|
|
|
Hankekoodi: A77487
Hankkeen nimi: Green ICT -ekosysteemillä kestävyyttä ja kilpailukykyä Uudenmaan yrityksille
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, TIEKE Utvecklingscentralen för Informationssamhälle rf
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0494484-2
Jakeluosoite: MOW, Pieni Roobertinkatu 9
Puhelinnumero: 0406749911
Postinumero: 00130
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://tieke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niemi-Hugaerts Hanna Katriina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.niemi-hugaerts(at)tieke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406749911
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nopeasti yleistyvät digitaaliset palvelut ja toimintaprosessit, joihin aiempaa useammat yritykset ovat pyrkineet siirtymään COVID-19-pandemian vuoksi, tarvitsevat toimivan ICT-infrastruktuurin. ICT-ratkaisut käyttävät jopa 10 prosenttia maailman sähköenergiasta ja vastaavat 3-5 prosentista globaaleista kasvihuonepäästöistä. Siksi ICT-alan ja datatalouden ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden edistäminen on tärkeää ja vaatii toimenpiteitä, kuten energianäkökohtien huomioimista ohjelmistojen ja palvelujen suunnittelussa ja hankinnoissa. Erityisesti ilmasto- ja ympäristöhyötyjä tuottavia ICT-ratkaisuja täytyy kehittää ja edistää (ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia, Liikenne- ja viestintäministeriö, 2021).
Tässä hankkeessa luodaan ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen kannustava Green ICT -ekosysteemi ICT-alihankintoja tekeville organisaatioille ja käytännön ICT-toteutuksista vastaaville yrityksille.
Hankkeen aikana järjestetään kahdeksan webinaaria ja luodaan oppaat ilmastoystävällisiä ICT-ratkaisuja hankkiville ja -toteuttaville. Lisäksi hankkeessa toteutetaan ICT-palveluiden tuottajille itsearviointityökalu, jonka avulla ne voivat suunnitella toimintaansa, parantaa käytäntöjään ja rakentaa uutta Green ICT-liiketoimintaa.
Tämä hanke tukee ICT-alan ilmasto-, ympäristö- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista. Hanke auttaa yrityksiä tuottamaan ja hankkimaan aiempaa vähähiilisempiä palveluita.
Uusimaa on Suomen taloudellisen kasvun veturi. Myös ilmastonmuutoksen, väestönmuutoksen, kaupungistumisen, digitalisaation ja globaalin talouden ilmiöt kasaantuvat tänne. Samalla haasteisiin kehitettävät ratkaisut lähtevät juuri Uudeltamaalta. Siksi tämä hanke ja sen vaikutukset kohdistuvat ensimmäisessä vaiheessa Uudellemaalle. Myöhemmin hankkeen tulokset skaalataan muualle Suomeen ja EU-tasolle, jolloin uusimaalaiset yritykset ovat edelläkävijöinä hyötymässä kasvavasta kysynnästä.
Hanke auttaa Uudenmaan selviytymistä koronakriisistä helpottamalla alueelle tärkeän ja suureen työllistäjän, ICT-alan, kehitystä, verkostoitumista ja ilmastoystävällisyyttä. Se luo uusia innovaatioita synnyttävän ilmapiirin ja auttaa alan yrityksiä löytämään kilpailuedun ilmastoystävällisyydestä. Samalla hanke auttaa PK-yrityksiä löytämään tuotteilleen ostajia panostamalla ilmasto- ja ympäristöystävällisten palvelujen hankintaosaamisen kehittämiseen yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Hanke vastaa Uudenmaan strategisiin ohjelmiin ja auttaa Uuttamaata ja alueen yrityksiä saavuttamaan myönteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia hyödyntämällä uusia ilmasto- ja ympäristöystävällisiä ICT-ratkaisuja ja -teknologioita. Lisäämällä yritysten hankinta- ja toteutusosaamista näiden ratkaisujen osalta, hanke nostaa Uudenmaan ICT-sektorin globaalia kilpailukykyä. Tämä on erityisen tärkeää koronaviruspandemian vuoksi, sillä suuri määrä yrityksiä on aloittanut digitaalisen siirtymän ja tekee lähitulevaisuudessa ICT-infraan liittyviä ratkaisuja, joiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin hanke osaltaan vaikuttaa. Lisäksi ohjelmistoliiketoiminta on Uudenmaan kymmenen työllistävimmän alan joukossa (Uusimaa-ohjelma 2.0). Panostamalla nyt vihreään siirtymään, alueen ICT-alan yritykset voivat tarjota digitaalista siirtymää läpivieville tai sen jo tehneille yrityksille vihreitä ratkaisuja ja nostaa tietoisuutta vihreistä mahdollisuuksista.
