RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77478, AI-TIE – Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on tukea pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä tekoälyratkaisuja innovaatiotyössä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. Hanke myös edistää uusien sisäisten liikeprosessien innovointia ja käyttöönottoa pk-yrityksissä. Yrityksiä rohkaistaan fyysisten tuotteiden lisäksi erityisesti kehittämään digitaalisia verkkopohjaisia palveluratkaisuja, jotka toimivat koronaepidemian tyyppisissä tilanteissa liiketoimintaa turvaten ja tähtäävät hiilineutraaliuteen. Hankkeessa rakennetaan uudeksi toimintamalliksi tekoälyinnovaatioekosysteemi, jossa pk-yritykset, suuryritykset ja muut avaintoimijat toimivat synergisesti yhdessä ja tarjoavat tuotteitaan sekä palveluitaan tavoitteena liiketoiminnan lisääminen. Kokonaisuutena myös pk-yritysten tekoälyosaaminen ja muutosjoustavuus kasvaa.

Hankkeessa tuotetaan julkiseen käyttöön pk-yrityksille suunnattua tekoälyn liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen keskittyvää koulutusta, materiaalia ja verkkosisältöjä, joiden avulla pk-yritysten henkilöstön tekoälyosaamista lisätään. Lisäksi hankkeessa kehitetään yritysneuvojien ja pk-yritysrajapinnassa toimivien asiantuntijoiden osaamista, jotta he pystyvät viestimään tekoälyn mahdollisuuksista pk-yrityksiä konsultoidessaan.

Hankkeen tuloksena syntyy:
1. Koulutus-, kiihdytys- ja mentoroinnin palvelukokonaisuus, joka sisältää julkisia tietopaketteja, työkaluja ja virtuaalikurssin, jotka kattavat seuraavat sisällöt: a) tekoälyratkaisujen pk-yrityksille tarjoamat mahdollisuudet ja niiden kartoittaminen, b) ratkaisujen soveltuvuuden arviointi omaan liiketoimintaan, c) käytännön kehitys- ja innovointitoiminnan käynnistäminen ja toteuttaminen; ja d) työkaluja ja fasilitointimalleja yrityksiä neuvoville tekoälyasiantuntijoille;
2. Toimialakohtaiset kiihdyttämöpilotit kahdelta toimialalta (puhdas teollisuus; hyvinvointi- ja sote-ala), joissa pk-yrityksiä tuetaan sisäisten liiketoimintaprosessiensa ja tuote- ja palvelutarjontansa kehittämisessä;
3. Pk-yrityksiä tukeva verkosto, joka koostuu erikokoisista yrityksistä, asiantuntijoista ja TKI-organisaatioista ja joka edesauttaa tekoälyratkaisujen tehokasta suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi tuotetaan verkoston fasilitointimalli.
4. Edellisten seurauksena: a) syntyy uusia tai merkittävästi tekoälyratkaisuin parannettuja tuotteita ja palveluita sekä sisäisiä liiketoimintaprosesseja pk-yrityksissä; b) Uusia pk-yrityksiä, joissa tekoälyratkaisut on otettu tehokkaasti käyttöön; ja edelleen c) Pk-yritysten kilpailukyky, liikevaihto ja kyky työllistää kasvaa.
5.Julkaisuja hankkeen tuloksista, jotka jäävät vapaaseen käyttöön myös hankkeen jälkeen.

Hankkeella on välillisiä ekologisia vaikutuksia, sillä Tekoälyn tiekartta Suomelle, johon hanke liittyy, pyrkii edistämään vastuullisuutta ja sosiaalisten sekä ekologisten haasteiden taklaamista tekoälyn avulla. Hankkeen välittömät vaikutukset painottuvat taloudellisen kestävyyden parantamiseen muun muassa paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen suhteen, jossa hankkeen puitteissa kehitettävä innovaatioekosysteemi vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista yhteistoiminnan avulla. Hankkeen kiihdyttämöissä syntyy myös uusia aineettomia digitaalisia tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat dataan ja tekoälyyn.

Hanke edistää välittömästi sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta toteuttamalla hyvinvointialaan liittyvän tekoälykiihdyttämön, joka vauhdittaa entisestään erilaisten teemaan liittyvien ratkaisujen kehittämistä. Hanke toteuttaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteuttamista soveltamalla yhteiskehittämisen periaatteita ja menetelmää sekä tuomalla isoja, keskisuuria ja pieniä yrityksiä yhteen. Tekoälyn sovelluksia edistetään hankkeen puitteissa myös puhtaan teollisuuden suhteen ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöosaamisen suhteen.

