Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77522

Hankkeen nimi: HIPPA-Remote. Etäpalvelut tuotekehittäjälle ikäihmisen asumisen tueksi

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 30.9.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: +358 9 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harra Toini Orvokki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: toini.harra(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 334 6102

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HIPPA-Remote. Etäpalvelut tuotekehittäjälle ikäihmisen asumisen tueksi -hanke muodostuu Metropolian, TAMKin ja Centrian rinnakkaishankkeiden konsortiosta.
Covid-19 pandemia osoitti, että siitä kärsivät erityisesti yritykset ja ikäihmiset. 6Aika: Hippa - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeessa se osoitti, että tarvitaan etä- ja hybridituotekehityspalveluja, jotta käyttäjälähtöistä tuotekehitystä pystytään jatkamaan terveysturvallisesti pandemiatilanteissa.
HIPPA-Remote -hankkeessa yhteiskehitetään yhdessä käyttäjien kanssa ja tarjotaan pk-yrityksille älykästä palvelu- ja kotona-asumista palvelevia resurssiviisaita, yritysten kasvua ja kehitystä sekä kestävää kehitystä tukevia etä- ja hybridituotekehityspalvelumalleja sähköisten alustojen ja VR/AR/MR- teknologin avulla:

1. digitaalinen potentiaalisten käyttäjien asiakastarinoista ja elinympäristöistä koostuva kehittämistarpeiden hakupalvelu. Palvelu auttaa yritystä tunnistamaan asiakkaiden tarpeet ja odotukset sekä muotoilemaan ratkaisuaan suhteessa niihin.
2. etä- ja hybridiyhteiskehittelypalveluja erilaisissa vuorovaikutteisissa virtuaalisissa tiloissa ja ympäristöissä. Palvelu mahdollistaa digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttäjälähtöisen ja monialaisen kehittämisen.
3. etätestaus- ja hybriditestauspalveluja virtuaalisia, simuloituja sekä autenttisia ympäristöjä hyödyntäen. Palvelun avulla yritys saa käyttöönsä käyttäjälähtöiset ja digitaalista teknologiaa hyödyntävät tuotekehitysympäristöt.
4. kaupallistamisen ja markkinoinnin etäsparrausta ja etä- ja hybridikoulutusta esim. digi-HTA -arvioinnista sekä kansallisista ja kansainvälisistä regulaatioista. Palvelu lisää digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tunnettavuutta ja laatutietoisuutta sote-alan organisaatioissa ja käyttäjien keskuudessa.

HIPPA-Remotessa on huomioitu horisontaaliset periaatteet. Tasa-arvoa, keskinäistä arvostusta, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista toteutetaan ottamalla kaikki asianosaiset mukaan kehittäjäkumppaneina.
Kaikessa toiminnassa hyödynnetään yrityslähtöisesti poikkitieteellistä hyvinvointi-, kiinteistö- ja rakennus-, tieto- ja viestintätekniikkaa ja liiketalouden sekä virtuaaliteknologian osaamista. Käyttäjälähtöisyys sisällytetään yrityksen tuotekehitysprosessiin yhteiskehittelyn avulla. Se säästää kehittämisen harhapoluilta ja tuotekehityskustannuksia ja parantaa markkinoinnin mahdollisuuksia. Korkeakouluyhteistyö avaa palveluasumisen yritysten monialaiselle tuotekehittämiselle ja turvaa digitalisaation edistämisen taloudellisesti kestävällä tavalla. Samalla lisätään ja vahvistetaan perinteisesti naisvaltaisen hoiva-alan sekä miesvaltaisen teknologia-alan yhteistyötä.

Hankkeessa luotavat toimintamallit kehitetään luonnonvaroja säästäen ja ilmastoriskejä pienentäen hybridi- ja etäteknologian avulla ja kehittämisessä keskitytään aineettomiin ja muihinkin tarkoituksiin muokattavissa oleviin digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin. Digitaalisuuden avulla edistetään kestävää kehitystä terveysturvallisesti ja resurssiviisaasti vähentämällä liikkumista kulkuneuvoilla paikasta toiseen. Toimintamallit ja muut tulokset juurrutetaan ja ne ovat kaikkien saatavilla sähköisesti TUTTUnet.fi-verkkopalvelussa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Mikro- ja pk-yritykset, jotka tuottavat ja hyödyntävät digitaalisia tuotteita ja palveluja (mm. IoT, anturointi, rakennustekniikka, suunnitteluprosessien konsultointi ja hyvinvointi- ja terveysalan yritykset).