Hanke tavoittaa 1500 yritystä, joista 400 kehittää valmiuttaan vihertää toimintaansa.
Hankkeen kautta verkostoitumiseen osallistuu 150 yritystä.
Itsearviointityökalun avulla 200 yritystä tekee kehittymissuunnitelman.
75 yritystä parantaa ICT-tuote- ja palvelutarjontansa ympäristöystävällisyyttä.
75 yritystä tekee muutoksia ICT-palvelujen hankintatapaan.
Hanke edesauttaa viiden uuden yrityksen syntymistä.
Hanke tukee horisontaalisten periaatteiden toteutumista seuraavin keinoin:
Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulma huomioidaan viestinnän monimuotoisuudessa, kouluttajavalinnoissa sekä sisältöjen suunnittelussa niin, että hankkeen toteutukseen osallistuminen puhuttelee kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. LUT:in kokemusten mukaan teema houkuttelee ICT-alalle enemmän naisia. Näin ollen pitämällä kestävyysnäkökulmaa esillä, hanke osaltaan edistää moninaisen toimijajoukon hakeutumista alalle ja pysymistä alalla hankkeen päätavoitteen, Green ICT -kyvykkyyden, kysynnän ja tarjonnan lisääminen Uudellamaalla, edistämisen rinnalla.
Kestävän kehityksen huomioiminen on hankkeen päätavoite ja lisäksi hanke omassa toiminnassaan pyrkii minimoimaan ympäristöhaittoja mm. järjestämällä verkkotapahtumia sekä toteuttamalla hanketapaamiset pääasiassa verkossa. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan. Hankkeen ansiosta Uudenmaan alueen yritysten ja organisaatioiden ICT-alaan liittyvä ympäristöosaaminen lisääntyy merkittävästi. Välillisesti myös organisaatioiden asiakkaiden ympäristöosaaminen lisääntyy.
Green ICT -ekosysteemillä on kaksi suoraa kohderyhmää: ICT-alihankintoja tekevät uusmaalaiset organisaatiot (erit. yritykset ja julkinen sektori) ja käytännön ICT-toteutuksista vastaavat yritykset, jotka ovat Suomessa keskittyneet vahvasti Uudenmaan seudulle. Toiset yritykset, julkinen sektori ja kolmas sektori ostavat näiltä ohjelmistotuotteita ja ICT-palveluja alihankintana.
ICT-ratkaisuja tarjoaa laaja joukko yrityksiä. Yhden osan näistä yrityksistä muodostavat ohjelmistoalan yritykset, joita oli Uudellamaalla Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 yli 3700. Alan vientiyrityksiä alueella on Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2020 toimialaraportin mukaan mukaan lähes 1400. Ohjelmistoalan yritykset ovat voimakkaasti keskittyneet Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Alan yritysten toimipaikoista 52% sijaitsee Uudellamaalla. Vuonna 2017 ala työllisti alueella yli 30 000 ihmistä. Ohjelmistoalan yrityksiin ja muihin potentiaalisiin Green ICT -ratkaisujen tarjoajiin panostamalla hanke vaikuttaa merkittävistä digitalisaation ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen Uudellamaalla ja yritysten asiakasyrityksissä Suomessa ja maailmalla.
Hankkeen ansiosta kumppaniorganisaatioihin kertyy merkittävää osaamista yritysten Green ICT:n soveltamisen haasteista ja löydetyistä mahdollisuuksista.
Vaikuttamalla ICT-alan yrityksiin hanke vaikuttaa laaja-alaisesti kohderyhmäyritysten nykyisiin ja tuleviin asiakkaisiin ohjaamalla heitä vähähiiliseen digitalisaatioon. Asiakkailla on jatkossa mahdollisuus valita ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä ICT-ratkaisuja, mutta he myös ymmärtävät Green ICT -ajattelun mukaisesti mahdollisuuden maksimoida digitalisaation ilmastovaikutuksia pienentävän vaikutuksen eli hiilikädenjäljen.
Samoin toinen hankkeen kohderyhmä: uusmaalaiset ICT-ratkaisujen hankkijat, vievät toimintaansa kehittäessään Green ICT -tietoisuutta kaikille heille ICT-ratkaisuja tarjoaville toimijoille sekä levittävät esimerkillään hyviä hankintakäytäntöjä myös muihin hankkijaorganisaatioihin.
Hanke vaikuttaa myös tavallisiin uusmaalaisiin, sillä he saavat tulevaisuudessa aiempaa ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä ICT-palveluja. Uusista ratkaisuista hyötyä myös muualla Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen myötävaikutuksella aikaansaadut päästövähennykset edistävät yhteisiä tavoitteitamme kohti hiilineutraaliutta ja siitä hyötyvät kaikki.
Hankkeen kartoitukset ovat tutkijoiden ja muiden teeman parissa työskentelevien vapaasti hyödynnettävissä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 293 172
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 755
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 308 128
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 298 231
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Porvoon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan
Kunnat: Kirkkonummi, Tuusula, Pornainen, Lohja, Vantaa, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Loviisa, Espoo, Hanko, Inkoo, Pukkila, Hyvinkää, Sipoo, Myrskylä, Järvenpää, Lapinjärvi, Askola, Vihti, Kerava, Siuntio, Helsinki, Raasepori, Kauniainen, Mäntsälä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22.00, joihin työllistyvät naiset 14.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 8 |
| Hankkeessa järjestetään verkkotapahtumia ja hanketapaamiset ovat pääasiassa verkossa, mikä osaltaan vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 8 |
| Hankkeessa järjestetään verkkotapahtumia ja hanketapaamiset ovat pääasiassa verkossa, mikä osaltaan vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 7 |
| Hankkeessa järjestetään verkkotapahtumia ja hanketapaamiset ovat pääasiassa verkossa, mikä osaltaan vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 9 |
| Hankkeessa järjestetään verkkotapahtumia ja hanketapaamiset ovat pääasiassa verkossa, mikä osaltaan vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan. Tämä johtaa päästövähennyksiin kohdeyrityksissä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan vaikuta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 9 |
| Hankkeessa järjestetään verkkotapahtumia ja hanketapaamiset ovat pääasiassa verkossa, mikä osaltaan vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 9 |
| Hankkeen toiminta tähtää Green ICT -kyvykkyyden ja toiminnan leviämiseen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö on osa tätä toimintamallia. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on yksi keskeinen keino edetä Green ICT -toimijaksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella on työllistävä vaikutus ympäristöpositiivisen toiminnan parissa. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan, lisäten kestävällä pohjalla olevaa elinkeinorakennetta alueella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke keskittyy aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Välillinen vaikutus on huomattava, koska yritysten ja organisaatioiden tietoisuus Green ICT -ratkaisuista lisääntyy ja useat yritykset kehittävät tarjontaansa vihreämpään suuntaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeessa järjestetään verkkotapahtumia ja hanketapaamiset ovat pääasiassa verkossa, mikä osaltaan vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Välillinen vaikutus syntyy organisaatioissa, jotka rakentavat liikkumisen ja logistiikan päästöjä vähentäviä Green ICT -ratkaisuja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 10 |