Hankkeen toteuttajat ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Laurea ammattikorkeakoulu. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Teknologiateollisuus ry:n tekoälykiihdyttämö FAIA ry ja omadatamallin kansainvälinen suunnannäyttäjä MyData Global ry. Hanke toteutuu yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin, Länsi-Uudenmaan kauppakamarin, Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintran, Uudenmaan yrittäjät ry:n, NewCo:n ja Health Capital Helsingin kanssa.

Hanke kestää 2 vuotta ja 3 kuukautta, 1.6.2021-31.8.2023.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa keskitytään kahdenlaisiin pk-yrityksiin. Ensinnäkin yrityksiin, jotka ovat jo hyödyntäneet digitalisaatiota niiden toiminnassa, mutta joiden tekoäly ja digitaalista osaamista parantamalla voidaan tukea niiden innovaatio- ja, kilpailukykyä sekä työllistävyyspotentiaalia. Toiseksi yrityksiin, jotka suunnittelevat tekoälyn käyttöönottoa sisäisten prosessien kehittämiseksi ja tuote- ja palveluinnovaatioiden luomiseksi. Lisäksi hankkeessa tuotetaan materiaalia ja koulutusta tekoälyasiantuntijoille heidän koulutus-, sparraus- ja neuvontatoimintansa tueksi. Hankkeessa huomioidaan erityisesti puhtaan teollisuuden alan ja hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan pk-yritykset, joille järjestetään kaksi toimialakohtaista koulutus-, mentorointi- ja kiihdyttämökokonaisuutta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti pk-yritysten tekoälyosaamisen lisääminen tukee yritysten työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja pitkäkestoista työmarkkinakelpoisuutta. Hanke myös mahdollistaa ammatillisen verkostoitumisen tekoälyn luomien liiketoimintamahdollisuuksien tematiikan tiimoilta.

Hankkeessa rakennetaan ekosysteemiajattelua, mikä käytännössä edellyttää eri innovaatiotoimijoiden osallistumista osaan pk-yrityksille suunnatuista hankekokonaisuuksista. Nämä kohderyhmät muodostuvat suuryrityksistä, verkosto-organisaatioista, tekoälyratkaisujen tarjoajista, TKI-instituutioista, asiantuntija- ja muista organisaatioista. Hanke tavoittaa nämä kohderyhmät mm. ekosysteemirakentamiseen keskittyvien työpajojen kautta ja hankkeen yhteistyökumppaneiden verkostoja hyödyntäen.

Toimialakohdennus mahdollistaa toimialakohtaisen tekoälyosaamisen syventämisen ja näin tukee toimialalla toimivia yrityksiä.

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat pk-yritysten verkostoja kehittävät ja ylläpitävät toimijat, kuten Helsingin seudun kauppakamari, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintra ja NewCo. Nämä toimijat vahvistavat hankkeeseen osallistumisen kautta omaa tekoälyosaamistaan, ja joiden omat yritysneuvojat hyötyvät hankkeen train-the-trainer kokonaisuuksista ja saavat tätä kautta lisättyä omaa osaamistaan ja tuotua sitä yritysrajapintaan oman työnsä kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 397 011

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 397 011

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 496 262

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 496 262

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin

Kunnat: Vantaa, Myrskylä, Askola, Järvenpää, Nurmijärvi, Vihti, Espoo, Lohja, Sipoo, Pukkila, Pornainen, Karkkila, Kirkkonummi, Tuusula, Hyvinkää, Porvoo, Siuntio, Helsinki, Mäntsälä, Kauniainen, Kerava

