Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77492

Hankkeen nimi: Helsinki-Uusimaa – Kestävä ja digitaalinen yrittäjyysalue 2021-2022 (3UAS4EER)

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: (09) 8868 7300

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saari Pia Hannele

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.saari(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358401949932

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uusimaa on valittu Euroopan yrittäjyysalueeksi 2021–2022. Yrittäjyysvuoden tavoite on tukea vihreää ja digitaalista yrittäjyyttä, elpymistä COVID-19 pandemian aiheuttamasta kriisistä ja alueen ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Yrittäjyysvuoden toimet kytkeytyvät tiiviisti Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiaan, Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekarttaan ja Helsinki-Uusimaa COVID-19 selviytymisstrategiaan.

Hankkeen tavoitteena on edistää yrittäjyysvuoden tavoitteiden toteutumista konkreettisella tavalla tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa. Hankkeessa pääkaupunkiseudun kolme ammattikorkeakoulua (Laurea, Metropolia ja Haaga-Helia) toteuttavat suunniteltuja toimia yhdessä Helsingin kauppakamarin, Uudenmaan Yrittäjien, Helsingin Yrittäjien, ja muiden alueen yrittäjä- ja kehitysyhtiöiden kanssa. Aktiviteetit edistävät digitaalisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa yrittäjyyttä.

Hankkeessa järjestetään pk-yrityksille mahdollisuuksia verkostoitua ja löytää ratkaisuja digitaalisen ja kansainvälisen opiskelijahaastekilpailun - 10 Days 100 Challenges – muodossa. Lisäksi hankkeessa kehitetään julkisia hankintoja, erityisesti niiden suunnitteluvaihetta, ja niihin liittyviä työkaluja ja verkostoja. Julkisiin hankintoihin liittyen järjestetään Open Innovation Camp design sprintejä, joissa julkinen sektori, yritykset, kansalaiset ja koulutussektori yhteiskehittävät markkinavuoropuheluun, asiakaslähtöisyyteen ja kestävään kehitykseen perustuvan hankinnan suunnittelukonseptin.

Uudellamaalla on jo nyt vahvaa näyttöä yrittäjyyskoulutuksen alalla, minkä päälle on hyvä rakentaa uusia valmiuksia. Hankkeessa pilotoidaan mikrotutkintokursseja, jotka tukevat pk-yrityksiä kehittämään uusia tuotteita ja palveluita erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta sekä kykyä osallistua vihreiden julkisten hankintojen suunnittelu- ja kilpailutusprosesseihin. Lisäksi kehitetään kampusinkubaattoreiden eli kampushautomoiden toimintaa, sillä ne toimivat sillanrakentajina alueen sidosryhmien välillä, yhdistäen pk-yritykset, opiskelijat, startup-yritykset ja julkisen sektorin toimijat sekä avaten verkostoja kansainväliselle yhteistyölle. Hankkeen toimijat osallistuvat lisäksi aktiivisesti yrittäjyysvuoden tapahtumien järjestämiseen.

Hanke tukeekin kaikkia neljää Uudenmaan selviytymissuunnitelman ohjaavaa periaatetta: vahvistaa Uudenmaan edelläkävijäroolia Suomen hiilineutraalisuuden saavuttamisessa, vahvistaa Uudenmaan digitaalisuutta ja kestävyyttä, edistää Uudenmaan yhdistämistä kansainvälisiin ekosysteemeihin, osaamiseen ja TKI-toimintaan sekä edistää Uudenmaan ja koko Suomen saavutettavuutta.

Horisontaaliset periaatteet, sukupuolisensitiivisyys ja eri sukupuolten tarvitsema tuki esim. palvelu- ja innovaatiotoimintansa kehittämisessä huomioidaan hankkeessa. Hankkeessa haettavat toimintamallit edistävät osaltaan yksilöiden osaamisen kasvua ja heidän yritystoimintansa kehittymistä. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen selvityksissä ja kartoituksissa ja toimenpiteissä ja että eri sukupuolet ovat mahdollisimman hyvin edustettuina. Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan myös kootessa hankkeen ohjausryhmää ja rekrytoitaessa hankehenkilökuntaa. Hankkeen viestinnässä huomioidaan sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö ja terminologia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä hankkeessa ovat pk-yritykset Helsinki-Uusimaalla. Tässä hankkeessa kuvatut aktiviteetit on rakennettu tukemaan erityisesti pk-yritysten kasvun edellytyksiä, mikä hyödyntää koko yhteiskuntaa.

