|
|
|
Hankekoodi: A77491
Hankkeen nimi: Älykäs autonominen liikenne
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: Leiritie 1
Puhelinnumero: 0974245000
Postinumero: 01600
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nissin Oscar
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Innovaatiojohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: oscar.nissin(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406748224
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tarve kumpuaa autonomisten ja älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämisestä, jossa Suomessa ollaan etenkin käyttöönoton kokeilun kannalla erittäin pitkällä. Autonomisten ja robotisoitujen ajoneuvojen, käsittäen niin henkilökuljetukseen kuin tavarankuljetukseen tarkoitetut maa-ajoneuvot, vesillä ja ilmassa kulkevat ajoneuvot kuin automaattiset työkoneetkin, vaativat päätöksentekoketjussaan ihmisen valvontaa ja tarvittaessa manuaalista päätöksentekoa. Suomessa toimii useita yrityksiä, jotka kehittävät automaattisesti toimivia ajoneuvoja ja niihin liittyvää muuta teknologiaa, mutta varsinaiseen etähallintaan keskittyviä yrityksiä, pilotteja ja toimenpiteitä ei ole merkittävissä määrin toteutettu, ja aihe on globaalistikin varsin alkutekijöissään erityisesti käytännön toteutuksen toimenpiteiden kannalta. Etäohjauksen käytännön toteutukseen liittyy monia haasteita, alkaen tietoliikenneyhteyksien turvallisesta toteutuksesta ihmisvalvojien fysiologisiin ja kognitiivisiin suorituskykyihin sekä ajoneuvojen teknisten ratkaisujen yhteensovittamisesta hallintajärjestelmään.
Hankkeen tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa sekä kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa autonomisten ajoneuvojen ja liikenteen valvonnan alalle. Hankkeessa tehtävien toimenpiteiden seurauksena kyetään viemään eteenpäin paitsi autonomisten ajoneuvojen käyttönottoa ja siten vahvistaa alan toimijoiden kehitystä ja Suomen kilpailukykyä autonomisen liikenteen kehityksen kärjessä, myös tuottamaan uutta liiketoimintaa kehittämällä valvonta- ja hallintapalveluita ja näiden osa-alueita jopa tuotteistettavaksi asti.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös edistää kestävää liikenneinfrastruktuuria ja sen suunnittelua. Autonomisten ajoneuvojen lisääntyminen osana liikennejärjestelmiä on nouseva trendi erityisesti länsimaissa, Kiinassa, Japanissa, Koreassa ja Australiassa ja näiden järjestelmien mukaanotto nykyisiin liikenteen hallintajärjestelmiin tuottaa omia haasteitaan. Toimivalla etähallintajärjestelmällä voidaan tuottaa tiettyjä palveluita, kuten harvemmin asuttujen alueiden joukkoliikenteen syöttöliikennettä ja kutsuohjattua liikkumista kustannus- ja resurssitehokkaammin kuin nykyisillä ratkaisuilla.
Näiden lisäksi voidaan toteuttaa esimerkiksi huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä kaupunkiympäristössä tehokkaammin ja turvallisemmin, kun tietyistä tehtävistä voidaan vähentää ihmisen altistumista työperäisille haitoille. Toimiva ja turvallinen, ajoneuvoagnostinen etäkäyttöisten ajoneuvojen hallintajärjestelmä mahdollistaa myös ns. hybridiajueiden käyttämisen siten, että esimerkiksi miehittämätön ilma-alus tukee sensoripankillaan maassa toimivan järjestelmän (esimerkiksi huoltoajoneuvo) toimintaa tai päinvastoin, jolloin voidaan luoda uusia, multimodaalisia palvelukokonaisuuksia joita ei nykyään käytössä olevalla teknologialla voida toteuttaa.
Julkisen sektorin toiminnan osalta yksi hankkeen tavoitteista on tutkia tilaaja-toimittaja -mallin kehittämistä siten, että valvontajärjestelmän kautta voisi julkisen sektorin toimijat tai heidän alihankkijansa, esimerkiksi julkisen liikenteen palveluntarjoajat tai kiinteistöjen kunnossapitoyksikön työntekijät, tilata tehtäväkohtaisesti automaattisella ajoneuvolla suoritettavan palvelun (esimerkiksi tilauskyyti tai nurmikentän kunnossapito). Hankkeen tavoitteena on kartoittaa julkisen sektorin nykyisiä toimintamalleja tilausketjun suhteen ja selvittää minkälaisia järjestelmätason muutoksia autonomisilla toimenpiteillä voidaan saada aikaiseksi.
