RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77489, Circular Green Blocks - Kestävät kaupunkikorttelit kiertotalouden liiketoiminnan ajureina

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaupunkikotien rooli on viimeisen vuoden aikana koronapandemian vauhdittamana laajentunut asumisen lisäksi työn ja aktiviteettien areenaksi, mikä on luonut kysyntää uudenlaiselle liiketoiminnalle, ratkaisuille ja palveluille, sekä resurssien yhteiskäytölle. Lisäksi taloyhtiöissä on painetta kestävän kehityksen mukaisiin perusparannuksiin ja uudistuksiin. Circular Green Blocks -hanke auttaa yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään korttelitasolla toteutuvia kierto- ja jakamistaloutta edistäviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä taloyhtiöitä tiedostamaan mahdollisuutensa toteuttaa kiertotalousratkaisuja omassa kiinteistössä ja lähikorttelissa. Hankkeen pääkohderyhmää ovat digitaalisuutta ja vihreää kasvua tukevia ja uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja kehittävät yritykset ja niitä hyödyntävät taloyhtiöt.

Kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja testataan useassa pilottikorttelissa pääkaupunkiseudulla. Pilotit ja muut kokeiltavat ratkaisut perustuvat osin jo kaupunkien tunnistamiin muutostarpeisiin (liittyen esimerkiksi liikkumiseen ja pihaparannuksiin), mutta myös pilottikortteleissa itsessään taloyhtiöyhteistyössä esiin nouseviin tarpeisiin. Hankkeessa kehitetään taloyhtiökohtaiseen 360-kuvaukseen, 3D-mallintamiseen ja tarkkaan digitaaliseen ympäristötietoon perustuvia demonstraatioita, joita esitellään sekä mahdollisille palveluntarjoajille (mm. kiinteistö- ja paikkatietoalan yritykset) että asiakkaille (taloyhtiöt/asukkaat). Erilaiset yhteiskehittämisen menetelmät sekä ratkaisutarpeiden kysynnän ja tarjonnan kohtauttaminen ovat hankkeen keskeisiä menetelmiä parantaa kierto- ja jakamistalousalan liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeen tuloksena on kehitetty kestäviä, innovatiivisia ja liiketoimintapotentiaaliltaan kannattavia kortteliratkaisuja valittuihin teemoihin (kestävä liikkuminen, kiertotalouden mukainen pihaparannus ja/tai kaupunkiviljely ja pop-up -tapahtuma).Lisäksi tuloksena syntyy käytännön demonstraatioita taloyhtiöille soveltuvista digitaalisista jakamistalouden palveluista ja ratkaisuista. Tästä syntyy ymmärrystä taloyhtiöiden digitaalisuutta hyödyntävien taloyhtiödataa hyödyntävien smart living -palveluiden tuomisesta korttelitasolle: saadaan käytännön esimerkkejä taloyhtiöiden edellytyksistä ottaa ratkaisuja käyttöön. Samalla yritysten ymmärrys ratkaisujen toteuttamisesta usean taloyhtiön kanssa paranee.

Yhteistyö elinkeinopalveluiden ja kansainvälisten verkostojen kanssa tukee syntyvien ratkaisujen liiketoimintapotentiaalia ja yhteistyö mm. Helsingin kaupungin kiertotalousklusterin kanssa varmistaa että syntyvät opit saadaan hyödynnettyä laajempaan kiertotalouden kehitystyöhön ja liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi kaupungin ymmärrys jakamis- ja kiertotalouden ratkaisuista sekä näiden ratkaisujen huomioimisesta aluekehityksessä paranee. Hankkeen tuloksena tuotetaan sekä uusia ratkaisuja että uutta tietoa tarkkojen 3D-paikkatietoaineistojen hyödyntämispotentiaalista rajattujen yhteistoiminnallisten kaupunkialueiden eli korttelipihojen kaltaisissa kohteissa sekä niihin liittyvien kiertotalousalan toimijoiden (taloyhtiöt & asukkaat, kiinteistö-, isännöinti-, huolto- ja ympäristöalan toimijoiden) käyttöön. Lisäksi paikkatietoteknologiaan perustuvia palveluja tuottavat yritykset hyötyvät tehtävistä kokeiluista ja kokemuksista, sillä hanke tuottaa niille käytännössä testattua tietoa liiketoimintamahdollisuuksien laajentamiseen liittyen. Tehtävät toimet, tuotettava uusi tieto ja ratkaisut tukevat pitkällä aikavälillä digitaalisten palvelujen kehittymistä suomalaisissa kaupungeissa konkreettisiin ja asukkaiden arkea lähellä oleviin tarpeisiin perustuen.