Kohderyhmien tavoittamiseen ovat hankkeessa mukana yrittäjäjärjestöjä, kauppakamareita ja kehitysyhtiöitä. He ovat avainasemassa siinä, että oikeat pk-yrittäjät tavoitetaan ja kehitystyötä tehdään yrityksiä palvelevalla tavalla. Samalla tavalla startup organisaatiot kuten Startup-säätiö ja Slush ovat tärkeitä kumppaneita, joiden kautta oikea kohderyhmä löydetään.

Kaupungit ja kunnat Uudellamaalla hyötyvät hankkeen tuloksista, kun hankkeessa osallistetut yritykset voivat entistä paremmin kukoistaa liiketoiminnassaan vihreällä ja digitaalisella tavalla. Myös innovatiivisten ja julkisten hankintojen tekeminen liittyy vahvasti kaupunkien ja kuntien työhön; tehdäänhän sitä kautta satojen miljoonien investointeja joka vuosi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kansalliset toimijat kuten Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sitra liittyvät työhön välillisesti, sillä nekin tahot osallistuvat yrittäjyysvuoden toteuttamiseen omilla tapahtumillaan (mm. Kiertotalousfoorumi).

Kansainvälisiä pk-yrityksiä kutsutaan mukaan joihinkin tapahtumiin, jolloin vaikuttavuutta ja skaalautumista haetaan muualtakin kuin Suomesta.

Kasvava osuus ammattikorkeakoulun oppilaista tulee toimimaan yrittäjinä työuransa aikana. Siemen ja osaaminen yrittäjyyteen kylvetään jo opintojen aikana, ja siksi oppilaitosten oppilaita on tärkeää osallistaa mukaan työhön. Uudistettu 10Days100 Challenges, opiskelijaraadit ja kampusinkubaattorit antavat esimakua yrittäjämäisestä toiminnasta myös AMK-opiskelijoille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 650 479

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 413 383

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 813 101

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 516 730

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Tuusula, Lapinjärvi, Vantaa, Myrskylä, Sipoo, Inkoo, Pukkila, Loviisa, Järvenpää, Hyvinkää, Kirkkonummi, Hanko, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Espoo, Askola, Vihti, Lohja, Pornainen, Kerava, Raasepori, Helsinki, Kauniainen, Siuntio, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomi on jäänyt jälkeen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tasa-arvokehityksessä verrattuna muuhun Eurooppaan. Vuonna 2017 naisten osuus tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskentelevistä henkilöistä oli keskimäärin 35 prosenttia. Naisten osuus kuitenkin vaihtelee merkittävästi sektoreittain sillä yrityksissä ainoastaan yksi henkilö viidestä oli nainen, kun taas julkisella sektorilla ja korkeakouluissa naisten osuus oli noin puolet. Lisäksi kaikista yrittäjistä naisia on kolmannes mutta kasvuyrityksissä, joissa korostuvat tutkimus- ja tuotekehitystehtävät, naisia on arviolta vain alle kymmenesosa. Edellisten tilastojen johdosta voidaan argumentoida että erityisesti yritysten tutkimus ja tuotekehitystehtävissä vallitsee merkittävä sukupuolen välinen epäsuhta. Hankkeessa huomioidaan sukupuolisensitiivisyys ja eri sukupuolten tarvitsema tuki esim. palvelu- ja innovaatiotoimintansa kehittämisessä. Hankkeessa haettavat toimintamallit edistävät osaltaan yksilöiden osaamisen kasvua ja heidän yritystoimintansa kehittymistä. Hankkeen viestinnässä ja hanketyössä pyritään tiedostamaan sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö ja terminologia. Hankkeessa tiedostetaan sukupuolten tasa-arvo myös kootessa hankkeen ohjausryhmää ja rekrytoitaessa hankehenkilökuntaa. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että luodaan kaikkiin hankkeeseen osallistuville, henkisesti ja fyysisesti turvallinen toimintaympäristö.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naiset osallistuvat perinteisesti aktiivisesti täydennyskoulutuksiin, ja hanke luo mahdollisuuden osallistaa naisia tavoitteellisesti innovaatiotoimintaan. Hankkeessa tehtävissä selvityksissä kartoituksissa ja toimenpiteissä pyritään huomioimaan, että eri sukupuolet ovat mahdollisimman hyvin edustettuina ja eri sukupuolten tarpeet tulevat kuulluiksi sekä huomioiduiksi eri toimenpiteitä suunnitellessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeessa, mutta se ei ole hankkeen päätavoite. Hanke kuitenkin pyrkii viestinnällisin keinoin ja osaamisen kehittämisen keinoin lisäämään naisten osuutta tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä yksityissektorin yrityksissä tai yrittäjinä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 10
Vaikutus on välillistä. Tavoitteena on varmistaa, että hankkeen toiminta tukee kestävän kehityksen taloudellisten, sosiaalisten, ekologisten ja kulttuuristen tavoitteiden saavuttamista. Ja että kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin ovat myönteisiä hankkeen eri vaiheissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Ympäristön huomioiminen on osa kestävän yritystoiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Uudenmaan selviytymisohjelmassa 2020-23 mahdollisuudeksi on kirjattu hiilineutraaliuden ja resurssiviisauden edelläkävijyys. Tässä hankkeessa tavoitellaan yrittäjien ja heidän työntekijöidensä uutta osaamista ja parempia voimavaroja vastata mm. ekologisen rakennemuutoksen haasteisiin: huomioidaan mahdolliset ympäristövaikutukset ja kehitetään uusia tapoja toteuttaa yritystoimintaa kestävällä tavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 8
Vaikutus on välillistä. Yritykset kasvattavat innovaatio- ja konseptointiosaamistaan ja saavat samalla parempia valmiuksia vastata ekologisen rakennemuutoksen haasteisiin. Samalla yritysten voimavarat ja edellytykset siirtyä ekologisesti kestävämpään toimintaan paranevat.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 8
Vaikutus on välillistä. Yritykset kasvattavat innovaatio- ja konseptointiosaamistaan ja saavat samalla parempia valmiuksia vastata ekologisen rakennemuutoksen haasteisiin. Samalla yritysten voimavarat ja edellytykset siirtyä ekologisesti kestävämpään toimintaan paranevat. Digitaalisuus ja immateriaalisuus osaltaan edistävät myönteistä kehitystä luonnonvaroja vähemmän rasittavaa toimintaa kohti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 9
Vaikutus on välillistä. Pk-yritysten kanssa tehtävässä innovointi- ja kehittämistoiminnassa otetaan huomioon resurssiviisas ja taloudellinen ajattelu. Myös hankkeessa keskiössä oleva digitalisoituminen edistää konkreettisen materiaalihukan vähenemistä. Pk-yritysten tehokas esim. materiaalien käyttö säästää kuluja, kun hukkaa ja jätettä syntyy vähemmän. Tämän tyyppinen kehittyminen myös edistää yrityksen kilpailukyvyn parantumista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 9