Yksi hankkeen merkittävä tavoite on tarkastella autonomisten ajoneuvojen ja -koneiden käytön saavutettavuutta. Ajoneuvojen suunnittelutyössä on, aiempien hankkeiden perusteella, havaittu puutteita mm. erityisryhmien (näkö- ja kuulovammaiset, invalidit, vanhukset ja lapset) ottamisessa huomioon. Ongelmat korostuvat, kun suunnitellaan ajoneuvoja ja niiden ympärille kehitettäviä palveluita ja järjestelmiä, jotka ovat autonomisia ja käyttäjän tulee itse kyetä toimimaan teknologian kanssa käytännössä itsenäisesti. Havaittuja ongelmia on mm. liikuntaesteisten ihmisten ajoneuvoon kyytiin nousemisessa, ajoneuvojen kutsu- ja odotuslogiikan puutteissa esimerkiksi hitaasti liikkuvien ihmisten kohdalla (ajoneuvo saattaa lähteä ilman matkustajaa, mikäli se kuvittelee, että tämä ei ole nousemassa kyytiin), kyydin tilausohjelmien rajapinnat eivät ole saavutettavia ja turvallisuusratkaisut eivät ole suunniteltu lapsille tai raskaana oleville naisille sopivaksi. Hankkeen tavoitteena ei ole ratkaista näitä ajoneuvoteknologisia suunnitteluvirheitä, mutta ottaa huomioon etäkäyttö- ja valvontajärjestelmässä, että myös erityisryhmien palveleminen on mahdollista ja turvallista. Tämän lisäksi tutkitaan voiko toimivalla etäkäyttöjärjestelmällä, yhdistettynä autonomisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin, lisätä esimerkiksi vammautuneiden ihmisten työkykyä, tarjoamalla työkaluja työtehtäviin, joihin heidän fyysiset suorituskykynsä eivät riitä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat yritykset, jotka toimivat älykkään liikkumisen alalla sekä tarjoavat etävalvonta- ja ajueenhallintapalveluita tai kehittävät automaattisia ajoneuvojärjestelmiä, sekä yritykset, jotka tuottavat ihmisten fysiologisen ja kognitiivisen kuormituksen testaamiseen liittyviä palveluita ja tuotteita ja yritykset, joiden palvelukokonaisuuteen kuuluu joukkoliikenteen ja liikenteen sekä kaupunkiympäristön saavutettavuuden kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on ne joko olemassa olevat, tai perustettavat yritykset, jotka kehittävät hankkeen tuloksien perusteella uutta liiketoimintaa.
Tämä lisäksi varsinaisiin kohderyhmiin sisältyy kunnat ja kuntayhtymät, jotka tilaavat joukkoliikennepalveluita sekä toteuttavat ympäristön- ja kiinteistöjen kunnossapitotoimenpiteitä, ja muu julkinen sektori (esimerkiksi pelastustoimen yksiköt) ja kolmas sektori, esimerkiksi saavutettavuuteen ja tasavertaisuuteen liittyvät yhdistykset, joille tuotetaan tietoa ja konsultointia hankkeen tuloksista tai esimerkiksi Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, joka voi toiminnassaan hyötyä hankkeen tuloksina syntyvästä etähallintajärjestelmästä omassa toiminnassaan.
Julkisen sektorin toimijoista kohderyhmänä on esimerkiksi Traficom ja Fintraffic, joille hankkeella tuotetaan arvokasta tietoa uusien, multimodaalisten ajueiden teknologioiden vaatimuksista etähallintatyölle. Hankkeen tuloksilla voidaan vaikuttaa lainsäädäntö- ja sääntelytyöhön uusia liikkumispalveluita koskevia lakeja sekä määräyksiä ja ohjeistuksia laatiessa.
Välillisinä kohderyhminä hankkeella on:
- Uudenmaan alueen yritykset ja muut toimijat, joiden toimintaedellytykset vahvistuvat parempien liikenne- ja logistiikkapalveluiden seurauksena. Esimerkkinä vaikkapa kehyskunnissa sijaitsevat kulttuuritoimijat, joiden kävijämääriä voidaan lisätä tuottamalla on demand -kuljetuspalvelua kohteelle.
