|
|
|
Hankekoodi: A77476
Hankkeen nimi: AutoMod - Autonomiset modulaariratkaisut, case: kiertotalous
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Forum Virium Helsinki Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2170029-2
Jakeluosoite: Unioninkatu 24
Puhelinnumero: 0400-514164
Postinumero: 00130
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: https://forumvirium.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Noora Reittu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.reittu(at)forumvirium.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 848 1343
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien autonomisesti liikkuvien ja käyttötapauksena kiertotalouteen liittyvien älykkäiden robotiikkaratkaisujen kehittymistä, niihin liittyvän innovaatiotoiminnan laajentumista ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Tavoitteena on myös vahvistaa monitoimijaista vuoropuhelua ja uusien vähähiilisten tuotteiden ja palvelujen kehittymistä. Hankkeessa luodaan pohjaa myös isomman mittakaavan tuote- ja palvelukehitykselle, lisätään TKI-toimintaa monenkeskisesti ja edistetään verkostojen syntyä myös kv yhteistyössä. Hankkeen työ tukee pitkällä aikajanalla myös autonomisten hyötyajoneuvojen kehittämisklusterin syntymistä Uudellemaalle.
Hankkeen aikana kehitetään ja demonstroidaan erilaisia autonomisesti liikkuvia pienratkaisuja, esim. kaupunginosatasolla liikkuva jätteiden kierrätykseen ja keräämiseen liittyvä autonomisesti liikkuva robottialusta, johon kiinnittyy eri toimintoja sisältäviä moduleita, puistoalueiden siivoukseen liittyvä autonomisesti liikkuva robotti sekä muita, innovaatiokilpailun kautta kokeiltavia ratkaisuja. Paikallisuudessa korostuu erityisesti asiakas- ja kansalaisrajapintaa lähellä olevat ratkaisut.
Hankkeen teknisten ratkaisujen ytimessä on modulaarisuus. Tämä tarkoittaa, että hankkeen aikana yritysten kehittämät ratkaisut ovat ns. platform-robottiin kiinnitettäviä, vaihdettavissa olevia ja pääosin kiertotalouteen liittyviä tehtäviä suorittavia moduleita. Kokeiluhankintojen kautta ensin kootaan esimerkiksi 3D/VR-malleja, joista valitaan muutama varsinaiseen proton rakennus- ja demonstraatiovaiheeseen. Rinnalla kulkee niin palvelumuotoilun näkökulmat kuin myös paikallisten asukkaiden mielipiteiden kuuleminen. Yhtä kaikki, ratkaisujen on tuotava selvää lisäarvoa niitä hankkiville organisaatioille, kuten esimerkiksi kaupunkien kiertotaloudesta tai kunnossapidosta vastaaville yksiköille. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys on uusien ratkaisujen kehittämisen ja uuden liiketoimintapotentiaalin tavoittamisen ydintavoitteita. Demonstraatioiden aikana ja jälkeen toteutetaan myös vaikuttavuus- ja liiketoimintapotentiaalin analyysi yritysten ja muiden ao. organisaatioiden hyödynnettäväksi.
Hanke tukee hyvin erityisesti EAKR TL 2:sen ja sen ET 5.1:n tavoitteita yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamisesta, samoin Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa korostuu resurssiviisauden ja hiilineutraalien ratkaisujen kehittämisen tärkeys. Hanke tukee myös Uusimaa 2.0 -ohjelmaa, jossa nostetaan esille mm. uusien innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan merkitys alueen kasvun edellytyksenä. Hanke tukee hyvin Uudenmaan kaupunkien hiilineutraalius- ja kestävän kehityksen ja digitalisaation edistämisen ohjelmia. Hanke tukee myös Itämeri-strategiaa, jossa mm. korostetaan rahoitusten suuntaamista yritysten kasvuun ja kansainvälisyyteen erityisesti tukemalla sekä investoimalla innovaatioiden kehittämistä ja hyödyntämistä.
