Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77501

Hankkeen nimi: ROKOTE-KEH: Bioturvatason 3 (BSL-3) -toimintaympäristön kehittäminen rokotetuotannon turvaamiseksi, kehittämishanke

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petri Mäkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.makinen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 355 3683

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Covid-19-pandemian myötä uudet geeni- ja RNA-rokotteet ovat lopullisesti lyöneet itsensä läpi uutena, nopeasti sovellettavana rokotteiden valmistustekniikkana. Myös Suomessa on huipputason lääkealan tutkimus- ja kehitystyötä, joka on mahdollistanut koronarokotteen kehittämisen hyödyntäen geeninsiirtoon perustuvaa teknologiaa.

Ensimmäisen sukupolven koronarokotteita on jo markkinoilla, ja ne tarjoavat suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Tiedetään kuitenkin, että muuntuneet koronavirukset voivat ohittaa rokotteen antaman suojan ja on odotettavaa, että virusmuunnokset tulevat aiheuttamaan uusia tautiaaltoja tulevaisuudessa ja koronarokotteita tulee päivittää säännöllisesti, todennäköisesti useiden vuosien ajan. Uudet rokotekehitystekniikat mahdollistavat nopean reagoinnin, kun maailmalla syntyy uusia rokotteille reagoimattomia koronavirusmuunnoksia tai kokonaan uusia pandemioita.

Rokotekehitys voidaan jakaa useaan vaiheiseen. Ensin selvitetään viruksen rakenne ja ne rakenneosat, joita tarvitaan suojan muodostumiseen. Tämän jälkeen tehdään rokoteaihio ja arvioidaan rokotteen vaikutuksia prekliinisissä testeissä. Prekliinisen vaiheen jälkeen voidaan siirtyä kolmessa eri vaiheessa suoritettaviin ihmiskokeisiin, joiden jälkeen rokotteelle voidaan hakea myyntilupaa. Uusien teknologioiden hyödyntäminen mahdollistaa erittäin nopean rokoteaihioiden kehitysvaiheen, mutta tuotanto ja ihmiskokeisiin siirtyminen edellyttää rokoteaihion tehon ja turvallisuuden selvittämistä osana prekliinisä testejä. Näissä testeissä käsitellään infektoivaa taudinaiheuttajaa (esimerkiksi koronavirusta) ja testiympäristön tulee olla ns. bioturvatason 3 (Biosafety level, BSL3) -tila eli erikoisvarusteltu laboratorio. Covid-19-pandemian aikana BSL3-testauspaikkojen rajallinen määrä on muodostunut maailmanlaajuiseksi pullonkaulaksi ja on hidastanut koronarokotteiden kehitystyötä merkittävästi.

Hankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja investointihankkeesta, joilla parannetaan merkittävällä tavalla yliopistojen ja yritysten valmiuksia hyödyntää uusia rokotetekniikoita ja nopeuttaa uusien rokoteaihioiden prekliinistä tutkimus- ja testivaihetta. Investointihankkeessa pystytetään BSL3-tason toimintaympäristö Kuopioon ja kehittämishankkeessa testataan ympäristön toimivuus kahdessa Itä-Suomen yliopiston pilotissa sekä tehdään suunnitelma tilan tulevaisuuden käytön maksimoinnista.

Kehittämishankkeen päätavoitteena on pilottien ja selvityksen avulla pystyttää ja vakiinnuttaa BSL3-tilan toiminta Itä-Suomen yliopistoon. Tulevaisuudessa BSL3-toimintaympäristö mahdollistaa prekliinisen vaiheen rokoteketutkimus- ja kehitystyön ja sitä voidaan käyttää uusien rokotteiden kehittämisprojekteissa ja testauksessa ja siten vastata nopeasti mahdollisiin uusiin pandemioihin. Tämän lisäksi tila tukee keskeisellä tavalla akateemista virologian ja mikrobiologian tutkimusta, jossa selvitetään patogeenien ominaisuuksia ja vaikutusmekanismeja. Hanke tukee kansallista rokotetuotannon turvaamista ja luo Kuopion alueelle huomattavia kasvumahdollisuuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Kuopion seudun yritykset, KYS sekä Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja opetustoiminta eli tutkijat ja opiskelijat. Muita kohderyhmiä ovat muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat ja opiskelijat, erityisesti virologista, mikrobiologista ja rokotetutkimusta tekevät tutkimusryhmät kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tutkimusryhmät, jotka tutkivat vaarallisten patogeenien ominaisuuksia, vaikutusmekanismeja, torjumista ja inaktivaatiomenetelmiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Kuopio Health -ekosysteemi. Alueen terveysteknologiatoimijat hyötyvät sektorin kehittämisestä uuden osaamisen ja alueen houkuttelevuuden kautta.

