|
|
|
Hankekoodi: A77499
Hankkeen nimi: Yhteiskehittämisellä innovaatioita - SOTE Living Lab
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kalevankatu 32
Puhelinnumero: 020 124 3000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hautala Tanja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tanja.hautala(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408304030
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yhteiskehittämisellä innovaatioita SOTE Living Lab -hankkeen tavoitteena on luoda prosessimalli teknologiayritysten sekä sosiaali- ja terveysalan yritysten, julkisten toimijoiden, järjestöjen, korkeakoulun ja kansalaisten väliselle hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskehittämiselle. Toiminta pyritään sopeuttamaan yksittäisistä kokeiluista ja konseptoida kulloistenkin tahojen kehittämistarpeisiin sopivaksi. Toiminta hyödyttää alueen yrityksiä. Hankkeessa tavoitellaan laajaa toimijaverkostoa, joka yhdessä toimien luo ratkaisuja kompleksisten ja haastavien ilmiöiden ymmärtämiseen sekä uusien ratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen. Toiminnan lähtökohtia ovat työelämäläheisyys, käyttäjälähtöisyys ja laajamittainen palvelujen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen. Sote Living Lab-hanke tarjoaa teknologisia ratkaisuja tuottaville yrityksille, hoiva- ja hyvinvointipalveluyrityksille, kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja kuntalaisille (palvelukäyttäjille) alustan / ympäristön, jonka avulla voidaan kehittää, testata ja pilotoida erilaisia käyttäjälähtöisiä teknologioita, toimintatapoja ja prosessimalleja sekä tukea niiden käyttöönottoa. Hankkeen tavoitteita ovat systemaattisen yhteiskehittämisen prosessimallin luominen sekä ympäristöistä tunnetun kansallisen ja kansainvälisen osaekosysteemin kehittäminen.
SOTE Living Lab kytkeytyy saumattomasti olemassa oleviin ja rakentuviin ekosysteemeihin. Toiminta- ja demonstraatioympäristöissä testataan ja pilotoidaan käyttäjälähtöisiä teknologioita, toimintatapoja ja prosesseja, joista koostetaan avoin tietopankki. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansainvälisen tiedon ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä ja yhteistyötä poikkeusolojen jälkeisessä palveluiden kehittämisessä. Hankkeen tuloksena on vahva kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu innovointi- ja kehittämisympäristö, jonka toiminta on systemaattista ja alueen yrityksiä hyödyttävää sekä muihin kehittämisen ekosysteemeihin linkittyvää. Kehittämistyö perustuu yhteiskehittämiseen ja toiminta on avointa ja ketterää. Tietoa toiminnasta ja menetelmistä on vapaasti saatavilla tietopankista ja muun muassa Innokylästä. Hyvät käytännöt on koottu helposti käytettävään muotoon tietopankkiin.
Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset sekä teknologiaa ja teknologisia ratkaisuja tarjoavat yritykset, muut yritykset
Maakunta, alueen kunnat ja kuntayhtymät, asukkaat ja palveluiden käyttäjät, järjestöt, SeAMKin opiskelijat ja työntekijät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 171 082
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 930
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 213 852
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 212 412
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Lappajärvi, Lapua, Vimpeli, Alajärvi, Kauhava, Soini, Karijoki, Kauhajoki, Seinäjoki, Teuva, Ähtäri, Kurikka, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Isokyrö, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Digitaaliset kanavat ja tiedon jakaminen digitaalisesti vähentävät paperin käyttöä. Etäpalvelut vähentävät liikkumista ja sitä kautta fossiilisten polttoeaineiden käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Palveluiden digitaalisuus ja etäohjauksen hyödyntäminen vähentää liikkumista, joka vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämä osaltaan vaikuttaa vähentävästi ilmaston muutosten riskeihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeen toimintaan | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeen toimintaan | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeen toimintaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 6 |
| Hanke rakentuu jo olemassa oleviin tiloihin, joten se ei edellytä materiaalin käyttöä. Lisäksi suositaan paperitonta tiedonvälitystä, jolloin ei synny paperijätettä. Lisäksi hankkeessa innovoitavat sähköisetpalvelut saattavat vähentää materiaalien käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Paikallisen sosiaali- ja terveysalan sekä teknologiayritysten palveluiden kehittämis- ja innovointitoiminnan tukeminen kehittää paikallista elikeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurelta osin aineettomia ihmisten kohtaamisissa syntyviä toimintoja. Hankkeessa pyritään kehittäämään myös näitä aineettomia palveluja, prosesseja ja toimintatapoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Kokoustamiset ja muut tapaamiset järjestetään myös etäyhteyksiä käyttäen, jolloin liikkuminen ei ole pakollista. Toimintamallin juurruttaminen vähentää myös liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Sosiaali- ja terveysalaa leimaa kiire, joka aiheuttaa uupumusta ja riittämättömyyden tunteita. Monipuoliset toimintatavat voivat vapauttaa aikaa varsinaiseen hoivaan ja lisätä tunnetta selvitymisestä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen edistää myös palvelunkäyttäjien hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| Palveluiden monipuolistaminen edistää palvelunkäyttäjien tasa-arvoa. Asiakkaan voivat valita millä tavoin käyttävät palveluja, jos vaihtoehtoja on tarjolla. Palveluiden saatavuus voi myös lisääntyä digitalisaation kautta. Toiminta pyrkii myös lisäämään yhteiskehittelyä, jolloin palvelun loppukäyttäjä toimii tasavertaisena kehittäjänä muiden toimijoiden rinnalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus ovat sosiaali- ja terveysalan toiminnan perusperiaatteita, niin myös tässä hankkessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeen toimintaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeen toimintaan. | ||
Yhteiskehittämisellä innovaatioita – SOTE Living Lab -hankkeessa on kehitetty yhteiskehittämisen toimintamallia. Toimintamalli perustuu living lab – menetelmään, jonka tarkoituksena on edistää työelämän, opetuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja alueellisen kehityksen yhdistämistä ja mahdollistaa tästä syntyvän synergian hyödyntäminen kehityksessä.