- Uudenmaan alueen asukkaat, joille voidaan tuottaa parempia ja turvallisempia liikenne- ja logistiikkapalveluita autonomisilla ajoneuvoilla.
- Älykkään liikkumisen alalla työskentelevät työntekijät, joiden työkuormitusta voidaan vähentää hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 298 205
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 144 300
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 372 755
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 180 374
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Kirkkonummi, Vantaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 8 |
| Hankkeen pitkän tähtäimen välillisinä vaikutuksina on mahdollistaa älykkään liikenteen käyttönottoa siten, että koko liikkumispalvelu tehostuu ja liikenteen päästöt vähenee. Liikkumis- ja logistiikkapalveluita kehittämällä myös kyetään tehostamaan luonnovarojen käyttöä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteiden seurauksena parannetaan liikennejärjestelmien resilienssiä, monipuolisuutta sekä liikennepalveluiden ympäristöystävällisyyttä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Ympäristöystävällisempien ja resurssitehokkaampien liikennepalveluiden ja -teknologioiden seurauksena ympäristön monimuotoisuus hyötyy. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 7 |
| Ottamalla käyttöön ympäristöystävällisempiä liikenneteknologioita (sähköajoneuvot, itsestään ajavat ajoneuvot, on demand -palvelut), voidaan säästää kasvihuonekaasupäästöistä sekä vähentää ympäristölle tiestön käytöstä aiheutuvaa kuormaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 3 |
| Natura 2000 -kohteisiin hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta, mutta parantuneiden liikennepalveluiden kautta myös luontokohteiden hyödyntäminen kestävästi helpottuu. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 7 |
| Autonomiseen liikkumiseen liittyy myös merkittävästi kiertotalouden materiaalivirtojen hyödyntäminen, esimerkiksi modulaarisilla kuljetuslaitteilla. Autonomisten järjestelmien kehittäminen vaatii erittäin hyvin toimivia etähallintajärjestelmiä, jota hankkeessa kehitetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 7 |
| Hankkeessa tullaan käyttämään uusinta liikkumisteknologiaa, jonka ympäristövaikutukset riippuvat vahvasti siitä, minkälaisella energiantuotantometodilla käytettävä energia on tuotettu. Näiden teknologioiden käyttöönoton tukeminen tukee välillisesti uusiutuvien energianlähteiden käyttöä erittäin voimakkaasti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia teknologioita yhdessä alueella toimivien yritysten kanssa, näin kestävästi kehittäen paikallista elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa pyritään kehittämään uusia tuotteita, teknologioita, palveluita ja konsepteja sille, kuinka etähallintajärjestelmiä voidaan toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti. Näistä suurin osa voidaan laskea aineettomiksi tuotteiksi ja palveluiksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hankkeen ydin on liikkumisen ja logistiikan palveluiden kehittämisessä. Autonominen liikenne on merkittävä trendi liikenneteknologian kehittämisessä ja toimivien etähallintaratkaisuiden kehittäminen on merkittävässä roolissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 7 |
| Hanke edistää paitsi yleistä yhteiskunnallista hyvinvointia mahdollistamalla tehokkaita ja turvallisia sekä miellyttäviä liikkumis- ja logistiikkapalveluita, mutta hankkeen toimenpiteissä keskitytään myös ottamaan huomioon etähallintatyöstä aiheutuva rasitus, ja kehittää ratkaisuja tämän rasituksen lieventämiseksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen tuloksilla edistetään tasa-arvoa erityisesti eri ihmisryhmien välillä siten, että mahdollistetaan toimivat liikkumis- ja logistiikkapalvelut autonomisen liikenteen keinoin, helpottaen näin esimerkiksi liikuntarajoitteisten tai vanhusten elämää. Hankkeen toimenpiteillä ja tuloksilla kehitetään yritysten valmiuksia ottaa huomioon liikkumispalveluiden ja -teknologioiden kehittämisessä kaikki ihmisryhmät tasa-arvoisesti ja -vertaisesti. Tasa-arvon edistäminen hankkeessa toteutuu erityisesti tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatteen kautta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hanke edistää edellämainitulla tavalla myös yhteiskunnallista ja kulttuurillista yhdenvertaisuutta. Autonomisten järjestelmien toteuttamisessa tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi liikkumisköyhyyden poistaminen ja autonomisten liikkumisteknologioiden myötä erityisesti haavoittuviin ihmisryhmiin kohdistuva "viimeisen mailin ongelma" voidaan poistaa tai sen vaikutuksia lieventää. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 7 |