Hanke edistää kestävää asuinympäristöä, kiertotaloutta ja älykästä, toimivaa kaupunkia. Hankkeen toimet edistävät alueellista taloudellista elpymistä, kilpailukyvyn lisääntymistä, älykästä erikoistumista, vihreän kasvun ja kestävän teknologian innovatiivisten ratkaisujen syntyä sekä systeemistä muutosta kohti kiertotaloutta. Hanke edistää kestävää kehitystä sen kaikissa ulottuvuuksissa. Hanke edistää taloudellisen toiminnan irtikytkeytymistä luonnonvarojen kulutuksesta ja haitallisista ympäristövaikutuksista. Erityisesti hankkeella edistetään paikallisia kiertotalouden elinkeinoja sekä aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Testattavat ratkaisut lisäävät parhaimmillaan myös sosiaalista hyvinvointia yhteisöllisyyden ja ympäristöosaaminen kasvaessa. Myös yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on huomioitu hankkeessa sisällyttämällä ne koko hankkeen toimintatapoihin mm. käyttämällä sukupuolineutraalia termistöä ja suunnittelemalla kohderyhmille suunnatut aktiviteetit, viestintä ja palvelumuotoilu sukupuolinäkökulma ja eri asukasryhmien monenlaiset tarpeet huomioiden.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Digitaalisuutta ja vihreää kasvua tukevia ja uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja kehittävät yritykset (mm. yritykset, jotka tekevät liiketoimintaa ja kehittävät skaalautuvia palvelumalleja kotitalouksien tavaroiden uudelleenkäyttöön, kunnostamiseen, jakamiseen ja kierrätykseen liittyen tai yritykset jotka tarjoavat tukevia teknologioita tällaisiin ratkaisuihin)
2. Kiinteistö-, isännöinti-, huolto-, ympäristö- ja paikkatietoalan yritykset
3. Taloyhtiöt, isännöinti- ja huoltoyhtiöt
4. Julkinen sektori: ympäristöpalvelut, aluerakentaminen ja kaupunkisuunnittelu (hyödyntää hankkeen tuloksena syntyviä oppeja ja toimintamalleja)

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Muut paikalliset yritykset (pilottikorttelien läheisyydessä)
2. Ratkaisuja hyödyntävät kaupunkilaiset (taloyhtiöiden ja lähikorttelien asukkaat)
3. Tutkimusorganisaatiot
4. Muut hankkeet kuten Taloyhtiöklubi
5. Koutsi.hsy.fi -verkkokoulutusalustan käyttäjät (taloyhtiöt,vuokratalot, asukkaat/kaupunkilaiset, hallituksen jäsenet)
6. Ekotukihenkilöstöverkosto (esim. opettajat, kirjaston työntekijät, kiinteistönhoitajat)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 938 592