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Asumispalvelujen tulevat ja nykyiset asukkaat, työntekijät, läheiset ja vapaaehtoistyöntekijät ja kansalaiset
- Kaupungit asumispalvelujen tuottajina, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen ostajina ja kehittäjinä sekä yrityspalvelujen tuottajina
- Kehittämishankkeet ja kehittämisverkostot
- Palveluasumista ja sen ratkaisuja käyttävät julkiset ja kolmannen sektorin toimijat
- Digitaalisia tuotteita ja palveluja käyttävät ja kehittämiseen osallistuvat kansalaiset sekä isot yritykset
- Korkeakoulut ja korkeakouluopiskelijat
- Tutkimuslaitokset ja tutkijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 484 875

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 480 793

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 606 093

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 600 990

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Kirkkonummi, Espoo, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta. Ikäihmisten asuminen ja palvelut koskettavat kaikkia sukupuolia. Hankkeen tulokset palvelevat tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti kaikkia sukupuolia, sillä yritysten tuotekehityksen tukeminen ei ole millään tavalla sukupuolisidonnaista toimintaa. Hankkeen toteutus yhdistää erityisesti yhteiskehittelyissä naisvaltaisen palvelualan osaamisen ja miesvaltaisen insinöörialan osaamisen, mikä tuottaa uusia, käyttäjälähtöisiä digitaalisia ratkaisuja ja kehittää uudenlaista tasa-arvoa, keskinäistä kunnioitusta ja avoimuutta arvostavaa keskustelukulttuuria.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ikäihmisten eri sukupuolten tarpeet huomioidaan esimerkiksi hakupalvelualustan ja virtuaaliympäristöjen suunnittelussa, joita hyödynnetään pk-yritysten liikepalvelutoiminnan kehittämisessä. Eri sukupuolet tullaan huomioimaan myös hankkeen viestinnässä ja toteutuksessa ja ohjausryhmän kokoonpanossa. Mahdollisten tekoälyn ja data-aineistojen käytössä huomioidaan sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien sukupuolten riittävä edustaminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tasa-arvon edistäminen, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Koko hankeidea palvelee kestävää kehitystä, jossa pitkäjänteisesti ensinnäkin hyödynnetään 6Aika:Hippa - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeen verkkoalustalla avoimesti kaikkien saatavilla olevia tuloksia ja kehitetään niitä edelleen etä- ja hybridipalveluiksi. Tulosten avoin saatavuus TUTTUnet.fi verkkoalustalla helpottaa tulosten jakamista ja hyödyntämistä yritysten lisäksi myös esimerkiksi opetuksessa, minkä avulla tuotekehitys osaamista voidaan kehittää edelleen uusien osaajien kanssa. Etä- ja hybridituotekehityksellä pystytään vähentämään lähikontaktien määrää ja siirtymistä kulkuvälineillä paikasta toiseen, mikä pienentää toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen avulla pystytään pitkällä aikavälillä vähentämään palveluntarjoajien kontrollityyppisiä käyntejä sekä henkilötyöpanos niihin asioihin, joissa siitä on palvelujen käyttäjille paras hyöty.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Välillinen vaikutus. Hankkeen resurssiviisaus ja hiilineutraalisuuden tavoitteleminen Uudenmaan alueellisen selviytysmissuunnitelman mukaisesti vaikuttaa kestävästi ilmastokysymyksiin. Ilmastonmuutoksella on myös terveyteen kohdistuvia riskejä. Yleistyvät äärimmäiset sääolosuhteet asettavat asumiseen tulevaisuudessa monia haasteita. Hankkeessa tarkastellaan ikäihmisten asumisen tarpeita ja digitaalisten ratkaisujen mahdollisuuksia auttaa ikäihmisiä ilmastomuutosten sekä äärimmäisten sääolosuhteiden näkökulmasta, hellekuolemien riskit, sisäilmaongelmat, säävarman sähköverkon saatavuuden ja mahdollisesti koronaepidemian kaltaiset yleistyvät zoonoosit. Hankkeessa on mukana kiinteistö- ja rakentamistekniikan asiantuntemus.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Etä- ja hybridituotekehityspalveluun osallistuminen tuottaa yritykselle hyötyä pienemmillä kustannuksilla kuin lähikontaktina toteutettu palvelu, sillä matkustusajat voidaan käyttää tulosta tuottavaan työhön. Käyttäjälähtöisyyden sisällyttäminen yrityksen tuotekehitysprosessin varhaiseen vaiheeseen säästää yritykseltä kehittämisen harhapolut ja -kustannuksia sekä parantaa kaupallistamisen ja markkinoinnin mahdollisuuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa vahvistetaan digitaalisia tuotteita ja palveluja kehittävien yritysten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia tukemalla niiden käyttäjälähtöistä tuotekehitystä ja kaupallistamista ja markkinointia palvelusasumisen ja ikäihmisten kotona-asumisen alueella, jossa vallitsee ja yhä kasvaa miljardibusiness.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
HIPPA-Remote -hanke kehittää ja tuottaa pääasiassa aineettomia tuotekehityspalveluita, jotka on hyödynnettävissä ja helposti muokattavissa myös muihin tarkoituksiin.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Etä- ja hybridipalvelut vähentävät erityisesti henkilöautolla liikkumisen tarvetta. Etä- ja hybridipalvelujen avulla kehittämistoiminta: yhteiskehittely, testaus, sparraus ja koulutukset on saavutettavissa nopeammin, energiatehokkaamin ja vähähiilisesti, kun liikkumisen tarve vähenee. Ko. palvelujen toimitus on myös nopeaa, kun kouluttajien/koulutettavien sekä fasilitaatoreiden ja osallistujien kuljetuksia ja siirtymisiä ei tarvita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen terveysturvallisen kehittämisen tarve ikäihmisten asumiseen tulee vahvasti lisääntymään tulevaisuudessa, jolloin sillä tulee olemaan työllistävä vaikutus. HIPPA-Remote-hankkeella kehitetään käyttäjälähtöistä tuotekehitystä sellaisten digitaalisten tuotteiden ja palvelujen osalta, joilla vaikutetaan ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä esteettömään asumiseen ja arkeen, liikkumiseen omassa elinympäristössä, osallisuuden kokemukseen asuinpaikasta riippumatta sekä osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksiin. Digitaalisuuden avulla voidaan parantaa ikäihmisten asumista sekä palvelujen tuotantoa sekä avustavan henkilökunnan työn mielekkyyttä sekä vähentää työn kuormittavuutta. Siten digitalisaatiolla on vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin. Digitaalisten palvelujen kehittämisellä edistetään reaaliaikaista tiedon saatavuutta asukkaan, läheisten ja palvelujen tarjoajien välillä. HIPPA-Remote -hankkeen tulosten avoin saatavuus TUTTUnet alustalla mahdollistaa niiden hyödyntämisen yritysyhteistyön lisäksi myös koulutuksessa, jolla on pitkällä aikavälillä vaikutus työ- ja johtamiskulttuurin muutokseen.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttäjälähtöinen yhteiskehitys mahdollistaa siihen osallistuvien ikäihmisten, läheisten, palveluasumisen henkilökunnan, yritysten sekä korkeakoulujen osaajien keskinäisen kunnioittavan kohtaamisen, jonka periaatteina ovat kohtuunmukaisuus, oikeudenmukaisuus ja hyvän tahtominen toiselle. Näiden periaatteiden avulla huolehditaan siitä, että yhteiskehittelyn osallistujien ja muiden hanketoimijoiden keskuudessa vallitsee tasa-arvo. Myös hankkeessa kehitettävät tuotekehityspalvelut edistävät samojen periaatteiden mukaisesti tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
HIPPA-Remotessa mahdollistetaan erityisesti tuotteiden käyttäjien: ikäihmisten, heidän läheistensä ja palveluasumisen henkilöstön osallistuminen tuotekehitykseen heidän asiantuntemustaan arvostavalla ja kunnioittavalla tavalla kulttuuritaustasta riippumatta. Ilman käyttäjiä ja kansalaisten asiantuntemusta on mahdotonta kehittää käyttäjälähtöisiä tuotteita ja palveluja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