Hankkeesta hyötyvät välillisesti myös kansalaiset, koska hanke tukee kansallista rokotetuotantoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 130 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 162 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Toimintaympäristö työllistää sukupuolia tasa-arvoisesti. Tulevaisuuden rokotetuotanto hyödyttää sukupuolia tasa-arvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali ja siten hankkeeseen osallistuvien tai hankkeen kohderyhmien sukupuoli ei vaikuta hankkeen toteutukseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole suopuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikusta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminta ei suoraan kohdistu kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Välillisesti, pitkällä aikavälillä rokotetuotanto estää epidemioiden leviämistä eli tautia aiheuttavien virusten leviämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti hankkeen toiminnan kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta Nature 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toiminta tuottaa jonkin verran jätteitä, mutta määrät eivät ole merkittäviä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Itä-Suomen yliopisto on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Hankkeen toiminta Itä-Suomen ylipistossa sitoutuu edistämään tätä tavoitetta. Toimenpiteitä ovat mm. siirtyminen sataprosenttisesti uusiutuvan sähkön käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hanke vahvistaa paikallista biolääketieteen osaamiskeskittymää ja siten mahdollistaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä tulevaisuudessa. Hanke voi lisätä työssäkäyntialueen vetovoimaa sekä edistää osaavan työvoiman saatavuutta alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 7
Hankkeen vahvistaa merkittävästi paikallista biolääketieteen ja -teknologian huippuosaamista ja siten edistää aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta liikkumiseen tai logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 8
Hanke vaikuttaa uusien työpaikkojen ja tuotteiden syntyyn. Pitkällä aikavälillä kansallinen rokotetuotannon turvaaminen vaikuttaisi merkittävästi ihmisten hyvinvointiin ja turvaa yhteiskunnan tulevaisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Hanke edistää tasa-arvoisesti yritysten ja henkilöiden osaamista ja liiketoimintaa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 3
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat kaikki henkilöt ja yritykset kulttuuritausta ja omistajien kansallisuudesta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeelle ei ole suoria vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeelle ei ole suoria vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tämän hankeparin (ROKOTE-KEH, A77501 ja ROKOTE-INV, A77540) tarkoituksena oli suunnitella, pystyttää ja vakiinnuttaa BSL-3 laboratoriotiln toimintoineen Itä-Suomen yliopistolle. Investointihanke (ROKOTE-INV) koostui kolmesta toimenpiteestä: 1) Kartoitus- ja kilpailutus, 2) Suunnittelu
sekä 3) Toimintaympäristön pystyttäminen mukaan lukien rakennus- ja muutostyöt ja tilan varustaminen. Työ alkoi hankkeen osalta kartoitus- ja kilpailutustyöllä, joka suoritettiin kesän ja syksyn 2021 aikana. Ensimmäiseksi kontaktoitiin muita suomessa toimivia BSL3-laboratoriota (Turun Yliopiston ja Helsingin Yliopisto) taustatietojen saamiseksi suunnittelutyötä varten, ja tutustuttiin BSL-3 vaatimuksiin. Helsingissä sijaitsevaan BSL-3-laboratorioon järjestettiin myös vierailukäynti Itä-Suomen yliopistoon tulevan tilan suunnitelmien optimointia varten. Tämän jälkeen edettiin toimenpiteeseen 2, joka oli tilojen suunnittelu. Tätä tilojen rakentamisen suunnittelua varten kilpailutettiin ulkoinen asiantuntija (kilpailutuksen voitti Granlund Oy), joka teetti tarveselvityksen BSL3-tiloista. Vaihe 2 suoritettiin loppuvuonna 2021-Helmikuussa 2022. Tämä ostopalveluna teetetty selvitys maksoi 28676,69€, ja oli investointihankkeen ainoa kulu. Kustannusarvio ja toteuma on selvitettu erikseen liitteessä 5. Tarveselvityksessä selvitettiin kahden yliopiston olemassaolevan tilan soveltuvuutta BSL-3-laboratorioksi. Nämä tilat olivat BT-2 pohjakerroksen eläintila, ja BT-2 4. kerroksen GMP-laboratorio. Myös uudisrakennuksen mahdollisuus tutkittiin, ja sille tehtiin pohjapiirustus sekä laskettiin kustannusarvio. BT-2 pohjakerroksen eläintila todettiin pian soveltumattomaksi BSL-3-tilaksi teknisten puutteiden vuoksi (liian matala korkeus, hankala eristää muusta rakennuksesta, ei tilaa teknisille laitteille, viemäröinti hankala tehdä pohjakerrokseen). Sen sijaan, ennen GMP-tilana toiminut 4. kerroksen tilan todettiin soveltuvan BSL-3 laboratorioksi. Tilaan suunniteltiin uusi BSL-3 laboratorio, jonka puhdastilan osuus on 118m2. Hinta-arvio tälle tilalle oli n.930000€, joka sisälsi LVIA- ja sähkötekniikan, puhdastilan ja siihen liittyvien oheistilojen rakentamisen sekä konehuonelaajennuksen rakentamisen kokonaisuutena olevaan rakennukseen. Arvio sisälsi myös suunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijatehtävät rakentamisen valmisteluvaiheeseen saakka. Kustannusarvio ei sisältänyt laboratoriolaitteita, kalusteita, eikä höyrynkehitintä ja puhdasvesilaitteistoa. Näiden arviohinta olisi yhteensä ollut n.650000€. Rakentamisen ja laitteiston totaalibudjetti olisi täten ollut 1580000€.
Tarveselvityksessä selvitettiin myös, että BSL-3:n toteuttaminen uudisrakennuksena olisi ollut mahdollista tehdä Melanian vieraiselle tontille nykyisen eläintilan läheisyyteen. Tarveselvityksessä uudisrakennuksen hinnaksi arvioitiin 1450000€ ilman laitteistoja ja kalustoa. Täten, molemmat vaihtoehdot olivat kalliimpia kuin hankkeen alkuperäinen budjetti (700000€), minkä vuoksi hanketta ei jatkettu tarveselvityksen jälkeen toimenpiteeseen 3: toimintaympäristön pystyttäminen. On hyvä huomioida, että BSL-3 laboratorio on kokonaisuus, jota ei voi toteuttaa osittain. Aikataulun puolesta molemmat vaihtoehdot olisivat olleet mahdollisia tehdä projektin aikana.