Vaikutus on välillistä. Hankkeessa yritykset voivat digitalisaatiota hyödyntämällä löytää uusia näkökulmia ja ideoita suuntautua uusille toiminta-alueille ja siten parantaa tarvittaessa myös kykyään hyödyntää uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeessa tuetaan uusien innovatiivisten näkökulmien ja konseptien kautta pk-sektorin selviytymiskykyä ja mahdollisuuksia löytää uusia toimintatapoja ja kehittää liiketoimintaansa keskeisten haasteiden kuten digitalisaation ja ympäristöön liittyvien vaatimusten keskellä. Hanke tukee eri toimenpiteillään Uudenmaan alueen Pk-yritysten kykyä suunnitella tulevaisuuttaan (digitalisaatio, uuden osaamisen lisääminen). Korkeakouluyhteistyötä hyödyntämällä pk- ja startup-yritykset vahvistavat osaamistaan uusien konseptien ja palveluiden kehittämisessä ja toimialoilla eteen tulevien muutostarpeiden huomioimisessa. Hankkeeseen osallistuvien yritysten osaamisen kehittyminen osaltaan tukee paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa vahvistetaan yritysten kykyä ja ymmärrystä voida paremmin hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä luodaan näkökulmia ja konsepteja, miten ne voivat itse jatkossa paremmin kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita. Uusien digitaalisuuteen perustuvien näkökulmien lisääntyminen tuottavat pohjaa uusien palveluiden ja aineettomien tuotteiden kehittämiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 9
Vaikutus on välillistä. Hankkeessa vahvistetaan pk-sektorin yritysten kykyä hyödyntää digitalisaatiota ja ymmärtää paremmin kestävän kehityksen vaatimusten luomat uudet mahdollisuudet. Kehittämistoiminta voi johtaa uusiin, liikkumisen ja logistiikan ratkaisukonsepteihin ja -ideoihin. Digitalisaatio voi esim. edistää materiaalien kuljettamiseen ja jakeluun liittyvän mm. fossiilisten polttoaineiden käytölle perustuvan logistiikan vähentymistä, jos yritykselle löydetään käyttöön otettavissa oleva malli tarjota palvelu uudella tavalla digitaalisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 7
Vaikutus on välillistä. Hankkeessa yritykset saavat uusia näkökulmia tuote- ja palvelukehitykseen minkä myötä yrittäjien, työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvointi voi vahvistua, kun tarpeisiin ja haasteisiin voidaan vastata entistä paremmin ja joustavammin.
Tasa-arvon edistäminen 0 7
Vaikutus on välillistä. Hankkeessa tunnistetaan eri alojen yrityksien ja niissä työskentelevien eri sukupuolta olevien yrittäjien erilaisia tarpeita. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on erikseen kuvailtu kohdassa 13.1. Yrittäjiä tuetaan hankkeessa huomioimaan käyttäjälähtöisyys ja sitä kautta eri sukupuolta olevien käyttäjien ja esim. asiakkaiden tarpeet konseptien ja ideoiden kehittelyssä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 7
Vaikutus on välillistä. Hankkeessa vahvistetaan yritysten kykyä tehdä uutta kehittämis- ja konseptointityötä. Hankkeessa tehtävissä yksityiskohtaisissa projekteissa kannustetaan huomioimaan mahdollisimman erilaisia asiakas- ja käyttäjäryhmiä ja sen kautta tunnistamaan mahdollisia kehittämiskohteita ja -esteitä. Hankkeessa kannustetaan pk-yrityksiä ottamaan huomioon moninaisuus ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 9 9
Yritysten kestävän kehityksen tukemisella voidaan auttaa niitä löytämään uusia ratkaisuja ympäristöosaamiseensa. Toiminnan kehittymiseen luotavien konseptien ja uusien ideoiden myötä pk- ja startupyritykset voivat paremmin pyrkiä liiketoiminnassaan kestävän kehityksen edellytysten mukaiseen toimintaan. Digitalisaatio osaltaan lisää yritysten välisen uusien ratkaisujen levittämistä ja ympäristöosaamisen kehittymistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Helsinki-Uusimaa – Kestävä ja digitaalinen yrittäjyysalue 2021–2022 (3UAS4EER) -hankkeen tavoitteena oli Uudenmaan liiton koordinoiman Euroopan yrittäjyysaluevuoden (European Entrepreneurial Region, EER 2021-2022) tavoitteiden tukeminen. Yrittäjyysaluevuoden teemana oli yrittäjyys ja kestävä elpyminen.

Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Laurean, Metropolian ja Haaga-Helian 3UAS4EER-yhteishankkeessa toteutettiin kahden vuoden aikana erilaisia toimenpiteitä, jotka tukivat pk-yritysten kestävyyteen ja digitaalisuuteen liittyvän osaamisen kehittämistä. Hankkeessa kehitettiin mm. mikrokursseja ja MOOCeja, digivihreää kampushautomotoimintaa sekä toimintamalli julkisten hankintojen suunnitteluvaiheeseen. Hankkeen toimintatapana oli yhteiskehittäminen ja ketterät kokeilut. Näin pystyttiin yhteiskehittämään ja testaamaan erilaisia yritysten osaamisen kehittämiseen tähtääviä ratkaisuja ja hankkeen kuluessa edelleen muokkaamaan ja parantamaan niitä entistä paremmin yritysten tarpeisiin sopiviksi.