Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77477

Hankkeen nimi: VIVA - Virtuaaliteknologioista vauhtia pk-yritysten vientiin

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 09 8868 7150

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Melisa Heiskanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Melisa.Heiskanen(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0409618962

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on hyödyntää modernien teknologioiden ja XR-osaamisen tuomia mahdollisuuksia viennin ja kansainvälisen kaupan osaamisen kehittämisessä ja muutostarpeiden ennakoinnissa. Tavoitteena on taklata pk-vientiyritysten kriittiset osaamisvajeet, ennakoida tulevia osaamistarpeita, tehdä yrityksistä tulevaisuudenkestäviä sekä varmistaa niiden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeessa vähennetään pk-vientiyritysten haavoittuvuutta yllättävissä tilanteissa ja parannetaan niiden valmiuksia varautua tulevaisuuden kriiseihin ja selviytyä niistä. Oppisisällöt kehitetään yritysten tarpeiden ja kansainväliseen kauppaan liittyvien haasteiden pohjalta. Hankkeen tavoitteena on kestävän vientiosaamisen kehittäminen ja pk-yritysten vientitoiminnan tukeminen kohti hiilineutraaliutta. Hankkeessa autetaan pk-vientiyrityksiä selviytymään koronakriisistä kestävää vientiosaamista kehittämällä. Tavoitteena on vihreää kasvua tavoittelevien pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien sekä kilpailukyvyn ja muutoskyvykkyyden parantaminen koronakriisistä selviytymiseksi ja tulevaisuuden kansainvälisen kaupan haasteisiin varautumiseksi. Pk-yrityksiä sparrataan kasvuun kansainvälisillä markkinoilla osaamista lisäämällä ja uudistamalla. Pk-yritysten valmiuksia hallita vientikaupan riskejä ja rahoitusvaihtoehtoja edistetään. Hanke tukee Suomen kestävän kasvun ohjelman neljää pilaria, erityisesti pilareita 1 - 3 (Kestävä kasvu - Valtiovarainministeriö (vm.fi)).

TOTEUTUS
Hanke toteutetaan virtuaalisessa ympäristössä seitsemänä työpakettina. Toteuttajina toimivat Laurean monialainen asiantuntijatiimi sekä ulkopuoliset asiantuntijat. Hankkeeseen rekrytoidaan 40 pk-vientiyritystä, joiden tarpeet kartoitetaan yrityskohtaisissa NeedCampeissa. Pk- yritysten rekrytointikriteerit on avattu tarkemmin hakemuksen kohdassa 6.1.Tarveanalyysin perusteella asiantuntijat suunnittelevat toiminnallisia ActCampeja, joiden toteutuksessa hyödynnetään virtuaaliteknologioita sekä esimerkiksi Laurean kiertotalouden LivingLab-ympäristöä, mikä mahdollistaa yhteiskehittämisen virtuaalisesti vuorovaikutteisesti.

ActCampien teemoja ovat:
Digitalisaation mukanaan tuomat haasteet, kuten esim. kyberturvallisuus
Viejän digitaaliset työkalut ja toimiminen digitaalisissa ympäristöissä
Yrittäjän ja yrityksen resilienssi
Riskienhallinta ja riskipolitiikka kestävässä kansainvälisessä kaupassa
Vihreä kansainvälisen toimitusketjun hallinta
Digitaalinen rahoitusneuvottelu
Digitaalinen kauppasopimusneuvottelu & kohdemaan kulttuuri