| Vaikuttamalla ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin edistetään myös ihmisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 8 |
| Sukupuolinäkökulma huomioidaan viestinnän monimuotoisuudessa, kouluttajavalinnoissa sekä sisältöjen suunnittelussa niin, että hankkeen toteutukseen osallistuminen puhuttelee kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. LUT:in kokemuksen mukaan ilmasto- ja ympäristöteemaisiin ICT-ohjelmiin hakeutuu huomattamasti enemmän naisia, joten potentiaalisesti alan ympäristötietoisuus lisää myös alan tasa-arvoa useampien naisten hakeutuessa alalle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan edistä näitä periaatteita, mutta pyrkii toiminnassa luomaan tervetulleen olon kaikille tasavertaisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hankkeessa tuetaan ja pyritään kehittämään ratkaisuja, joilla kulttuuriympäristön hoidon ja kestävän käytön, esim. toiminta ja ICT-tuotannon enrgiatehokkuuden avulla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Pyritään myös luomaan edellytyksiä tyhjilleen jäävien rakennusten ja ympäristöjen väliaikaiselle käytölle sekä rakennuskannan innovatiiviselle uusiokäytölle esim. ICT-palvelukeskukset. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää kumppaneiden ympäristöosaamista entisestään kartoituksen kautta. Uudenmaan alueen yritysten ja organisaatioiden ICT-alaan liittyvä ympäristöosaaminen lisääntyy merkittävästi hankkeen myötä. Välillisesti myös organisaatioiden asiakkaiden ympäristöosaaminen lisääntyy. | ||
Green ICT ekosysteemillä kasvua ja kestävyyttä Uudellamaalla -hanke toteutettiin aikavälillä 1.6.2021 - 31.8.2023. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli käynnistää innovaatioekosysteemi Green ICT -teeman ympärille Uudellamaalla ja järjestää sen puitteissa kahdeksan ekosysteemitapaamista. Lisäksi tavoitteena oli järjestää webinaarieja teeman ympärille, julkaista aiheesta hankkijan ja tuottajan oppaat, sekä työkalu yritysten vihreän ICT-kehityksen edistämiseen.
Hankkeen käynnistymisen jälkeen järjestettiin Green ICT -teemainen AamuAreena-tapahtuma hankkeen kick off -tilaisuutena. Syksyllä 2021 järjestettiin webinaarit, jotka esittelivät Green ICT:n perustietoa ja erilaisia tämänhetkisiä toimia niin akateemisten, julkishallinnon, yritysten kuin kolmannen sektorinkin tekemisessä. Webinaarien avulla herätettiin kiinnostusta aiheen ympärillä, esiteltiin parhaita käytäntöjä, ja levitettiin tietoa hankkeen tulevasta toiminnasta ja siihen osallistumisesta. Webinaarit keräsivät laajan joukon osallistujia ja niiden lopun paneelissa tuli enemmän kysymyksiä kuin ehdittiin käsitellä.
Itse ekosysteemi käynnistyi keväällä 2022 ja sen ensimmäisessä tapaamisessa kerättiin tietoa eri sidosryhmien toiveista ekosysteemin toiminnalle. Näiden toiveiden perusteella ekosysteemin toimintaa alettiin kehittää kohti kaikkia eri sidosryhmiä palvelevaa suuntaa. Ekosysteemille luotiin LinkedIn-ryhmä kokoamaan yhteen aiheesta kiinnostuneet ja sille perustettiin sähköpostilista, jonka kautta ekosysteemin tapahtumista tiedotetaan. Lisäksi ekosysteemille luotiin osio TIEKEn verkkosivujen alle, joka myöhemmin kahdennettiin ekosysteemin verkkoportaaliin.
Ekosysteemitapaamisia järjestettiin käynnistystilaisuuden jälkeen seitsemän. Ensimmäinen näistä oli työpaja TKI-mahdollisuuksien kartoittamiseen korkeakoulujen ja yritysten välillä. Tapahtumassa esiteltiin rahoitusmahdollisuuksia ja kartoitettiin potentiaalisia TKI-tarpeita ja nykyisiä hankkeita. Kolmannessa ekosysteemitapaamisessa järjestettiin kestävän koodauksen työpaja, jossa tehtiin harjoituksia kestävään ohjelmistojen suunnitteluun, koodaamiseen ja testaamiseen liittyen.