HIPPA-Remote. Etäpalvelut tuotekehittäjälle ikäihmisen asumisen tueksi -hanke toteutettiin yhteistyössä Metropolian, TAMKin ja Centrian rinnakkaishankkeiden kanssa. Hankkeessa kehitettiin ikäteknologian käyttäjien, yritysten sekä muiden sidosryhmien kanssa etä- ja hybridipalveluja yritysten tarpeisiin. Kehittämisen keskiössä olivat digitaaliset yritysten kasvua ja kehitystä tukevat etä- ja hybridituotekehityspalvelut. Keskeiset tulokset on julkaistu Tuttunet.fi -palvelussa. Hankkeella oli viisi keskeistä tehtävää:

1. Kehitettiin digitaalinen käyttäjien asiakastarinoista ja elinympäristöistä koostuva kehittämistarpeiden hakupalvelu, Tarinavarasto, joka on arjen ja asumisen kokemustietopankki. Se auttaa yrityksiä ja ammattilaisia tunnistamaan käyttäjien tarpeita, toiveita ja kehittämiskohteita. Tarinat on kerätty haastattelemalla yli 300 ikäihmistä, vammaisia henkilöitä ja mielenterveyskuntoutujia eri puolelta Suomea.

2. Käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen etä- ja hybridipalvelujen kehittämiseksi testattiin kolmessa eri tilaisuudessa useita sähköisiä neuvottelualustoja ja virtuaalisia ympäristöjä yhteistyössä Valli ry:n Digiraadin kanssa. Tutut neuvotteluympäristöt toimivat digiraadin testauksissa parhaiten ja virtuaalisten ympäristöjen testaustulokset tuottivat käyttäjätietoa jatkokehittämisen tueksi. Tuloksilla täydennettiin yhteiskehittämisen toimintamallia etänä ja hybriditoteutuksia edistävillä tekijöillä. Testaustulokset auttavat alustojen kehittäjiä ottamaan paremmin huomioon käyttäjänäkökulman kehittämistoiminnassa.