Hankkeen horisontaalisissa periaatteissa korostuu erityisesti kestävä kehitys ja sen taloudellinen ulottuvuus elinkeinorakenteen kehittämisen kautta sekä hiilineutraalien ja uudenlaisia palveluja synnyttävien ratkaisujen kautta, mutta myös sosiaalinen ulottuvuus paikallisen mielipiteen huomioimisen kautta. Samalla hanke tukee sukupuolten tasa-arvoa huomioimalla palvelujen kehittämisessä erityisesti naisnäkökulmia.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
* Uudenmaan alueella toimivat autonomisia ja robotiikkaratkaisuja kehittävät yritykset,
* teemaan liittyvät ohjelmistoalan yritykset,
* julkisten tilojen ja alueiden puhtaanapitoon ja kiertotalouteen teknologioita kehittävät
yritykset,
* isommat kiinteistöhuoltoyhtiöt sekä
* autonomisia laitteita ja ajoneuvoja kehittävät yritykset.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
Julkiset toimijat: Mukana olevat kaupungit ja niiden aiheeseen liittyvät yksiköt. Tulosten laajemman levittämisen kautta myös muut kaupungit ja julkiset toimijat
TKI-organisaatiot: aiheeseen liittyvät ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä niiden autonomiseen liikkumiseen ja kiertotalouteen kuuluvat koulutusohjelmat ja myös näiden aiheiden opiskelijat
Muiden alueiden hankkeesta syntyviä tuloksia ja oppeja hyödyntävät yritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 545 369
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 539 210
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 681 716
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 674 017
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Espoo, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 6 |
| Hankkeen yhtenä kantavana ajatuksena on edistää automaattisten, sähkökäyttöisten modulaariratkaisujen kehittämistä täten edistäen myös esim. kaupunkien hiilineutraaliustavoitteita | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 6 |
| sähkökäyttöisten autonomisten palveluratkaisujen, mitkä myös osaltaan vähentävät palvelutehtäviin liittyvien ajoneuvojen liikkumista, edistäminen tukee myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 4 |
| Tehostetut, painoltaan kevyemmät ja autonomisesti toteutettavat palveluratkaisut hyvin suunnitelluilla reitistöillä, vähentävät luonnon kulumista esim kaupunkien puistoalueilla | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 5 |
| Päästöttömien autonomisten ratkaisujen kehittäminen vähentää maaperään ja pohjaveteen syntyviä rasituksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei koske tätä hanketta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 8 |
| Hankkeen ratkaisut liitetään käyttötapauksina kiertotalouden teemaan. Tämä vaikuttaa positiivisesti materiaalien ja jätteiden virtojen ohjaukseen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 8 |
| Kehitettävät ratkaisut ovat sähkökäyttöisiä ja osaltaan edistävät uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymistä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 9 |
| Modulaarisuusajattelu mahdollistaa yrityksille uudenlaisten lisälaitteiden ja moduuliratkaisujen kehittämisen pienemmillä resursseilla verrattuna esimerkiksi kokonaiseen autonomiseen ajoneuvoon/robottiin joka räätälöidään yleensä tiettyä tehtävää varten | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 5 |
| Hankkeen aikainen yhteiskehittäminen ja toteutettavat kokeilut mahdollistavat ja tukevat myös uusien palvelumallien syntymistä, mikä puolestaan tukee alueellisen elinkeinorakenteen kehittymistä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 8 |
| Hanke mahdollistaa myös logistiikan autonomisten jakelupalvelujen tarpeiden esiintuomisen ja kehittämisen, mikä voi parantaa asiakkaiden saamaa palvelutasoa (esim. täsmällisempi toimitusaikaikkuna) | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 8 |
| Hanke huomioi mm. yhteiskehittämisen kautta paikallisten asukkaiden mielipiteet, toiveet ja kerää myös ideat siitä, minkälaisia palveluita he haluaisivat autonomisilla pienratkaisuilla toteutettavan. Tämä vaikuttaa positiivisesti mm. asuinviihtyvyyteen ja asukkaiden hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Hanke huomioi toiminnassaan myös naisnäkökulmat niin teknologioiden kehittämisen näkökulmasta kuin myös esimerkiksi asukastasolla. Samalla autonomisesti liikkuvat ja toimivat ratkaisut edistävät pitkällä aikajaksolla eri alueiden saamaa palvelutasoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Autonomisesti liikkuvat palvelurobottiratkaisut edistävät pitkällä aikajaksolla eri alueiden saamaa palvelutasoa | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 5 |
| Autonomisesti liikkuvat ja toimivat palvelurobottiratkaisut vähentävät raskaampien hyötyajoneuvojen ja muun polttomoottorikäyttöisen välineistön kulkemista tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Hanke edistää sähkökäyttöisten autonomisesti liikkuvien palvelurobottiratkaisujen kehittämistä ja yleistymistä. Samalla se tukee niin ratkaisuja tuottavien, ostavien kuin käyttävienkien osapuolten ymmärrystä ekologisemmista toimintavaihtoehdoista. | ||
Uutta robotiikkaa kehitetään ja kokeillaan ympäri Eurooppaa ja Suomea. AutoMod-hankkeen tavoitteena oli paitsi edistää robotiikan liiketoimintaa, myös selvittää, millaiset robotiikan ratkaisut voisivat vastata kiertotalouden haasteisiin kaupungeissa. Kaupungit ovat robottikehittäjille mielikuvitusta ja ongelmanratkaisukykyä koetteleva haaste ja varsinkin kiertotalouden sovelluksia on vielä vähän. Sitä varten hankkeessa kartoitettiin robotiikan nykytilannetta Suomen kaupungeissa, järjestettiin innovaatiokilpailuja, kehitettiin konsepteja ja prototyyppejä sekä luotiin “robottien kimppakyyti” eli alusta, jonka päälle voi ehkä tulevaisuudessa lastata erilaisia työtehtäviä tekeviä robotteja.