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen ilmiötä tekoälyä ja sen hyödyntämistä pidetään usein varsin sukupuolineutraalina. Kuitenkin tekoälyä ovat olleet kehittämässä ihmiset, ja tähän mennessä he ovat olleet miehiä. ICT-koulutustutkinnon tekijöistä yli 80 % on miehiä1 Vain 12 % johtavista kehittäjistä on ollut naisia. Naisten vahvasta kiinnostuksesta tekoälyyn kertoo kuitenkin Helsingin yliopiston tarjoama Elements of AI -verkkokurssi, jonka suorittaneista lähes 40 % on naisia. Erilaissa tutkimuksissa on huomattu, että tekoälyratkaisut ovat olleet sukupuolisesti vinoutuneita (gender bias). Koneoppimisessa datamateriaali on tullut miesten kielestä ja vain 10 % naisten kielestä. AI tunnistaa paremmin miesten kasvoja kuin naisten tai non-binaaristen ihmisten kasvoja. Näin esimerkiksi tutkimuksessa ja tuotekehityksessä yhä tutkitaan miesten elämää ja kiinnostuksen kohteita mukailevia aiheita käyttäen lähes yksinomaan miespuolisia koehenkilöitä tai miehen keskimääräisiä ruumiinmittoja. Ja jos halutaan olla vielä eksaktimpia: niissä käytetään valkoisen, usein yhdysvaltalaisen miehen elämää, kiinnostuksia ja ruumiinmittoja. Kun luomme teknologiaa ja tekoälyä eriarvoisessa maailmassa, saatamme vahingossa siirtää nykyisen epätasa-arvon tulevien sukupolvien ongelmaksi. Vaarana on, että on syntymässä sukupuolten välinen digikuilu. Se taas syntyy monilla eri tasoilla: eriarvoisuutta voi olla teknologian saatavuudessa, sen käyttämisessä sekä siinä, kuka sitä pääsee kehittämään. Global Gender Gap -raportin mukaan naiset ovat edelleen aliedustettuina niillä aloilla, joissa uutta teknologiaa, kuten AI:tä ja robotiikkaa kehitetään. Saman raportin mukaan, jotta naiset olivat vahvemmin mukana disruptiivisten teknologioiden kehittämisessä, juuri jo työmarkkinoilla olevien naisten taitoja tulee päivittää ja vahvistaa. Tässä hankkeessa osallistuvat toimijat pääsevät juuri kehittämään omaa osaamistaan tällä osaamisalueella moniammatillisissa kokoonpanoissa erilaisten ammattikielien ympäröimänä. Toisaalta on myös näyttöä siitä, että naiset ovat teknologian avainomaksujia. Tarvitaan vaan näkyviä esimerkkejä AI:tä kehittävistä ja omassa työssään soveltavista naisista. Olipa syy mikä tahansa, digikuilu vaikuttaa laajasti siihen, minkälaiseen tietoon ja minkälaisiin digitaalisiin palveluihin eri ihmisryhmät pääsevät käsiksi. Ja nyt tämä teema on nyt ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon sisällyttämällä se kehittämisteemojen ja toimenpiteiden valmisteluun. Hankkeessa jo suunnitteluvaiheessa toimijoista suurin osa on ollut naisia, ja se tarjoaa yhtäläisiä mahdollisuuksia niin miehille kuin muun sukupuolisille. Työskentelytavat tulevat rakentumaan eri alojen edustajien väliseen dialogiseen vuoropuheluun ja osallisuutta tuottavaan fasilitointiin. Fasilitoinnin tavoitteena on saada aikaiseksi erilaisia työskentelyä rikastuttavia työryhmiä. Erilaisissa asiantuntijakokoontumisissa huolehditaan, että asiantuntijoiden sukupuolinen moninaisuus on edustettuna. Sukupuolitietoinen näkökulma tulee olemaan luonteva osa hanketyöskentelyä. Kokoontumiset järjestään siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua niihin. Parhaimmillaan hankkeessa vahvistuvat tasa-arvoa tukevat ajattelu- ja toimintatavat siirtyvät sukupuolitietoisena osaamisena ja työkäyttäytymisenä työelämän arkeen. AI-ekosysteemityön kehitystyön vaikutukset tulevat vaikuttamaan mm. asiakkaiden arjen sujuvuuteen. Tasa-arvo huomioidaan hankkeen toiminnan aikana tehtävässä itsearvioinnissa sekä rahoittajalle tuotettavissa väliraporteissa ja loppuraportissa. Projektin seurannassa käytettävät määrälliset ja laadulliset indikaattoritiedot rakennetaan niin, että ne tuottavat tietoa myös eri sukupuolten kannalta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on pk-yritysten uuden liiketoiminnan synnyttäminen edistämällä tekoälyn parissa toimien organisaatioiden ekosysteemistä toimintaa. Sukupuolinäkökulmat huomioidaan hankkeessa, mutta ne eivät ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	5
Tekoälyn tiekartta Suomelle, jonka edistämiseen hanke liittyy, mainitsee seuraavan positiivisen kehän: “Vastuullisuus on sisäänrakennettu kaikkiin kehitysvaiheisiin. Tekoäly ei ole itseisarvo – Suomessa tekoälyllä ratkotaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä haasteita, mikä ruokkii positiivista keskustelua ja edesauttaa tekoälyratkaisujen käyttöä (yleinen mielipideilmasto, poliittinen tuki jne.).” Hankkeen vaikutukset tavoitteeseen tulevat osallistuvien pk-yritysten tekemisen kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	5
Tekoälyn tiekartta Suomelle, jonka edistämiseen hanke liittyy, mainitsee seuraavan positiivisen kehän: “Vastuullisuus on sisäänrakennettu kaikkiin kehitysvaiheisiin. Tekoäly ei ole itseisarvo – Suomessa tekoälyllä ratkotaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä haasteita, mikä ruokkii positiivista keskustelua ja edesauttaa tekoälyratkaisujen käyttöä (yleinen mielipideilmasto, poliittinen tuki jne.).” Hankkeen vaikutukset tavoitteeseen tulevat osallistuvien pk-yritysten tekemisen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeessa ei ole erikseen toimenpiteitä Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia ellei joku mukaan tuleva pk-yritys omaa aiheeseen liittyvää dataa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
Lisätään aihetta koskevaa tietoisuutta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	9
Hankkeen päätavoitteena on vaikuttaa alueen innovaatioekosysteemikehitykseen, jolla on välitön vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hankkeessa tuetaan liiketoiminnan kasvua Uudenmaan alueella kehittämällä innovaatio- ja tutkimustoimintaa fasilitoinnin prosessi -ja toimintamalleja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	7
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa tekiöälyn ja muiden teknologien innovaatioekosysteemin kehittäminen. Se edesauttaa uusien teknologioiden käyttöön ottoa alueen yrityksissä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia ellei joku mukaan tuleva pk-yritys omaa aiheeseen liittyvää dataa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeeseen odotetaan osallistuvan toimijoita mm. hyvinvointialalta, joiden kehittämien AI-ratkaisujen oletetaan edistävän hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulmat ja pyritään sitä kautta edistämään tasa-arvoa alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	6
Hierarkkisesti matalassa, monammatillisissa yhteiskehittelyssä eri toimialojen ja liiketoiminnan edustajat ovat yhdenvertaisessa kehittäjäroolissa keskenään
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia
Ympäristöosaaminen	6	8
Hankkeessa pyritään edistämään puhtaan teollisuuden syntyä tekoälyn avulla ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoite oli tukea pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä tekoälyratkaisuja innovaatiotyössä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. Hanke myös edisti uusien sisäisten liikeprosessien innovointia ja tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä.