3. Etätestaus- ja hybriditestauspalvelumallia kehitettiin ja toteutettiin käytännössä yhdessä Benete Oy:n, Hublet Oy:n, Medeka Oy:n, DoseControl Oy:n, WebAitio Oy:n ja YetiCare Oy:n tuotteiden käyttäjäkokeiluja yhdessä Wilhelmiina kodin, Myllypuron seniorikeskuksen ja alueen ikäihmisten, Valli ry:n digiraadin ja Itäisen palvelualueen kotihoidon sekä singaporelaisen Sasco hoivakodin kanssa. Kahdesta testausympäristöstä tuotettiin virtuaaliset kaksoset, joita yritykset voivat hyödyntää tuotekehityksen eri vaiheissa. Yritykset toivat esille tarpeen toteuttaa testauksia ja käyttäjäkokeiluja tieteellisesti pätevällä tavalla, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää muun muassa digi-HTA arvioinnissa ja, että tulokset olisivat vakuuttavampia markkinoinnissa. Kokeilujen jälkeen mallia muokattiin ja täydennettiin siten, että se toimii myös tieteellisesti pätevissä etä- ja hybriditestauksissa ja käyttäjäkokeiluissa.

4. Kaupallistamisen, markkinoinnin ja viennin edistäminen. Yritysten tarpeisiin toteutettiin etäsparrausta ja koulutusta. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä Centrian ja TAMKin kanssa webinaareina. Webinaareja järjestettiin muun muassa digi-HTA -arvioinnista sekä kansallisista ja kansainvälisistä regulaatioista sekä markkinoinnista ja viennistä. Digi-HTA-sparrausmallin kehittäminen toteutettiin yhteistyössä Centrian kanssa. Kolmen digitaalisen ratkaisun soveltuvuutta ja kiinnostavuutta testattiin neljässä singaporelaisissa käyttöympäristöissä, yhden jälleenmyyjän luona ja suurlähetystössä. Selvityksen pohjalta Singaporessa käynnistettiin tutkimuksellinen käyttäjäkokeilu etätestauksen mallintamiseksi yhden yrityksen ja yhden hoivakodin kanssa. Selvitys auttoi ymmärtämään kansainvälisen käyttäjäkokeilun merkitystä yrityksille, käyttäjille, jälleenmyyjille sekä korkeakouluopiskelijoille.

Hankkeen aikana huomattiin, että vientiin liittyvät kysymykset yhdistävät ikäteknologia-alan mikro- ja pk yrityksiä. Kaupallistamisen, markkinoinnin ja viennin edistämiseksi käynnistettiin yrityslähtöisesti ”Lisäarvoa yritysyhteistyöstä” yhteiskehittäminen 10 yrityksen kanssa. Yritysten tavoitteena oli tuottaa yhteinen tuotekonsepti, jota ne voivat lähteä yhdessä viemään kansainvälisille markkinoille korkeakoulun koordinoidessa ja fasilitoidessa yhteistyötä. Kehittämistoiminta yritysten kanssa jatkuu edelleen.

5. Juurrutus, levitys ja arviointi. Hanke levitti ja juurrutti toimintaa muun muassa toteuttamalla kaksi Erätaukokeskustelua, kaksi kansainvälistä tapahtumaa, esittelemällä hanketta useissa kansainvälisissä tapahtumissa, julkaisemalla useita artikkeleita ja yksi e-kirja. Hankkeen toiminta on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Kehitettyjä Ikäteknologian palveluja tarjotaan jatkossa osana Metropolia Proof Heathin toimintaa. Hanketta on arvioitu kahdesti vertaisarviointina ja kerran itsearviointina hankkeen päättyessä. Vertaisarvioinnin kohteena olivat ensimmäisellä kerralla hankkeen toteutuminen erityisesti EU:n horisontaalisten periaatteiden näkökulmasta. Toisella kerralla huomiota kiinnitettiin erityisesti toteutumiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Itsearvioinnissa huomio kiinnitettiin tavoitteiden saavuttamiseen ja hanketoiminnan onnistumiseen toimijoiden näkökulmasta. Arviointien perusteella HIPPA-Remotessa on huomioitu kestävä kehitys, horisontaaliset periaatteet sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tiimi koki, että hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin ja paikoin jopa ylitettiin. Jatkossa näitä asioita pitäisi kyetä kehittämään pitkäjänteisesti ja pitkälle tulevaisuuteen suuntautuen, ei vain ratkomalla käsillä olevia haasteita.