Yhdessä työpaketeista 3 - 4 yritykselle mahdollistetaan virtuaaliympäristön yhteiskehittely ohjatusti. VR- ja AR-ympäristöt rakennetaan yritysten toiveita ja tavoitteita sekä hankkeen muita teemoja yhdistäen monipuolisiksi oppimisympäristöiksi. Yhteiskehittämisprosessi ohjataan erilaisten osallistavien, pedagogisesti vaikuttavien työpajojen avulla, ja niissä korostetaan teknologioiden, sisältöjen ja tavoitteiden soveltamista. Työpajoissa syvennytään AR, VR, 3D ja 360 materiaalien soveltamiseen, suunnitteluun sekä tuottamiseen. VR/AR materiaalit tuotetaan yhdessä osallistuvien yritysten kanssa, ja he pääsevät harjoittelemaan ympäristöjen tekemistä. Yritykset pystyvät myös hyödyntämään hankkimaansa osaamista virtuaalisten ympäristöjen rakentamisesta hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa yhteiskehitetään avoin, digitaalinen oppimisalusta, joka sisältää mikro-oppimismoduuleja, joissa hyödynnetään pelillistämistä ja virtuaaliteknologiaa sekä kootusti hankkeen aikana kehitetyt oppisisällöt ja muut materiaalit. Osallistuminen on avoin, maksuton ja kaikille saavutettavissa virtuaalisen ja englanninkielisen toteutuksen ansiosta. Tällä tavalla mahdollistetaan hankkeeseen osallistuminen pienille ja heikot taloudelliset resurssit omaaville yrityksille maantieteellisestä sijaintipaikasta riippumatta. Hanke sopii erilaisille työssäoppijoille iästä ja sukupuolesta riippumatta.

TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa ja lisää kasvavia, innovatiivisia, kansainvälistä kauppaa käyviä pk-yrityksiä, joiden toiminta on kestävää ja tavoittelee hiilineutraaliutta. Hankkeella edistetään työnantajayrittäjyyttä. Osaamisen lisääntyminen mahdollistaa yrityksen kasvun ja kehittymisen muuttuneessa toimintaympäristössä ja sekä yrityksen kyvyn palautua ja sopeutua muutokseen. Hankkeen tuloksena kohdeyritysten digitaalinen kompetenssi, kansainvälisen kaupan osaaminen, ennakointiosaaminen ja resilienssi kehittyvät vastaamaan koronapandemian ja muuttuneen toimintaympäristön synnyttämiä muutostarpeita. VR-teknologia (360-videot) vie pk-vientiyritysten oppimisen kokonaan uudelle tasolle autenttisten vuorovaikutustilanteiden avulla, joissa harjoitellaan neuvottelutaitoja mikrokohtaamisissa eri sidosryhmien kanssa ja samalla kokeillaan toimimista eri rooleissa ja kulttuureissa. Tämä antaa syvempää ymmärrystä kansainvälisen kaupan prosesseista ja eri toimijoiden merkityksestä, tehtävistä, vastuista, velvollisuuksista ja tarpeista. Lisäksi eri tilanteissa toimiminen kehittää englannin kielen taitoa sekä empatiakykyä, tilannetajua ja muita välttämättömiä tulevaisuuden työelämätaitoja. Hankkeessa rakennetaan digitaalisen yhteiskehittämisen malli sekä toteutetaan avoin, digitaalinen oppimisalusta, joka mahdollistaa mikro- ja vertaisoppimisen sekä monialaisen osaamisen kehittämisen. Hankkeen tuloksena syntyy uusien virtuaaliteknologioiden hyödyntämisen työkalupakki. Lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat kohdeyritysten uusiutumis- ja muutoskyvykkyyden sekä kilpailukyvyn parantuminen. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat kohdeyritysten myynnin kasvu ja toiminnan laajentuminen uusille markkina-alueille.