Yrityksiä rohkaistiin fyysisten tuotteiden lisäksi erityisesti kehittämään digitaalisia verkkopohjaisia palveluratkaisuja, jotka toimivat koronaepidemian tyyppisissä tilanteissa liiketoimintaa turvaten ja tähtäävät hiilineutraaliuteen. Hankkeessa otettiin askeleita kohti tekoälyinnovaatioekosysteemin rakentamista ja tuettiin sen muodostumista. Kokonaisuutena myös pk-yritysten tekoälyosaaminen ja muutosjoustavuus kasvoivat.

Hankkeessa tuotettiin julkiseen käyttöön pk-yrityksille suunnattua tekoälyn liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen keskittyvää koulutusta, materiaalia ja verkkosisältöjä, joiden avulla pk-yritysten henkilöstön tekoälyosaamista lisätään. Lisäksi hankkeessa kehitettiin yritysneuvojien ja pk-yritysrajapinnassa toimivien asiantuntijoiden osaamista, jotta he pystyvät viestimään tekoälyn mahdollisuuksista pk-yrityksiä konsultoidessaan.

Hankkeen tuloksena syntyi:
1. Koulutus-, kiihdytys- ja mentoroinnin palvelukokonaisuus, joka sisälsi julkisia tietopaketteja, työkaluja ja
virtuaalikurssin, jotka kattavat seuraavat sisällöt: a) tekoälyratkaisujen pk-yrityksille tarjoamat mahdollisuudet ja niiden kartoittaminen, b) ratkaisujen soveltuvuuden arviointi omaan liiketoimintaan, c) käytännön kehitys- ja innovointitoiminnan käynnistäminen; ja d) työkaluja yrityksiä neuvoville tekoälyasiantuntijoille;
2. Toimialakohtaiset kiihdyttämöpilotit kahdelta toimialalta (puhdas teollisuus; hyvinvointi-, terveysteknologia- ja sote-ala), joissa pk-yrityksiä tuettiin sisäisten liiketoimintaprosessiensa ja tuote- ja palvelutarjontansa kehittämisessä;
3. Pk-yrityksiä tukeva verkosto, joka koostui yrityksistä, asiantuntijoista ja TKI-organisaatioista ja joka edesauttoi tekoälyosaamisen kehittämistä yrityksissä sekä tekoälyratkaisujen tehokasta suunnittelua ja toteuttamista.
4. Edellisten seurauksena pk-yrityksissä syntyi tekoälyratkaisuja, joilla pyrittiin parantamaan sisäisiä liiketoimintaprosesseja tai luomaan uusia tai parannettuja tuotteita, palveluita; osaan yrityksistä syntyi myös uusia työpaikkoja; pk-yritysten ymmärrys tekoälyn liiketoimintamahdollisuuksista lisääntyi; pidemmällä tähtäimellä tämä tarkoittaa sitä, että yritysten kyky työllistää ja kilpailukyky kasvavat.
5. Luotiin julkaisuja hankkeen tuloksista ja pk-yritysten kokemuksista tekoälyn parissa, jotka jäävät vapaaseen käyttöön myös hankkeen jälkeen.

Hankkeessa syntyneet tuotokset, jotka jäävät avoimeen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen, ovat:
- Virtuaalikurssi ”Tekoäly liiketoiminnassa”, ai-in-business.fi
- ”Tehoa tekoälystä pk-yrityksille!” -opas, haaga-helia.fi/ai-tie
- Aistories.fi -portaali, jonne on koottu hankkeeseen osallistuneiden yritysten kokemuksia tekoälystä tekoälytarinoiden muodossa
- Tekoälyn keskustelukanvaasi yritysten ja yritysneuvojien käyttöön
- Tekoälyekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille –opas
- Tekoäly töissä - asiantuntijan näkökulmia -podcast sarja.

Hankkeella oli välillisiä ekologisia vaikutuksia, sillä ”Tekoälyn tiekartta Suomelle”, johon hanke liittyi, pyrkii edistämään vastuullisuutta ja sosiaalisten sekä ekologisten haasteiden torjumista tekoälyn avulla. Hankkeen välittömät vaikutukset painottuivat taloudellisen kestävyyden parantamiseen, muun muassa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, jossa tuettiin pk-yritysten liiketoiminnan uudistumista ja digitalisaatiota tekoälyn käyttöönoton ja siihen liittyvän kehitystyön avulla.

Hankkeen kiihdyttämöissä syntyi myös uusia aineettomia digitaalisia ratkaisuja, jotka perustuvat dataan ja tekoälyyn.

Hanke edisti välittömästi sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta toteuttamalla hyvinvointialaan liittyvän tekoälykiihdyttämön, joka vauhditti entisestään erilaisten teemaan liittyvien ratkaisujen kehittämistä. Tekoälyn sovelluksia edistettiin hankkeessa myös puhtaan teollisuuden osalta, mikä voi pidemmällä tähtäimellä parantaa ympäristöosaamista.

Hankkeen päätoteuttaja oli Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Laurea ammattikorkeakoulu osallistui hankkeeseen osatoteuttajana. Hanke toteutui yhteistyössä seuraavien kumppaneiden kanssa: Business Helsinki, Health Capital Helsinki, Helsingin seudun kauppakamari, Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintra, Kemianteollisuus, Keski-Uudenmaan kehitysyhtiö KEUKE, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, MyData Global ry, Sailab – Medtech Finland, Siili, Silo.AI:n tekoälykiihdyttämö FAIA ry, Teknologiateollisuus ry, Terveysteknologia ry, Uudenmaan yrittäjät ry.

Hanke keskittyi Uudellemaalle ja kesti 2 vuotta ja 3 kuukautta, 1.6.2021-31.8.2023.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat