|
|
|
Hankekoodi: A77525
Hankkeen nimi: Muovin pyrolyyttisen kierrätyksen pilotointialustan investointi - PlastPyro INVEST
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 2647375-4
Jakeluosoite: PL1000 (Tekniikantie 21)
Puhelinnumero: 020722111
Postinumero: 02044
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: https://www.vttresearch.com/fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Härkönen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työelämäprofessori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.harkonen(at)vtt.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400839577
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Muovien kemiallisen kierrätyksessä termokemialliset menetelmät ja etenkin pyrolyysitekniikat ovat teollisuuden mielenkiinnon kohteena, mutta teollisen mitan kemiallisien kierrätyksen laitoksia ei ole vielä käynnissä, ja toimivien ratkaisujen toteuttaminen vaatii vielä paljon kehitystyötä etenkin ns. pilotmittakaavassa. Suomessa ei ole olemassa riittävän suuren pilotmittakaavan muovin pyrolyysiin soveltuvaa laitteistoa, jota voitaisiin hyödyntää teknologian kaupallistamisen vaatimassa prosessikehityksessä, ja jolla voidaan valmistaa riittäviä määriä tuotetta muovin kierrätyksen jatkovaiheiden testaamiseen.
Tämän EAKR-investointihankkeen tavoite on tehdä tarvittavat laitemuutokset VTT Bioruukki pilotointikeskuksessa olevaan nykyiseen biomassan käsittelyyn tarkoitettuun pyrolyysitekniikan pilottiin, jotta se soveltuisi monipuolisesti erilaisten muovijätteiden pyrolyysin pilotointiin. Hanke liittyy Muovin pyrolyyttisen kierrätyksen pilotointialusta - PlastPyro -kehittämishankkeeseen, jossa tehdään varsinainen innovaatioalustan ja -ekosysteemin kehitystyö ja muutostarpeiden kartoitus sekä toteutetaan laitteistojen suunnittelu, toteutuksen valvonta sekä uuden laitteiston käyttöönotto ja sen toiminnan demonstraatio.
Investoinnin varsinaiset toimenpiteet voidaan jakaa pyrolyysiprosessin kolmelle eri päävaiheelle: 1) esikäsittely ja syöttö, 2) pyrolyysi/nesteytys reaktoriosa ja 3) tuotteen talteenotto ja puhdistus. Tämän hankeen aikana on mahdollista rakentaa valmiiksi 1) ja 3) vaiheet, jolloin muovin pilotin on laiteella mahdollista. Reaktoriosaan 2) on mahdollista tehdä vain rajoitettuja muutoksia, koska vasta tulevissa koeajoissa saadaan tarvittava tieto, joka määrittää reaktoriosan parhaan teknisen ratkaisun. Investoinnin tarkempi sisältö tarkentuu kehittämishankkeen alkuvaiheessa tehtävän kartoitustyön ja esisuunnittelun tuloksena. Siirtyminen biomassaraaka-aineesta sekalaisen muovijätteen pyrolyysiin tuo merkittäviä työ- ja prosessiturvallisuuteen vaikuttavia uusia seikkoja huomioitavaksi laitteen suunnittelussa, toteutuksessa että käytössä.
Investointihankkeen tuloksena saadaan VTT Bioruukkiin muovijätteen kemiallisen kierrätyksen prosessin pilotointeja mahdollistava pyrolyysilaitteisto. Tämän investointihankeen toteuttaminen on edellytys, jotta PlastPyro-kehittämishankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa. PlastPyro-hakkeiden tuloksena saadaan VTT Bioruukki -pilotointikeskukseen, Espooseen ja Uudellemaalle merkittävä muovin kemiallisen kierrätyksen innovaatioalusta, jota pystytään hyödyntämään laajasti koko alan innovaatioekosysteemissä tuottamaan teknologioiden kaupallistamiseen ja käyttöönottoon tarvittavaa tietoa. Innovaatioalustaa hyödynnetään myös uusien alan tutkimus- ja kehityshakkeiden perustana, ja näin alueille saadaan hankittua suhteellisen lyhyelläkin tähtäimellä T&K-toiminnan julkista ja yksityistä rahoitusta niin Suomesta kuin kansainvälisestikin.
Hankkeen tavoitteet ja käytännön toimet keskittyvät uusien entistä taloudellisempien ja teollisesti sovellettavien muovin kierrätysmenetelmien kehittämiseen. Siten toimet tukevat vahvasti kestävän kehityksen periaatteita taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla: erityisesti luonnonvarojen käytön, vesien roskaantumisen ja eliöstön elinympäristön kannalta. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmat on otettu huomioon hankkeen toteutuksessa. Esimerkiksi hankkeen johtoryhmätyöhön osallistuvien tahojen yhteyshenkilöissä on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia.
Hanke tukee Uudenmaan alueellisen koronakriisin selviytymissuunnitelman 2020-23 toimeenpanoa erityisesti jälleenrakennuksen toimenpidekokonaisuuksien kohdan 3. osalta, jossa panostetaan Uudenmaan kansainvälisten ekosysteemien, osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen.
Investointihankkeessa toteutettavat muutokset mahdollistavat rinnakkaisen PlastPyro-kehittämishankeen, ja sen hakemuksen kodassa 5.4. on kuvattu PlastPyro-hakkeiden vartinaisen kohderyhmän yritykset, jotka siis hyödyntävät tämänkin investointihankkeen tuloksia.