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 880 960

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 173 241

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 101 201

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joihin työllistyvät naiset 1.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toimintaympäristö koskee asuinalueita, jossa huomioidaan kaikki toimijat sukupuoleen katsomatta. Pilottikortteleita ei ole vielä valittu, mutta niillä voidaan olettaa asuvan ja liikkuvan tasapuolisesti erilaisia ihmisiä ja kaikkien sukupuolien edustajia. Hankkeen pääkohderyhmää ovat yritykset. Kauhasen & Riukulan ( 2019) mukaan miehet ovat yliedustettuina yksityisellä sektorilla, kun taas naiset julkisella sektorilla.Tässä analyysissä on keskitytty erityisesti hankkeessa tunnistettuihin potentiaalisiin kohderyhmäaloihin. Henkilömäärällä mitattuna naiset ovat yliedustettuina siivousalalla, kun taas miehet kiinteistönhuollossa ja sovellussuunnittelussa (Kauhanen & Riukula 2019). Tilastokeskuksen (2018) toimialaluokituksen mukaan Helsingin seutukunnan alueella työssäkäyvät ovat jakautuneet sukupuolittain seuraavasti: D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta: miehiä 67% E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito: miehiä 78%, J Informaatio ja viestintä: miehiä 67%, L Kiinteistöalan toiminta: naisia 53%, S Muu palvelutoiminta: naisia 70% T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön: naisia 78% Tilastokeskus ei ole huomioinut muunsukupuolisia em. tilastossa. Suomessa isännöintialla työskentelee noin 5000 henkilöä. Isännöintiala on perinteisesti miesvetoinen, mutta Kiinteistöliiton mukaan naisten osuus on kasvanut viime vuosina selvästi ja nykyään noin kolmasosa isännöitsijöistä on naisia. Taloyhtiöiden hallituksissa naisia on edelleen selvästi vähemmän kuin miehiä. Täten nähdään, että hankkeessa on kohderyhmänä sekä mies- että naisvaltaisia aloja. Lähteet: Tilastokeskus 2018: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115h.px/table/tableViewLayout1/ Kauhanen & Riukula 2019 teoksessa Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137765/URN_ISBN_978-952-343-314-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen päätavoite on muu kuin sukupuolten tasa-arvo ja tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava eli sisällytettävä hankkeen toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen toimenpiteistä pihaparannus- ja/tai kaupunkiviljelyratkaisut kiinnostavat tyypillisesti naisia, kun taas digitaalisuus ja taloyhtiöiden päätöksenteko tyypillisesti enemmän miehiä. Hanke kuitenkin kannustaa ja mahdollistaa kaikkia sukupuoleen katsomatta osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin yhtäläisin oikeuksin. Hankkeessa käytetään lisäksi sukupuolitietoisia ajattelutapoja ja työkäytänteitä. Tämä tapahtuu esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1. Hankkeessa käytetään sukupuolineutraaleja termistöjä (esim. esihenkilö). 2. Hankkeessa tunnustetaan sukupuolien moninaisuus ja vältetään kaksijakoisuuteen perustuvaa sukupuolijakoa (esimerkiksi kyselyissä). 3. Hankkeessa pyritään aktiivisesti huomioimaan sukupuolten tasa-arvo kohderyhmille suunnatuissa aktiviteeteissa ja viestinnässä sekä kehittämään palveluita huomioiden asukasryhmien monenlaiset tarpeet. 4.Sukupuolinäkökulma huomioidaan erityisesti osana yhteiskehittämistä ja palvelumuotoilua. 5. Hankkeen tapahtumissa ja esim. puhujavalinnoissa ja ohjausryhmän henkilövalinnoissa kiinnitetään huomiota sukupuolien tasa-arvoon. 6. Sukupuolien epätasa-arvoon puututaan, mikäli sellaista hankkeessa havaitaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tämä tavoite on sisällytetty koko hankkeen toimintatapoihin ja ajattelutapaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	9
Kiertotalous ilmiönä perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeen aikana toteutetun kokeilutoiminnan skaalautuminen edesauttaa vaikutusten kasvua. Hankkeessa edistetään välillisesti kiertotalouskuluttajuutta (vähemmin kuormittavien tuotteiden ja toimintatapojen kehittäminen), mikä vähentää luonnonvarojen kulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	7
Hankkeessa kehitettään ilmastonkestävää liiketoimintaa. Kiertotalous ja luonnonvarojen kestävämpi käyttö hillitsee myös ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutokset riskit voivat pienentyä potentiaalisesti esim. sade/-hulevesikeräimien tai luontopohjaisten ratkaisujen tai viherkattojen avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	3	5