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan horisontaaliset tavoitteet: sukupuolten välinen tasa-arvo ja kestävän kehityksen eri näkökulmat, joita ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus. Hanke ei suosi erityisesti mitään sukupuolta. Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät materiaalivalinnoissa, virtuaalitoteutuksessa ja viestinnässä. Verkkovalmennuksessa otetaan huomioon kestävän liiketalouden näkökulma. Hanke auttaa kohdeyrityksiä kehittämään aineettomia tuotteita ja palveluita tulevaisuuden kysyntään mm. VR/AR-teknologiaa hyödyntämällä. Yrittäjien osallistuminen valmennukseen ja sparraukseen parantaa heidän hyvinvointiaan uuden oppimisen kautta. Hankkeessa huomioidaan kulttuurin monimuotoisuus ja osallistujien erilaiset taustat. Yritysten valmennus edistää paikallista elinkeinorakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Vihreää kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat, tavara- ja palveluvientiä harjoittavat pk-yritykset, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronapandemiasta ja on syntynyt tarve uusiutua, jotta liiketoiminta ei olisi niin haavoittuvaista tulevissa kriiseissä ja poikkeustilanteissa. Hanke kohdistuu yrityksiin, joilla on halua kasvattaa omaa kestävää kansainvälistä kasvua virtuaalisten toimintaympäristöjen avulla. Hanke on tarkoitettu ensisijaisesti kohdeorganisaatioiden myynnistä ja/tai viennistä vastaaville henkilöille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat alueiden kunnat, kaupungit ja oppilaitokset, jotka osana hankeyhteistyötä saavat osaamista, kasvua ja kehitystä ja pääsevät rakentamaan alueen, Suomen ja maailman tulevaisuutta kestävälle kansainvälisen kasvun uralle. Myös alueen kehitysyhtiöt hyötyvät työstä, joka tuottaa digitaalisia yhteistoimintamalleja ja työkaluja. Alueiden yrityksiä voidaan näillä työkaluilla auttaa tehokkaammin kohtaamaan tulevaisuuden haasteita ja kriisejä kestävästi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 152 055

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 152 055

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 190 069

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 190 069

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Tuusula, Lapinjärvi, Vantaa, Myrskylä, Sipoo, Inkoo, Pukkila, Loviisa, Järvenpää, Hyvinkää, Kirkkonummi, Hanko, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Espoo, Askola, Vihti, Lohja, Pornainen, Kerava, Raasepori, Helsinki, Kauniainen, Siuntio, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 15, joihin työllistyvät naiset 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnan suunnittelussa on selvitetty kohderyhmän tilanne sukupuolinäkökulmasta ja arvioitu sen vaikutuksia ja mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan. Selvityksessä on havaittu, että sukupuoli ei ole kohderyhmän kannalta keskeinen määrittävä tekijä. Toiminnassa pyritään huomioimaan sukupuolten moninaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo niin, ettei hanke suosi erityisesti mitään sukupuolta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin ei riipu sukupuolesta. Hanke huomioi tasa-arvoisesti sukupuolisen moninaisuuden: on olemassa identiteetiltään miehiä, naisia ja muunsukupuolisia. Puhuttaessa muunsukupuolisuudesta tarkoitetaan sukupuoliidentiteettiä, joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jotain aivan muuta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen vaan yritysten tasapuolinen tukeminen eri aloilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa sekä toteuttamalla hankkeen tilaisuudet virtuaalisesti. Viestinnässä höydynnetään sähköisiä kanavia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet toteuttamalla hankkeen tilaisuudet virtuaalisesti. Ekologisen kestävyyden näkökulma otetaan huomioon yhtenä näkökulmana kehittämistyössä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hanke ei juurikaan vaikuta kasvillisuuteen tai eliöihin ja luonnonmonimuotoisuuteen. Vähäinen välillinen vaikutus voi olla organisaatioissa/koulutuksissa käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi kyseiseen asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hanke sinällään ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin, mutta osa rekrytoitavista yrityksistä voi tulla ympäristöklusterista ja toimia tähän liittyen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa keskitytään pitkälti aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Hankkeen julkaisut ovat ensisijaisesti sähköisiä. Yrityksille kohdistetussa sparrauksessa huomioidaan kestävän liiketalouden näkökulma. Cleantech-alan ja kiertotalouden yritykset ovat osa hankkeen kohderyhmää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hankkeessa tehtävässä verkkovalmennuksessa pyritään ottamaan huomioon kestävän liiketalouden näkökulma, johon sisältyy yhtenä näkökulmana uusiutuvien energialähteiden käyttö.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa tehtävä yritysten valmennus edistää paikallista elinkeinorakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Hankkeessa toteutettava auttaa kohdeyrityksiä kehittämään aineettomia tuotteita ja palveluita tulevaisuuden kysyntään mm. VR/AR-teknologiaa hyödyntämällä.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hankkeessa pyritään välttämään turhaa liikkumista. Yhteydenpidossa ja kokouksissa hyödynnetään verkkotyökaluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena ei ole hyvinvoinnin parantaminen, mutta yrittäjien osallistuminen valmennukseen ja sparraukseen voi parantaa heidän hyvinvointiaan uuden oppimisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hankkeen toimenpiteet eivät ole sukupuolesta riippuvaisia. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke ottaa huomioon yrittäjyyden eri muodot. Hankkeen toimintaan voi osallistua kaikkien kulttuurin edustajia, toiminnan pääkieli on kuitenkin suomen kieli.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeessa huomioidaan kulttuurin monimuotoisuus ja osallistujien erilaiset taustat.
Ympäristöosaaminen 4 6
Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Verkossa tapahtuva työskentely pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä ja näistä asioista voidaan kertoa toiminnan ohella. Hanketoteuttajalla on kokemusta kestävän liiketoiminnan edistämisestä, jossa ympäristöosaaminen on yksi näkökulma.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VIVA-hankkeessa autettiin pieniä ja keskisuuria vientiyrityksiä selviytymään koronakriisistä ja Ukrainan sodasta vähentämällä niiden haavoittuvuutta yllättävissä tilanteissa, parantamalla muutoskyvykkyyttä ja kilpailukykyä sekä tukemalla kasvua kohti hiilineutraaliutta.
Pk-vientiyritysten kanssa käytyjen jatkuvien tarve- ja palautekeskustelujen pohjalta Laurea kehitti virtuaalitodellisuuteen jatkuvan oppimisen ja vientiosaamisen kehittämisen alustan ”VIVA Export Skills Basecampin” WondaVR-työkalun avulla. Sisällöt tuotettiin mikro-oppimispalasina VIVA:n ”Power up Green Export Skills” webinaarien key note -esitysten ja asiantuntijapuheenvuorojen pohjalta. Sisällöntuotannossa hyödynnettiin kokeiluluontoisesti eri tekoälysovelluksia.
“Export Skills Basecampin” sisältö on rakennettu kannustamaan pk-vientiyrityksiä ottamaan itse vastuuta jatkuvasta oppimisesta sekä herättämään kiinnostusta vientiosaamisen kehittämiseen ja kestävään kasvuun.
Alusta on englanninkielinen, kaikille avoin ja saatavilla VIVA:n nettisivuilla: www.vivaboost.fi. Alusta sisältää oppimisympäristöjä eri aiheista, kuten riskinottopolitiikka, tunne asiakkaasi (know your customer, KYC), kansainvälinen kauppasopimus, vihreä siirtymä, hiilineutraalius, ESG, kiertotalous, yrityksen resilienssi, vientiä edeltävät kotiläksyt.
Oppimisympäristöt muodostavat kokonaisuuden, joka tukee vientiosaamisen jatkuvaa kehittämistä. Yritys voi valita omiin tarpeisiinsa parhaiten vastaavat aiheet. Osaamistavoitteisiin pääseminen edellyttää ”VIVA Export Skills Basecamp” -alustalla harjoittelun lisäksi aktiivista, itseohjautuvaa tiedonhakua sekä tiedon soveltamista oman (työnantaja)yrityksen toimialaan ja liiketoimintaan.
Hankkeen välittömänä tuloksena syntyi myös digitaalisen yhteiskehittämisen malli, jota hyödynnettiin erityisesti yrityskohtaisten VR-ympäristöjen kehityksessä eri teemoista: laitteen käyttöönottokoulutus kansainvälisille jälleenmyyjille ja asiakkaille, mikroyrittäjän kauppasopimuspolku sekä riskienhallintakoulutus vientiyrityksille.