| Hankkeen välittömät vaikutukset kulttuuriympäristöön on vähäiset, mutta on pitkän aikavälin välillisinä vaikutuksina voidaan havaita, autonomisen liikenteen käyttöönoton myötä maankäytön tehokkuuden parantuminen sekä rakennetun ympäristön (erityisesti liikenneympäristön) selkeytyminen vähempien liikenneopasteiden seurauksena. Toimivat autonomisesti toteutetut liikkumispalvelut myös mahdollistavat pääsyn kulttuurikohteiden ääreen yhä useammalle kansalaiselle ja tämä parantaa kulttuuritoimijoiden toimintaedellytyksiä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa tuotetaan ympäristöosaamista ottamalla käyttöön uusia, ympäristöystävällisempia teknologioita. Verkostomaisen ekosysteemin toimijat ovat tärkeässä roolissa uusien teknologioiden käyttöönotossa ja kehittämisessä ja hankkeen seurauksena ympäristöosaaminen teknologian käyttöönoton seurauksena lisääntyy. | ||
* 3.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Älyliikenteen sovellutukset yleistyvät ympäri maailmaa, ja liikenteen automatisaatio tulee vaikuttamaan henkilö- ja logistiikkaliikenteeseen teiden lisäksi raide-, ilma- kuin vesiliikenteessä. Digitaalitekniikan kehitysvauhti vaikuttaa autonomiseen liikenteeseen mahdollisuutena, mutta se aiheuttaa samalla potentiaalisia haasteita yhteiskunnassa niin toiminnallisella kuin lainsäädännön tasolla. Metropolia Ammattikorkeakoulun Älykäs autonominen liikenne (Smart Autonomous Mobility, SAM) -hankkeen motivaationa olivat älyliikennettä ja etähallintaa koskevat tietotarpeet.
Erityinen motivaatio hankkeessa oli hahmottaa erityyppisiä lähtökohtia älykkään liikenteen kehityskulkuihin ja valvontatyön haasteisiin liittyen. Tunnistetut tietotarpeet johtuvat toistaiseksi suhteellisen vähällä kartoituksella olevista etähallintateknologioista ja erityisesti niiden käyttäjäkokemuksista. Hankkeessa keskityttiin tutkimaan erilaisten teknologioiden ja ohjelmistoratkaisuiden potentiaaleja älyliikenteen kehityksen saralla. Tavoitteena oli myös tukea autonomisen liikenteen ekosysteemin kehittymistä, jonka johdosta SAM-hankkeessa verkostoiduttiin huomattavan toimijajoukon kanssa.
Autonomisen liikenteen ala on voimakkaassa kehitysvaiheessa ja toimintaympäristö koostuu eri sektoreilla vaikuttavista organisaatioista. Tiedonkeruun haastavuutta kuvaa hyvin se tosiasia, että julkisella sektorilla tunnistetut tietotarpeet ja kysymykset alan kehitystä sekä potentiaaleja koskien suuntautuvat usein yksityisen sektorin toimijoille. Tietotarpeiden ja liikesalaisuuksien yhdistelmä asetti implisiittisiä haasteita yksityiskohtaisten vastausten saamiseen alan yrityksiltä.
Hankkeella oli yhteyksiä VTT:n ja Hämeen Ammattikorkeakoulun autonomista liikkumista käsitteleviin projekteihin, jonka lisäksi hanke verkostoitui huomattavan toimijajoukon kanssa Euroopan laajuisesti. Älykäs autonominen liikenne -hanke toteutettiin Metorpolia ammattikorkeakoulun omana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintana, kuitenkin läheisessä yhteistyössä alan yritysten, viranomaisten ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Tekniseltä puolelta katsottuna SAM-hankkeessa onnistuttiin kehittämään simulaattori, joka jäljittelee autonomisen liikenteen etähallintajärjestelmää. Tämä ohjelmistoratkaisu toteutettiin siten, että erilaiset ja eri tehtävissä toimivat itsenäiset kulkuneuvot muodostavat myös julkisessa kaupunkiympäristössä ryhmiä, eli ajueita. Simulaattorin käyttäjätietoja voitiin lisäksi mitata kognitiivisen stressikokemuksen hahmottamiseksi erilaisissa liikennetilanteissa.