AutoMod-hankkeessa etsittiin modulaarisia robottiratkaisuja ratkaisemaan kiertotalouden haasteita kaupunkiympäristössä. Tavoitteena oli löytää uusia robotiikan ratkaisuja, mutta myös antaa yrityksille mahdollisuus kehittää teknologioitaan. Sopivien toimijoiden löytämiseksi järjestettiin kaksi innovaatiokilpailua: yksi konsepteille ja toinen prototyypeille.
Hankkeen aikana oli tarkoitus vuokrata robottialusta, joka voisi itsenäisten tehtäviensä lisäksi kyyditä toisia, erilaisia robotteja kohteisiinsa. Sen oli tarkoitus myös toimia pohjana hankkeessa järjestettävien innovaatiokilpailujen tuotoksien ekosysteemille. Pian hankkeen alettua kävi kuitenkin selväksi, ettei sopivia kaupallisia alustoja ollut saatavilla vuokrattavana. Tästä syystä Metropolia Ammattikorkeakoulu päätyi itse rakentamaan alustan, joka sai nimekseen Ulla.
AutoMod-hanke edisti tietoa robotiikan mahdollisuuksista järjestämällä lukuisia luento-työpajasarjoja, joihin puhujiksi saatiin merkittäviä suomalaisia robotiikan tahoja. Lisäksi robotiikkatietoisuutta ja hankkeen oppeja levitettiin hankkeessa tuotettujen videoiden, sekä hankkeessa kirjoitetun portfolion “Robotteja kaupunkiin” muodossa. Nämä kaikki ovat saatavilla myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeessa tunnistettiin, että erityisesti jätehuoltoon ja logistiikkaan liittyvissä tehtävissä voisi olla paljon potentiaalia robottien hoidettavaksi sekä todettiin, että robotiikalla voisi olla mahdollista vastata työvoimapulaan, siirtää monotonisia ja vaarallisia töitä robotiikan hoidettavaksi ja sitä kautta mahdollisesti saavuttaa kustannussäästöjä. Myös rakentamisen ja purkamisen kiertotaloudessa uusilla robotiikan ratkaisuilla olisi mahdollisuus saavuttaa merkittäviä taloudellisia etuja.
Tarvetta olisi kuitenkin tarkastella laajemmin robotiikkaa urbaanissa ympäristössä ja selvittää, mitä vaikutuksia robotiikan lisääntymisellä olisi esimerkiksi maankäytön suunnitteluun. Toistaiseksi Uudellamaalla tai ylipäätään Suomessa robotiikka-alan tai autonomisen liikkumiseen erikoistuneiden yritysten määrä on kuitenkin hyvin rajallinen ja pysyvästi uusia robotiikan ratkaisuja esim. kaupunkien kunnossapidossa ei ole vielä otettu käyttöön.
Hankkeen päätyttyä todettiin, että tässä ajanhetkessä hanke oli hieman aikaansa edellä, eikä Helsingin alue ole vielä täysin kypsä kiertotalouden mini-robotiikkaan eli moduuleihin alustan päälle. Kehittämistyötä on kuitenkin hyvä jatkaa Uudellamaalla.