erityistä, että se yhdistää aikaisemman kokemuksen esteettömyydestä osaksi saavutettavuutta ja saavutettavuuden osaksi pk-yritysten liiketoimintakehittämistä ja pyrkii aikaansaamaan näiden yhdistelmään nojautuvan käytännönläheisen mallin liiketoiminnan edistämiseksi.

Hankkeessa tehdään laaja-alaisesti toimenpiteitä kohderyhmänä olevien pk-yritysten osaamisen kasvattamiseksi huomioiden koko liiketoimintaketju aina tuotekehityksestä asiakkaalle tuotettavan palvelun/ tuotteen toimitukseen asti. Toimenpiteinä toteutetaan tiedon välittämistä saavutettavuudesta tietoiskuilla ja työpajoilla. Yrityksille järjestetään työpajoja, joissa he pääsevät kehittämään digitaalisen markkinoinnin sisältöjään sekä muotoilemaan yhdessä konseptia saavutettavuusasioiden parantamiseksi jatkossa. Hankkeessa toteutetaan myös digitaalisten ostopolkujen tarkastelua saavutettavuuden näkökulmasta ja näin luodaan malli, jolla yritykset voivat jatkossa ottaa omien asiakkaidensa ostopolun tarkemmin huomioon. Hankkeessa myös rakennetaan täysin uusi konsepti esteettömyyden mittarointiin ja auditointiin laatujärjestelmiin sopiviksi.

Tuloksena hankkeessa yritysten liiketoimintamallit ovat kehittyneet siten että uusien asiakkaiden palveleminen on mahdollista ja kilpailukyky suhteessa GAFA toimijoihin on parantunut merkittävästi. Lopputuloksena on myös rakennettu käytännönläheinen digitaalisten palveluiden saavutettavuusmittaristo ja cook-book yritysten hyödynnettäväksi.

Hankkeessa toteutetaan ja otetaan huomioon horisontaaliset periaatteet, jotka linkittyvät kiinteästi toteuttajien arvoihin. Sukupuolinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys näkyvät hankkeessa muun muassa avoimen tiedon, osaamisen ja materiaalien jakamisena. Tämä rakentaa toimijoiden keskinäistä luottamusta ja luottamuspääoman kasvaessa niin sukupuolten kuin monikulttuurisuuden tasa-arvoa voidaan edistää merkittävästi. Hankkeeseen osallistuvat yritykset edustavat kaikkia sukupuolia ja toimialoja; hanke on avoin kaikille Uudenmaan alueen pk-yrityksille. Työelämäosaaminen ja elinvoima kehittyy toiminta-alueella, lisäksi digitaalisten palveluiden kehittyminen vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta ja tuo palvelut kaikkien saavutettaviksi. Hanke toimii vastuullisesti, joka tarkoittaa vastuun ottamista oman työn tuloksista ja yhdessä tekemisestä. Toimimalla hankkeessa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi mahdollistuu laajemman yritysjoukon osaamisen kehittyminen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toimintaperiaatteille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeella on kaksi laajempaa kohderyhmää
1) Uudenmaan alueella toimivat pk – yritykset, jotka täyttävät rakenteellisesti seuraavat ehdot: a) olemassa oleva digitaalinen palvelu tai suunnitteilla on rakentaa palvelu b) tuote- / palvelu soveltuu sellaisille kohderyhmille, joilla on saavutettavuushaasteita c) yrityksellä on resursseja panostaa tulevaisuuden elpymiseen ja kehittämiseen ja toimivat erityisesti koronan vaikutuksista kärsivillä toimialoilla; matkailu, elämysteollisuus, luovat alat (tapahtuma, musiikki), terveys ja hyvinvointi, liikuntapalvelut, erityisesti varausjärjestelmien kautta tarkasteltuna ja rajoitetusti ravintolapalvelut liitännäisaloineen
2) Keskisuuret yritykset, jotka käyttävät edellä mainittujen tuotteita joko osana alihankintaverkostoa tai palveluntuottajina, esimerkiksi yritykset, jotka käyttävät merkittävästi kuljetuspalveluita ja saavutettavuus ja esteettömyys on olennainen osa loppukäyttäjän palveluntarvetta

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat saavutettavuuden parantumisesta hyötyvät kuluttajat sekä erityiskohderyhmät kuten henkilöt, joiden kyky käyttää palveluita on heikentynyt. Saavutettavuuden parantumisesta esimerkiksi selkokielisistä palveluista erittäin paljon hyötyviä ryhmiä ovat muun muassa:
- Henkilöt, joilla on synnynnäinen neurobiologinen syy, kuten muun muassa kehitysvamma,
kielellinen erityisvaikeus, lukivaikeus tai ADHD, näkövammaiset ja myös kuulovammaiset
- elinaikana tapahtuva (-nut) heikentyminen kielitaidossa, esimerkiksi
muistisauraus tai afasia
- suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli
Saavutettavuuden parantumisen tosiasialliset välilliset kohderyhmät ovat erittäin laajat, pelkästään selkokieltä tarvitsevien ihmisten arvellaan olevan noin 650 000. Laajemmin tarkasteltuna saavutettavuuden parantuminen hyödyntää laajempaa kohderyhmää aina liikuntapalveluiden varaamisesta ruoka-tilaukseen asti ja tällä kokonaisuudella saavutetaan kilpailuetua suhteessa nykyisiin alustatoimijoihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 164

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 164

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 337 705

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 337 705

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Tuusula, Lapinjärvi, Vantaa, Myrskylä, Sipoo, Inkoo, Pukkila, Loviisa, Järvenpää, Hyvinkää, Kirkkonummi, Hanko, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Espoo, Askola, Vihti, Lohja, Pornainen, Kerava, Raasepori, Helsinki, Kauniainen, Siuntio, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Kohderyhmää ovat mm. matkailu-, elämys-, luovien alojen, terveys- ja hyvinvointi- sekä liikuntapalvelujen yritykset, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia. Toisaalta naisyrittäjät ovat valmiita ottamaan riskejä yritystoiminnassaan ja heillä on miehiä korkeammat kasvutavoitteet (Naiset työnantajayrittäjinä, EK 2019). Hankkeessa huomioidaan molempien sukupuolten tarvitsema tuki tuote- ja palvelukehittämiseen ja sitä kautta liiketoiminnan kasvattamiseen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Yhdenvertaisuus ja sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa koko hankkeen ajan. Toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan, että eri sukupuolet ovat edustettuina ja että eri sukupuolten tarpeet tulevat kuulluiksi. Hankkeen toteutuksessa seurataan, miten hyvin eri sukupuolten tarpeet tulevat huomioiduiksi ja tarvittaessa toimintasuunnitelmaan tehdään muutoksia. Perinteisesti naiset osallistuvat aktiivisemmin erilaisiin koulutuksiin ja hanke mahdollistaakin naisten osallistamisen aktiivisesti tuote- ja palvelukehitykseen. Lisäksi mukana olevia yrityksiä tuetaan huomioimaan sukupuolinäkökulma niiden omien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Jokaiseen hankkeen toimenpidekokonaisuuteen pyritään saamaan osallisiksi eri toimialoilla olevia ja toimivia yrityksiä, esimerkiksi hoiva-alalla yrittäjien ja henkilöstön sukupuolijakauma on huomattavan erilainen verrattuna metallialan yrityksiin. Jotta hankkeessa voidaan toimia mahdollisimman tasa-arvoisesti pyritään hankkeen vaikutusryhmään saamaan mahdollisimman heterogeeninen joukko yrittäjä ja yrityksiä, jotka edustavat mahdollisimman tasa-arvoisesti niin miehiä, naisia kuin muunsukupuolisiakin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen tavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	8
Digitaalisten palvelujen lisääntyminen vähentää fyysistä liikkumistarvetta. Hankkeen toimenpiteet tukevat kestävän kehityksen periaatteita tuote-/palvelunkehityksessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	6
Digitaalisten palvelujen lisääntyminen vähentää ilmastonmuutoksen riskejä. Hankkeen toimenpiteet lisäävät ymmärrystä kestävästä kehityksestä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	3	5
Luonto voi paremmin, kun digitaalisten tuotteiden ja palveluiden sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tehty tuote-/palvelukehitys vähentää liikkumista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	5
Luonto voi paremmin, kun digitaalisten tuotteiden ja palveluiden sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tehty tuote-/palvelukehitys vähentää liikkumista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	8
Digitaalisista palveluista syntyy vähemmän jätettä, lisäksi palveluita ja tuotteita kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	3
Ei suoranaista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	9
Palvelujen saavutettavuuden parantuminen lisää alueen yritysten menestymisen mahdollisuuksia. Yritysten liiketoiminnan kasvu ja perustuminen vakaalle pohjalle sekä paikallisten palvelujen kehittäminen tukevat paikallista elinkeinotoimintaa. Alueen kilpailukyky ja työllisyys paranevat sekä yhteistyömahdollisuudet kasvavat verkostoitumisen myötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Digitaalisesti paremmin saavutettava palvelu tarjoaa mahdollisuuden kehittää esimerkiksi digitaalisia matkailu-, elämys-, terveys- ja hyvinvointi- sekä liikuntapalveluita. Aineettomat palvelut lisäävät edellytyksiä paikallistalouden vahvistamiselle ja siirtymistä vähähiilisempään yhteiskuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka	5	8
Digitaalisten palveluiden lisääntyminen vähentää fyysistä liikkumistarvetta ja logistiikan tarvetta, jos tuote tuotetaan lähellä käyttäjää tai palvelu on digitaalinen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Yrittäjien resilienssin parantuminen ja osaamisen kasvaminen edistää hyvinvointia. Samoin kestävän liiketoiminnan ja kasvun kautta yrittäjien hyvinvointi paranee. Välillisesti hyvinvointi lisääntyy myös yrittäjien elin- ja toimintaympäristössä. Hankkeen toimenpiteissä keskitytään esteettömyyteen ja saavutettavuuteen, jotka tukevat kaikkien yhteiskunnan jäsenten osallisuutta. Hyvin saavutettavat digitaaliset palvelut lisäävät kaikkien mahdollisuutta osallistua, tiedon saatavuutta ja myös harrastemahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Helposti saavutettavat palvelut lisäävät tasa-arvoa yhteiskunnassa. Riippumatta henkilön kyvykkyyksistä esimerkiksi kielen tai tekstin ymmärtämisen suhteen, tai fyysisen vajavaisuuden, palvelut ovat hänen saavutettavissaan. Kukaan ei tule suljetuksi palveluiden ulkopuolelle. Lisäksi hankkeen toimenpiteet tukevat sekä nais- että miesyrittäjien mahdollisuuksia ja kykyä kehittää yrityksensä tuotteita ja palveluita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Helposti saavutettavat (digitaaliset) palvelut myös eri kulttuureista tuleville lisäävät tasa-arvoa yhteiskunnassa ja vähentävät eriarvoisuutta. Esimerkiksi selkokielen käyttö parantaa palvelujen saavutettavuutta ei-kantasuomalaisille, heikohkon kielitaidon omaaville tai lukihäiriöisille.
Kulttuuriympäristö	3	5
Hankkeen toimenpiteillä on vähäinen suora vaikutus kulttuuriympäristöön, mutta kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen tukee välillisesti kulttuuriympäristön säilymistä.
Ympäristöosaaminen	5	6
Kestävään kehitykseen perustuvan tuote-/palvelukehityksen kautta ymmärrys ja tietoisuus ympäristöstä sekä ympäristöosaaminen vahvistuvat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Disko - digitaalisten palveluiden saavutettavuus koronan kukistajana -hankkeella lähdettiin hakemaan ratkaisua digitaalisten palveluiden saavutettavuuden sekä esteettömyyden haasteisiin pk-yrityksissä. Hanke halusi tarttua tähän kehittämishaasteeseen EU:sta tulevien lainsäädännön vaatimusten vuoksi jo etukäteen ennen kuin lainsäädäntö tulisi voimaan Suomessa. Hankkeella oli kolme päätavoitetta: 1) Saavutettavuusosaamisen lisääminen yrityksille digitaalisten palveluiden osalta, 2) Pk-yritysten digitaalisten palveluiden ja sisällöntuotannon parantaminen ja 3) Kehittää ratkaisuja esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi.

Hankkeen aikana järjestettiin 20 erilaista infotilaisuutta ja työpajaa, joiden aiheina oli saavutettavuus; mitä se yrityksen digipalveluissa tarkoittaa ja miten yritys voi parantaa digitaalisten palveluiden ja viestinnän sisällöntuotantoa saavutettavuuden näkökulmasta. Hanke toteutti verkkokaupan mysteerishoppausta. Hankkeessa testattiin viisi (5) yritystä, ja sitä ennen testattiin tutkimusasetelmaa hankkeen ulkopuolisella yrityksellä. Kaikki yritykset olivat pk-yrityksiä, joilla oli verkkokauppa. Menetelmällä saatiin tietoa verkkokauppojen yleisimmistä haasteista saavutettavuuden ja käytettävyyden suhteen.

Hanke tuotti yrityksille työkaluja ja menetelmiä digipalveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi. Työkaluja tuotettiin yhteensä kahdeksan (8) erilaista sisältöä omaavaa ja erilaista menetelmää. Osa työkaluista painettiin myös kirjasina, osa vain digitaalisena. Työkalut ovat ladattavissa theseus.fi -tietokannasta.

Välittömänä tuloksena hankkeella saatiin kasvatettua yritysten tietoisuutta ja osaamista digipalvelujen saavutettavuuteen liittyen. Moni yritys kehitti hankkeen tuella digipalveluitaan ja sisällöntuotantoaan, joka vaikuttaa pitkällä tähtäimellä yrityksen tuotteiden/palvelujen menekkiin ja sitä kautta yritysten liiketoiminnan menestymisen mahdollisuuksiin. Hanke lisäsi yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa edesauttamalla, että kaikilla on pääsy digitaalisiin palveluihin mahdollisista fyysisitä tai muista rajoitteista huolimatta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat