Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77496

Hankkeen nimi: Vihreän talouden innovaatiot - Boostia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön Etelä-Pohjanmaalla (VITALI)

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Jakeluosoite: Kampusranta 9C

Puhelinnumero: 0294 1911

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Viitaharju Leena Marianne

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.viitaharju(at)helsinki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-4151164

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Marinin hallitusohjelman (Valtioneuvosto, 2019) tavoitteeksi asetetaan, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Julkiset hankinnat ovat merkittävässä roolissa tavoitteen saavuttamisen kannalta. Valtiovarainministeriön toimeksiantona on tuotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty julkisten hankkijoiden ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen ja sitä kautta hankintojen vaikuttavuuden ja kestävyyden vahvistamiseen.

Innovatiivisuus on yksi keskeinen teema, jota kansallinen strategia painottaa. Erityisesti tavoitteena on löytää innovaatioiden avulla ratkaisuja hankintojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, tuottavuuden parantamiseen, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Huolimatta yhteistyön eduista ja tärkeydestä innovaatioiden luomisessa, sekä yritykset että julkinen sektori eivät kumpikaan ole tyytyväisiä yhteistyön tämänhetkiseen toteutumiseen (Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys, 2015).

Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin-suunnitelmassa (Etelä-Pohjanmaan liitto, 2020) nostetaan esiin alueellisen kestävän kasvun tukeminen pk-yritysten tuotannon tai palveluiden uudistavan kehittämisen kautta. Tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää vastuullisuusajattelua yrityksissä ja nostaa hankintaosaamista kehittämishankkeiden kautta. Toimenpiteenä tähän suunnitelmassa esitetään julkisten hankintojen toimintamallien uudistamista, jotta alueen yrityksillä olisi mahdollisuudet menestyä kilpailutuksissa. Lähiruoka ja lähipalvelut, erityisesti GreenCare-palveluiden kehittäminen, ovat tärkeässä roolissa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen luomisessa alueelle.

Tämän hankkeen tavoitteena on edistää julkisen ja yksityisen sektorin valmiuksia kehittää yhteistyössä ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä innovaatioita. Tämä edistää Etelä-Pohjanmaan kestävää kasvua ja vahvistaa alueen yritysten ja julkisen sektorin hanketoimijoiden yhteistyöosaamista vihreän talouden siirtymässä. Tavoitteena on yhteistyökumppanuus, joka perustuu yhteiseen näkemykseen, sitoutumiseen, yhdessä oppimiseen ja molemminpuoliseen hyötyyn.

Tarkoituksena on kartoittaa sekä yritysten että julkisen sektorin toimijoiden tietotarpeet vihreää taloutta edistävistä hankinnoista. Hanke edistää yritysten ja julkisen sektorin innovaatioyhteistyön rakentumista siten, että toimijoista tulee kehittämiskumppaneita, jotka etsivät yhdessä uusia innovatiivisia ratkaisuja ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Tämän pohjalta maakunnan toimijoille voidaan tarjota neuvontaa ja sparrausta esimerkiksi webinaarien tai työpajojen muodossa ja näin synnytetään uusia toimintatapoja yhteistuottamisen palvelumallin kehittämiseksi.

Hankkeen keskeisinä kohderyhminä ovat julkiset hankintayksiköt tai julkisten palveluiden yksiköt, jotka tekevät hankintoja sekä pienet ja keskisuuret elintarvike- ja hoiva-alan yritykset. Hankkeen välilisiä kohderyhmiä ovat yritysten verkostot, jotka toimivat liiketoiminnan mahdollistamisessa, kuten logistiikkayritykset, ja hankintayksiköiden kautta kunnan toimijat, kuten hallinto ja viranhaltijat sekä poliittiset päätöksentekijät. Lisäksi välillisiin kohderyhmiin lukeutuvat yrityskehittäjät ja -neuvojat ja elinkeinoelämän organisaatiot sekä muut kolmannen sektorin sidosryhmät.

Hankkeen työpaketit:
Työpaketti 1: Toteutuneiden innovaatiokumppanuuksien kartoittaminen
Haastattelemalla toteutuneisiin innovaatioprosesseihin osallistuneiden yritysten ja julkisen sektorin edustajia, selvitetään vihreän talouden innovaatioon johtaneen yhteistyön taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Työpaketin tavoitteena on oppia menestyneistä innovaatioihin johtaneista yhteistyösuhteista.

Työpaketti 2: Malli yksityisen ja julkisen sektorin innovaatioprosessista
Hankkeen toinen työvaihe alkaa ensimmäisen vaiheen kartoituksissa kerätyn materiaalin analysoinnilla. Tämän työvaiheen tavoitteena on rakentaa prosessimalli yritysten ja julkisen toimijoiden innovaatioyhteistyöstä. Mallissa kuvataan innovaatioyhteistyön eri vaiheet ja niihin vaikuttavat keskeiset rakenteelliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.

Työpaketti 3: Innovaatiomallin pilotointi yhteiskehittelytyöpajoissa
Hankkeen kolmannessa vaiheessa innovaatioprosessimallia kehitetään edelleen yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden yhteiskehittelytyöpajoissa. Työpajat lähtevät liikkeelle hankkeen edellisessä vaiheessa tuotetun innovaatioprosessimallin esittelemisestä työpajan osallistujille, joilla on mahdollisuus keskustelun ja kommentoinnin kautta vaikuttaa mallin lopulliseen sisältöön ja rakenteeseen. Työpajojen avulla kansallisen kartoituksen perusteella syntynyt malli muokataan Etelä-Pohjanmaan kontekstiin sopivaksi.
Yhteiskehittelytyöpajojen tuloksena on yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteinen näkemys siitä, miten yhteistyön kehittämistä tulisi viedä eteenpäin. Yhteiskehittelytyöpajoihin osallistumisen myötä yritykset ja julkiset toimijat tunnistavat paremmin oman toimintansa kehittämiskohteet ja tietotarpeet kestäviin innovaatioihin tähtäävän yhteistyön edistämiseksi.

Työpaketti 4: Sparraustilaisuudet yhteistyön edistämiseksi
Neljännen työvaiheen tavoitteena on tarjota yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille tietoa ja käytännön työkaluja siitä, miten toimijoiden välille rakennetaan yhteistyökumppanuus, joka perustuu yhteiseen näkemykseen, sitoutumiseen, yhdessä oppimiseen ja molemminpuoliseen hyötyyn. Koulutustilaisuuksien teemat tunnistetaan kolmannen vaiheen yhteiskehittelytyöpajojen keskusteluiden kautta.

Työpaketti 5: Tulosten laajempi levittäminen
Hankkeessa käytetään monikanavaista ja verkostomaista tiedottamista, jolla pyritään tavoittamaan laajasti niin hankkeen kohderyhmiä kuin intressiryhmiäkin. Hankkeen tavoitteena on levittää hankkeen tuloksia mm. internet-sivujen, lehdistötiedotteiden, videoiden, sosiaalisen median kanavien, printtilehtien ja julkisten esiintymisten kautta, kuten webinaarit, seminaarit ja teemapäivät sekä järjestää työpajoja.

Hankkeen tuloksena maakunnan yritykset ja julkisen sektorin toimijat ovat entistä tietoisempia siitä, miten yhteistyön kautta on mahdollista kehittää kestäviä innovaatioita, jotka sekä edistävät yritysten kilpailukykyä, että vahvistavat yhteiskunnallista hyvinvointia. Hankkeen tuloksena yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla on konkreettisia työkaluja ja osaamista yhteistyöprosessin aloittamiseen ja johtamiseen.

Hankkeessa tuotetut materiaalit, kuten prosessimalli yritysten ja julkisen toimijoiden yhteistyöstä kehitettäessä kestäviä innovaatioita ja malliin liittyvät videot, artikkelit ja webinaarit ovat vapaasti verkossa hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tässä hankkeessa kohderyhmänä ovat julkiset hankintayksiköt tai julkisten palveluiden yksiköt, jotka tekevät hankintoja (myöhemmin julkiset hankintayksiköt) ja voivat hankinnoillaan edistää kestävää kehitystä ja vihreää taloutta omissa hankintaprosesseissaan. Toisena kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, erityisesti elintarvike- ja hoiva-alalta (sisältäen GreenCare-yrittäjyyden), jotka nähdään alueen elinvoiman elvyttämisessä merkityksellisinä ja tärkeinä sektoreina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilisiä kohderyhmiä ovat yritysten verkostot, jotka toimivat liiketoiminnan mahdollistamisessa, kuten logistiikkayritykset, ja hankintayksiköiden kautta kunnan toimijat, kuten hallinto ja viranhaltijat sekä poliittiset päätöksentekijät. Lisäksi välillisiin kohderyhmiin lukeutuvat yrityskehittäjät ja -neuvojat, elinkeinoelämän organisaatiot sekä muut kolmannen sektorin sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 112 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 97 489

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 140 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 122 929