Neljännessä ekosysteemitapaamisessa käsiteltiin työkaluja ICT-hankkijoille, joilla ilmaston ja ympäristön huomioiminen ICT-hankinnoissa on helpompaa ja esiteltiin hankkijoille tehtyjen haastatteluiden perusteella tämän hetken käytäntöjä. Viidennessä tapaamisessa käsiteltiin ICT-yritysten työkaluja kestävyyssiirtymän johtamiseen ja tekemiseen yrityksissä, sekä yrityksen ICT-tuotannon vihertämiseen. Kuudes ekosysteemitapaaminen oli tuottajien ja hankkijoiden välinen markkinakatsaus vihreisiin ICT laitteisiin. Tapahtumassa hankkijat kertoivat hankintaesimerkkejä ja tulevaisuuden toiveita laitteille, ja tuottajat kertoivat tämänhetkisestä tilanteesta ja kehityssuunnista laitteiden osalta.
Seitsemännessä tapaamisessa käsiteltiin vihreää liiketoimintaa ICT-alalla ja esiteltiin esimerkkejä yritysten tuottavista ratkaisuista Green ICT:n saralla. Tämän jälkeen pidettiin työpaja, jossa hahmoteltiin erilaisia liiketoiminta- ja tuotteistamismalleja Green ICT -palveluille ja -tuotteille. Kahdeksas ekosysteemitapaaminen oli hankkeen tulosten esittelyä, jossa hankeryhmä esitteli hankkeen tuotoksia ja sidosryhmät kertoivat osallistumisesta saamistaan hyödyistä.
Hankkeen tuotoksina julkaistiin hankkijan ja tuottajan oppaat Green ICT:lle. Hankkijan oppaassa esitellään ICT-hankintojen nykytilaa ja tukitahoja, sekä kerrotaan perusteet kestävästä kehityksestä ja kestävästä ICT:stä. Lisäksi siinä on omat lukunsa laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hankinnoille, joissa käsitellään näiden hankinassa huomioon otettavia seikkoja, ehdotetaan sopivia kysymyksiä markkinavuoropuheluihin ja annetaan valmiita vaatimusehdotuksia Green ICT:n mukaisille hankinnoille. Tuottajan oppaassa esitellään keinoja ilmaston ja ympäristön huomioon ottamiseen ICT-liiketoiminnassa, tuotteissa ja palveluissa. Se sisältää esittelyn kestävästä teknologialiiketoiminnasta, käsittelee teknologian jalanjälki- ja kädenjälkivaikuuksia, sekä antaa käytännön esimerkkejä vihreästä ja kestävästä liiketoiminnasta.
Ohjelmistoyrityksille julkaistiin työkalu, jossa vastaamalla kyselyyn tuotetaan pohja kehityssuunnitelmalle yrityksen liiketoiminnan vihertämiseen. Työkalun tekemistä varten rekrytoitiin viisi yritystä, joiden kanssa käytiin läpi palvelumuotoiluprosessi, jossa yritysten nykytilannetta ja kehitystarpeita selvitettiin. Prosessissa oli kolme haastattelukierrosta, joiden välissä pidettiin asiantuntijatyöpajat, luotiin kaksi prototyyppia ja testattiin ne kaikkien yritysten kanssa. Lopputuloksena syntyi työkalu, jolla yritys saa palautteen Green ICT:n nykytilasta ja listan kehitysehdotuksia yrityksen vihreään siirtymään.
Työkalu käsittää kolme osa-aluetta, jotka ovat strategiatyö, ohjelmistotuotanto ja tukitoiminnot. Työkalussa käydään läpi kaikki liiketoimintaan liittyvät seikat ja ohjeistetaan erilaisiin toimintatapoihin, joilla vihreä siirtymä voidaan ottaa huomioon ohjelmistotuotannossa ja sitä tekevissä yrityksissä. Kaikki hankkeessa tuotettu materiaali on saatavissa Green ICT ekosysteemin portaalista: https://greenict.fi