Hankkeen aikana käynnistettiin myös kehittämishankkeen toimenpide 1 syksyn 2021 aikana, eli suunnitelma tilan käytön maksimoinnista. Tätä varten tehtiin kysely, joka suunnattiin yrityksille sekä muiden yliopistojen käyttäjille. Kyselyyn tuli yksi vastaus
toisesta yliopistosta (ei tarvetta BSL3-tilalle) sekä yksi yrityksestä. Tilan käytön tarve yliopiston oman käytön lisäksi jäi siis ohueksi. Toimenpiteisiin 2 ja 3 (Pilotti 1 ja 2) ei edetty, koska investointihankkeessessa ei edetty toimintaympäristön rakentamiseen. Kehityshankkeelle ei merkattu kuluja samasta syystä. Täten, kehittämishankkeen koko alkuperäinen 206300€ budjetti jäi käyttämättä. Yliopisto suoritti myös osana kehittämishanketta arvion laboratorion vuosittaisesta tuloksesta odotetun käyttökapasiteetin mukaan. Tulos jäi arvioiden mukaan 393000€ tappiolliseksi normaalilla käytöllä.


Yllä mainituista syistä johtuen hankkeita ei päätetty jatkaa, ja hankepari keskeytettiin keväällä 2022. Hankeparissa on kuitenkin suoritettu yksityiskohtaiset suunnitelmat BSL-3-tilan rakentamiseksi budjettiarvioineen, mikä edesauttaa tilojen rakentamista jatkossa, mikäli projektille löytyy riittävä rahoitus. Myös Yliopiston BSL3-osaaminen ja tietotaito kasvoi runsaasti projektin aikana. Koko projektiin sisältyi sen kestoaikana useita kokouksia yliopiston sisäisesti, valitun tarveselvittäjän kanssa, sekä ohjausryhmän kanssa.