PlastPyro INVEST -investointihankkeen konkreettiset toimenpiteet kohdistuvat VTT Bioruukki -pilotointikeskuksen valmiuksien ja sen pyrolyysin pilotointialustan kehittämiseen. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Bioruukki pilotointikeskus on Suomessa johtava avoin bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan ylösskaalaustutkimusta suorittava sekä pilotointipalveluja yrityksille ja muille TKI-toimijoille tarjoava innovaatiokeskus. VTT Bioruukki on toiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden osalta Eurooppalaista huippuluokkaa ja hyvin verkostoitunut muiden vastaavien toimijoiden kanssa.
Välillisenä kohderyhmänä investoinnille on etenkin pääkaupunkiseudun osaamiskeskittymän tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut. VTT Bioruukin laitteistot ovat osa VTT:n ja Aalto Yliopiston kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla olevaa avointa BIOECONOMY infrastruktuuria, ja siten julkinen ja laajasti TKI-toimijoiden ja yritysten käytettävissä.
Investointihankkeessa toteutettavat muutokset mahdollistavat rinnakkaisen PlastPyro-kehittämishankeen, ja sen hakemuksessa on kuvattu PlastPyro-kokonaisuuden välilliset kohderyhmät, jotka siis hyödyntävät välillisesti tämänkin investointihankeen tuloksia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 460 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Espoo
Jakeluosoite: Ruukinmestarintie 2
Postinumero: 02330
Postitoimipaikka: Espoo
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 8 |
| Hanke tukee materiaalien parempaa kierrätys- ja jatkohyödyntämisastetta, joten sillä voidaan olettaa olevan niin välittömiä kuin välillisiäkin vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Muovin uudet kierrätysratkaisut vaikuttavat fossiilisten raaka-aineiden tarpeen vähenemiseen, vaikka muovin osuus fossiilisten raaka-aineiden käytöstä verrattuna energiatuotantoon on suhteellisen pieni | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Muovin uudet kierrätysratkaisut, kierrätyksen kasvu, materiaalitehokkuus ja polton väheneminen vaikuttavat alentavasti CO2 päästöihin, vaikka muovien osuus globaaleista CO2 päästöistä on suhteellisen pieni verrattuna esim. energiatuotannon päästöihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 10 |
| Muovien tehostettu kierrätys vähentää muovien aiheuttamaa jätekuormaa ja siten mahdollisuutta kulkeutumisesta luontoon roskaamaan, mikromuovin muodostumiseen ja kasvuympäristön kemikalisoitumisen, jotka kaikki vahingoittavat etenkin eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 8 |
| Muovien tehostettu kierrätys vähentää muovien aiheuttamaa jätekuormaa ja siten mahdollisuutta kulkeutumisesta luontoon ja maaperään roskaamaan. Kierrätyksen alentava vaikutus kasvihuonepäästöihin ei ole kuitenkaan niin suuri kuin vaikutus roskaamisen ja mikromuovin määrän vähentämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 3 |
| Suoria vaikutuksia Natura 2000 ohjelman kohteisiin on vaikea löytää, mutta epäsuorasti luonnon roskaantumisen vähentäminen on eduksi myös Natura 2000 -ohjelman kohteille. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 10 |
| Hankkeen suorat ja epäsuorat vaikutukset liittyvät pääasiassa muovijätteen lisäarvoiseen hyödyntämiseen uusiomateriaaleina ja sekajätteen määrän vähenemiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Muovin uudet kierrätysratkaisut vaikuttavat vain vähän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Muovien tuotannon energiakulutus on suhteellisen pientä verrattuna monen muun materiaalin valmistukseen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Uudet ja entistä kattavammat ja tehokkaammat muovin kierrätyksen menetelmät, niissä käytetty uusi teknologia ja tiedon avoin jakaminen antavat hyviä lähtökohtia uudelle paikalliselle yritystoiminnalle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Uudet innovaatioalusta ja tiedon avoin jakaminen antavat konkreettisia mahdollisuuksia tutkimus-, innovaatio- ja oppimispalvelujen kehittämiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Positiivinen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan on vähäinen. Mahdolliset hankkeen vaikutuksesta syntyvät ison luokan kemiallisen kierrätyksen ratkaisut voivat vähentää pienemmän kapasiteetin kuljetusten tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Hanke ja kiertotalouden kehittyminen luo pohjaa ekologisesti kestävämmälle tulevaisuudelle, joka on välillisesti osa yksilön hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Vaikka hankkeella ei ole suoranaista välitöntä vaikutusta tasa-arvoon, Verkostomaisessa toiminnassa huomioidaan vahvasti sukupuolisensitiivisyyden ja -tasa-arvon kysymykset tasa-arvon edistämiseksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei hankkeen keskiössä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristön kestävyys ja yhdenvertaisuus eivät ole hankkeessa keskiössä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 7 |
| Asiantuntijoiden osaamista käännetään yleisemmälle tapahtumaviestinnän kielelle, joka vahvistaa ympäristöön ja kiertotalouteen liittyvän osaamisen syventymisen myös kaikissa sidosryhmän edustajissa. | ||
-