Pihaparannukset tuovat todennäköisesti mukanaan lisää vehreyttä kortteleihin. Kaupunkiympäristön biodiversiteetti paranee lisääntyneen kaupunkivihreän ansiosta. Tämä ja kotoperäisten lajien hyödyntäminen edistävät luonnon monimuotoisuutta piha-alueilla. Hankkeessa kehitetään myös mallintamis- ja paikkatietoratkaisuja jotka osaltaan voivat tukea näitä tavoitteita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	2
Ei suoraa vaikutusta. Välillisesti esimerkiksi lisääntynyt kasvillisuus kortteleissa voi parantaa paikallista ilman- tai maaperän laatua. Hankkeessa keskitytään kehitetämään toimintaa vihreään talouteen ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiseksi vähähiilistä liiketoimintaa edistämällä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankealueet eivät ole Natura- ohjelmaan liitoksissa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	7
Kiertotalous perustuu laajasti materiaalien käyttöiän pidentämiselle, materiaalien kierrätykseen ja uusiokäyttöön sekä jakamistalouden ratkaisuihin ja “tuote palveluna”-konsepteihin. Hanke edistää näitä tavoitteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	6
Tehtävässä 2.1 edistetään sähköisten ajoneuvojen (sähkötavarapyörän) latausinfran kehittymistä taloyhtiöissa. Hankkeessa selvitetään myös aurinkokeräimien hyödyntämistä. Tehtävässä 4. käytettävää 3D- menetelmää voidaan soveltaa pihaympäristön suunnittelun tueksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	10
Hanke edistää uusien vihreää kasvua tukevien liiketoimintamallien syntyä ja tukee näin elinkeinorakenteen kestävää kehitystä paikallisesti korttelitasolla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	10
Hanke edistää jakamistalouden uusien ratkaisujen kehittämistä sekä taloyhtiöiden toiminnan palvelullistumista., mikä vähentää omistamisen tarvetta.
Liikkuminen ja logistiikka	8	8
Hanke edistää pilotoimalla uusia sähköisiä ja yhteiskäyttöisiä liikkumis- ja logistiikkaratkaisuja, joissa on potentiaalia skaalautumiseen taloyhtiöille sekä laajemmin kaupunkiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	8
Hankkeen vihreää kasvua tukevat kierto- ja jakamistalouden ratkaisu tukevat yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia korttelitasolla. Hankkeessa tehtään tarvekartoitusta, jonka avulla hyvinvointia voidaan edistää. Pitkällä aikavälillä tämä tukee myös asukkaiden hyvinvointia ja paikallista identiteettiä.
Tasa-arvon edistäminen	1	1
Tasa-arvoa tuetaan huomioimalla sukupuolten välinen tasa-arvo kaikessa hanketekemisessä, avoimen datan käytöllä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Tasa-arvon edistäminen ei kuitenkaan ole hankkeen varsinainen tarkoitus.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	6
Ratkaisuja kehitetään esikaupunkien taloyhtiöissä myös alueilla joissa asuu sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia kaupunkilaisia. Kehitystyössä sekä liiketoimintamalleissa pyritään huomioimaan ratkaisujen sopivuus monenlaisille asukasryhmille, sekä etsitään toimintamalleja jotka tehostavat resurssien käyttöä ja tätä kautta myös voivat madaltaa käyttökustannuksia yksilötasolla verrattuna esimerkiksi yksityisautoon. Asukasryhmissä pyritään huomioimaan myös kulttuurinen (esim. vieraskieliset ja eri kulttuuritaustaiset asukkaat) näkökulma palvelumuotoilun avulla.
Kulttuuriympäristö	2	2
Kehitettävissä palveluissa huomioidaan niiden soveltuvuus ympäristöönsä.Infrastruktuurin muutoksissa huomioidaan paikallinen ympäristö ja arkkitehtuuri.
Ympäristöosaaminen	8	9
Hankkeessa kokeiltavat ja käyttöön otettavat ratkaisut ja toimintamallit, sekä esim. hankkeen viestintämateriaali tukevat ympäristöosaamista taloyhtiökentällä: ympäristöosaamispääoma kasvaa yrityksillä ja muilla toimijoilla. Kuluttajien tietoisuutta ympäristöpositiivisista arjen ratkaisuista ja käytännöistä lisääntyy kiertotalouskuluttajuustaitojen kasvaessa. Pidemmällä aikavälillä ratkaisut leviävät myös laajemmin ja mikä vahvistaa ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin kierto- ja jakamistalouden palveluratkaisuja taloyhtiöihin ja kortteleihin. Mukana kehitystyössä olivat ratkaisuja kokeilleet yritykset, taloyhtiöt, julkinen sektori ja taloyhtiöiden asukkaat.