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Lapua, Lappajärvi, Kurikka, Seinäjoki, Teuva, Kauhajoki, Kauhava, Alajärvi, Karijoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Isokyrö, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen toiminta ja tulokset ovat sukupuolineutraaleja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke kohdistuu toimialoille, joissa on paljon naisyrittäjyyttä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kohteena olevien vihreän talouden innovaatioiden edistäminen on sukupuoliriippumatonta toimintaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Pyritään edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä, joka tähtää vihreän talouden innovaatioiden syntymiseen säilyttämällä samalla luonnon monimuotoisuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Pyritään edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä vihreän talouden innovaatioiden syntymisessä, mikä osaltaan vaikuttaa ilmsatonmuutoksen aiheuttamien riskien vähenemiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Vihreän talouden innovaatioiden syntymisen seurauksena hiilineutraali liiketoiminta lisääntyy. Erityisesti luonnon monimuotoisuus huomioidaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Pyritään edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä, joka tähtää vihreän talouden innovaatioiden syntymiseen ja sitä kautta kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei hankkeen kannalta relevantti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Pyritään edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä, joka tähtää vihreän talouden innovaatioiden syntymiseen esim. ruokahävikkiä vähentämällä ja ottamalla huomioon kiertotalousnäkökulma.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen kiinnitetään huomiota.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Alueen yritysten kilpailukyky kasvaa kestävyyttä hyödyntäen, kun yritykset uudistuvat ja kehittyvät.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Pyritään edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä vihreän talouden innovaatioiden syntymisessä niin, että tämän yhteistyön kautta yksityinen ja julkinen sektori kehittäisivät vähähiilisempiä tuote- ja palveluratkaisuja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei hankkeen kannalta relevantti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Kaiken kaikkiaan hanke tähtää yleisen alueellisen hyvinvoinnin edistämiseen osallistamalla sekä yksityistä että julkista sektoria yhteiseen kehittämiseen, sekä tarjoamalla vihreän kasvun innovaatioista uutta tietoa saataville.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Vähäisiä välillisiä vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei hankkeen kannalta relevantti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei hankkeen kannalta relevantti.
Ympäristöosaaminen 6 8
Sekä yksityisen että julkisen sektorin tietoisuus vihreän talouden innovaatioiden merkityksestä lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vihreän talouden innovaatiot - Boostia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen (VITALI)-hankkeen tavoitteena on ollut tarjota ratkaisuja yhteistyön kehittämiseen julkisissa hankinnoissa vaikuttamalla julkisten hankkijoiden ja yritysten valmiuksiin olla mukana ja toteuttaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä innovaatioita. Tätä kautta on edistetty Etelä-Pohjanmaan kestävää kasvua ja vahvistettu alueen yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyöosaamista vihreän talouden siirtymässä. Tavoitteena on ollut yhteistyökumppanuus, joka perustuisi yhteiseen näkemykseen, sitoutumiseen, yhdessä oppimiseen ja molemminpuoliseen hyötyyn.

Innovatiivisuus on yksi keskeinen teema, jota kansallinen julkisten hankintojen strategia painottaa. Erityisesti tavoitteena olisi löytää innovaatioiden avulla ratkaisuja hankintojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, tuottavuuden parantamiseen, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Tavoitteena on niin ikään vauhdittaa kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä. Innovatiivisuuden vahvistaminen osana julkisia hankintoja tukee julkisen talouden kestävyyttä, luo yhteiskunnallista hyvinvointia ja samalla edistää yritysten taloudellisia toimintaedellytyksiä.Innovatiivisuuden tukeminen julkisten hankintojen kautta edellyttää kuitenkin, että pohja yritysten ja julkisten hankkijoiden yhteistyölle luodaan jo ennen varsinaisia kilpailutuksia. Lähiruoka ja lähipalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa yhteistyössä tehty GreenCare-palveluiden kehittäminen, ovat tärkeässä roolissa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen luomisessa alueelle.

Hankkeessa toteutettiin kansallinen kartoitus, jossa selvitettiin mahdollisia toimijoiden välisiä yhteiskehiteltyjä kestäviä innovaatioita sekä niihin johtaneen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Kartoituksen jälkeen molemmilla kohdetoimialoilla järjestettiin asiantuntijoiden kanssa toimialakeskustelu verkossa. Näissä keskusteluissa saatiin edelleen uusia ideoita hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Kartoituksen ja toimialakeskustelujen perusteella molemmilta kohdealoilta valittiin erityisiä toteutuneita tapauksia tarkemman selvityksen kohteeksi ja näissä tehtiin haastatteluja sekä yritysten että julkisen sektorin edustajille. Tarkasteltuja tapauksia olivat elintarvikealalla järvikalan eli alihyödynnetyn raaka-aineen jalostaminen sekä innovatiivinen hankinta ja sen tuloksena kehitetty kasviproteiinituote. Green Care-alalla tarkasteltuja tapauksia oli kolme. Ensimmäinen näistä oli varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen Green Care-palveluiden toimintatapojen mukaisesti, jossa palveluiden kilpailutuksessa eräänä laatukriteerinä oli luontoperustainen pedagogiikka. Toinen tapaus oli hyvinvointialueen päivätoimintapalveluiden tuottaminen osin Green Care-perustaisesti, jossa koordinoivat henkilöt tekivät monialaista yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien eri viranhaltijoiden sekä alueen yrittäjien kesken. Kolmas tapaus oli henkilövetoinen tapa tuottaa vanhusten virikepalveluita eläinavusteisin menetelmin.

Hankkeen toisessa työpaketissa elintarvike ja green care -alalle tehtiin Etelä-Pohjanmaalle sopivat toiminta-/prosessimallit. Ajallisesti tämä työpaketti oli käynnissä lähes koko hankkeen ajan. Green care-alalle malli toteutettiin tietokorttien muodossa. Tietokorteista saa käytännön vinkkejä siihen, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen voisi tapahtua. Kortit esittelevät hankkeen aikana tunnistettuja alan haasteita ja millaisilla ratkaisumalleilla näitä haasteita voitaisiin voittaa.
Tietokortit löytävät osoitteesta: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2023-08/Vitali%20tietokortit.pdf
Elintarvikealalle malli toteutettiin yhteiskehittämisen oppaana ja hyvien käytenteiden ohjeistuksena. Opas löytyy osoitteesta: https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/innovations-of-green-economy-boosting-the-cooperation-of-public-a.

VITALI-hankkeessa toteutettiin useita erilaisia työpajoja. Yhteiskehittelytyöpajoja järjestettiin elintarvikealalla kaksi eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Näissä työpajoissa saatiin kylvettyä yhteistyön siemen osallistuneiden organisaatioiden välille ja uusia tapaamisia sovittiin. Green care-alalla toimiville järjestettiin yksi perinteinen yhteiskehittelytyöpaja sekä toinen työpaja korvattiin kahdenvälisillä työpajoilla. Työpajoissa tuotiin esille ja keskusteltiin jo esille tulleista mahdollisuuksista yrittäjien väliseen yhteistyöhön, mutta erityisesti hyvinvointialueen ja yrittäjien väliseen yhteistyöhön. Kahdenvälisiä työpajoja järjestettiin yhteensä kolme ja niissä yritykset pääsivät myös esittelemään omaa toimintaansa ja tilojansa.

Kartoituksen, haastattelujen sekä yhteiskehittelytyöpajojen perusteella molemmille kohdetoimialoille järjestettiin nk. sparraustyöpajoja, joissa osassa käytettiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Elintarvikealalla teemoiksi valikoituivat julkiset hankinnat ja mitä ne vaativat pieneltä yritykseltä sekä nk. pikatreffit, joka tarjosi yrityksille ja julkisen sektorin edustajille epävirallisen foorumin tutustua toisiinsa. Pikatreffeilla syötiin yhdessä lounasta, tutustuttiin yritysten toimintaan ja tuotteisiin sekä julkisen sektorin edustajien toimintaan. Lisäksi tilaisuudessa päästiin tutustumaan paikan päälle julkiseen keittiöön uudessa koulussa. Green care -alalla sparraustyöpajat päätettiin järjestää hankkeen edellisten vaiheiden perusteella Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen eri palvelutoimialoilla. Sparraustyöpajoissa Green Care-palvelut ja yhteistyö alueen pienten yritysten kesken sai positiivisen vastaanoton ja hyvinvointialueella oli jo pohdittu ja toteutettukin rakenteita, jotta alueen pieniä yrityksiä voitaisiin paremmin ottaa mukaan hyvinvointialueen palveluiden tuottajaksi. Työpajoissa pohdittiin sitä, miten yrittäjien olisi helpoin ja paras lähestyä hyvinvointialuetta ja mitä hyvinvointialueen henkilökunta toivoisi yrittäjiltä palveluiden tuottamiseen liittyen ja erityisesti palveluiden laadukkuuden ja vaikutusten todentamisen suhteen.

Hankkeen tuloksista viestittiin aktiivisesti mm. internet-sivujen, lehdistötiedotteiden, videoiden, sosiaalisen median kanavien, printtilehtien ja julkisten esiintymisten kautta. Hankkeessa toteutettiin kaksi lehdistötiedotetta uutiskirjeen muodossa, neljä videota, kolme blogitekstiä, kolme lehtiartikkelia, kaksi webinaaria, julkisia esiintymisiä sekä useita kymmeniä sosiaalisen median jakoja. Videot löytyvät Helsingin yliopiston Unitubesta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/unitube?search=ruralia