Hanke on osaltaan edistänyt ja mahdollistanut sidosryhmien välisen yhteistyön toteutumista ja tiivistymistä erilaisten kehittämismahdollisuuksien esiintuojana. Hankkeen ohjausryhmä on koostunut eri sidosryhmien edustajista, jotka ovat antaneet oman asiantuntijuutensa hankkeen hyödyksi.
Yrityksille ja muille toimijoille on hankkeen aikana tarjottu mahdollisuus tutustua, lainata ja pilotoida sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoille sopivaa laitteistoa. Pilotointien tuloksena on syntynyt laitelainauksen prosessi, joka mahdollistaa yritysten ja muiden toimijoiden ottaa lainaan SeAMKin hyvinvointi- ja terveysteknologioita (https://storage.googleapis.com/seamk-production/2023/02/00c163aa-mallinnukset.pdf). Laitelainauksen rinnalle on kehitetty arviointilomakkeet, joiden avulla voidaan kerätä tietoa teknologioiden käyttäjäkokemuksista ammattilaisten, opettajien, opiskelijoiden ja asiakkaiden/ käyttäjien näkökulmasta.
Hankkeen tuloksena syntyi verkkosivusto, Palvelusivusto (https://wellbeinglabs.seamk.fi/). Se lisää niin SeAMK Wellbeing Labs kehittämis- ja oppimisympäristön tunnettuutta kuin helpottaa yritysten ja muiden toimijoiden yhteydenottoa ympäristön toimijoihin yhteistyön aloittamiseksi. Palvelusivustolle on kerätty tietoa ympäristön palveluista, laitekannasta sekä hankkeen tuotoksista ja se toimii avoimena tietopankkina. Palvelusivustolle on myös lisätty hankkeessa tehty Virtuaalilabra (https://wellbeinglabs.seamk.fi/hyvinvointiteknologia/seihow-alykoti/), joka mahdollistaa ympäristön laitteisiin sekä niiden käyttömahdollisuuksiin ja -kokemuksiin tutustumisen omatoimisesti verkossa.
Hankkeessa rakennettiin Etäpalvelupiste, joka on fyysinen tila Seinäjoen Kampustalolla. Etäpalvelupiste sisältää uutena hankitut VR-lasit sekä kamerat, mikrofonit, valaistuksen ja viherseinän videovälitteisen etäohjauksen mahdollistamiseksi. Tilaa voidaan hyödyntää myös muun digitaalisen sisällön tuottamiseksi. Lisäksi etäpalvelupisteessä on mahdollista simuloida hoitotyön etäkonsultaatiota muun muassa hankkeessa hankitun digitaalisen stetoskoopin avulla. Etäpalvelupistettä on pilotoitu yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kotihoidon etäkotihoidon (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen) ammattilaisen kanssa, opiskelijoiden opinnäytteiden tuotosten tuottamisessa sekä etäpalveluohjauksen (YAMK) opintojaksolla. Tila laitteineen tulee integroitumaan sosiaali- ja terveysalojen opintojaksoille lukuvuoden 23-24 aikana. Hankkeessa on laadittu Etäpalveluopas (https://storage.googleapis.com/seamk-production/2023/05/98bace13-opas-videovalitteisen-etaohjauksen-toteuttamiseen-hyvinvointi-sosiaali-ja-terveysalalla.pdf), joka auttaa ammattilaisia uusien etäpalveluiden käyttöönotossa ja toteutuksessa.
SeAMK Wellbeing Labs konsepti tulee jatkossa toimimaan työelämäläheisenä tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä opetuksen ja kansalaisten yhteiskehittämisen toimintaympäristönä. Sen tarkoitus on edistää yritysten toiminnan kehittämistä ympäristön resursseja hyödyntäen. Ympäristö edistää opiskelijoiden työelämäläheistä oppimista ja opetusta. Toimintamalli on resursoitu jatkumaan SeAMKin sisäisenä toimintana keskittyen TKI-toiminnan, opetuksen ja opiskelijoiden työelämäläheisen yhteistyön kehittämiseen sekä fyysisten laitteiden ja tilojen monipuoliseen käyttöön ja esittelyyn niin korkeakoulun sisällä kuin ulkopuolellakin.
Hankkeeseen osallistui 15 yritystä. Yritykset osallistuivat muun muassa laitelainausprosessin pilotointeihin tehden kokeiluja aidossa ympäristössä asiakkaiden kanssa, kehittäen digitaalista sisällöntuotantoa sekä osallistumalla yhteiskehittämisen toimenpiteisiin. Yritysten lisäksi hankkeeseen osallistui välillisten kohderyhmien toimijoita.
Yhteiskehittämisellä innovaatioita – SOTE Living Lab -hanketta on hallinnoinut Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hanke toteutui varsinaisen toteutusajan puitteissa 1.9.2021-31.8.2023. Hanke on muodostanut yhdessä DigiVointi ja UUTE Sote -hankkeiden kanssa hankeperheen.