Hankkeen aikana autettiin yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään korttelitasolla toteutuvia kierto- ja jakamistaloutta edistäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta tuettiin taloyhtiöitä tiedostamaan mahdollisuutensa toteuttaa kiertotalousratkaisuja omassa kiinteistössä ja lähikorttelissa.

Nopeiden kokeilujen menetelmällä testattiin kymmentä eri yhteiskäyttöistä palvelua kuudessa taloyhtiössä ja korttelissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kokeilut liittyivät muun muassa kestävään liikkumiseen, kaupunkiviljelyyn, tavaroiden yhteiskäyttöön, vertaislainaukseen, naapuriavun tarjoamiseen, naapurustoviestintään ja lähilogistiikkaan. Kokeilualustoina oli sekä asunto-osakeyhtiöitä että vuokrataloyhtiöiden kohteita.

Jotta sopivat ratkaisut löydettiin kuhunkin asuinkohteeseen, järjestettiin taloyhtiöille alkukartoitus tarpeista kestävän asumisen palveluihin. Tapahtumissa kerättiin asukkaiden kehitysideoita omaan taloyhtiöönsä ja jaettiin tietoa kierto- ja jakamistaloudesta. Tuloksia käytettiin kokeiluohjelmien sisällön tukena ja toisaalta hyödynnettiin päätöksien tukena kokeiltavien ratkaisujen sijoittamiseen. Asukkaat pääsivät alkukartoituksen jälkeenkin osallistumaan kehitystyöhön.

Palveluita kehitettiin yhdessä kokeiluihin osallistuneiden yritysten ja taloyhtiöiden kanssa. Hankkeessa järjestettiin myös kaikille yrityksille avoin liiketoiminnan sparraukseen tarkoitettu tapahtumasarja. Työpajoissa muun muassa kerrottiin liiketoimintamahdollisuuksista taloyhtiöissä, rakennettiin palvelupolku taloyhtiöasiakkaan luokse ja tuettiin kestävän liiketoimintamallin kehittämistä.

Tarkkojen 3D-paikkatietoratkaisujen avulla hankkeessa havainnollistettiin teknologian hyödyntämistä taloyhtiöissä. Tavoitteena oli osoittaa kestävän datapohjaisen suunnittelun mahdollisuuksia taloyhtiöille. Laadittujen demonstraatioiden avulla tavoitteena oli esitellä niitä alan yrityksille mahdollisina palvelusisältöinä kiertotalouteen perustuvassa liiketoiminnassa. Luotiin kolme demonstraatiota, jotka olivat hulevesimallinnus, valaisusimulaatio ja muutostulkinta.

Liiketoimintamahdollisuuksia testattiin ja edistettiin myös tapahtumatuotannon avulla. Tapahtumissa yritykset pääsivät taloyhtiöiden luokse esittelemään ja myymään palveluitaan kiertotalousteemaisissa korttelitapahtumissa.

Hankkeen keskeiset opit ovat koottu kolmeen oppaaseen:
• Yhteiskäyttöä yhtiöön: Opas asukkaalle ja osakkaalle palvelun hankkimiseksi taloyhtiöön
• Asukkaista asiakkaiksi: Opas yrityksille palveluiden tuottamisesta taloyhtiöihin
• Kolmiulotteiset korttelit: Opas taloyhtiöille kiinteistökohtaisen 3D-paikkatiedon hyödyntämiseen

Muut keskeiset koontijulkaisut ovat:
• Kokeilukortit
• Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa: Mahdollisuudet, esteet, kannustimet ja skaalautumisen edellytykset

Lisätietoa hankkeesta ja hankkeen aikana tuotettu materiaali löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/circulargreenblocks/

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat