|
|
|
Hankekoodi: A77533
Hankkeen nimi: Yhteistyötä pk-yritysten kiertotaloustarjontaan -Kiertotaloutta ostarille
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0809814-5
Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 11 C 42-45
Puhelinnumero: 0407451505
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.kierratyskeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Kohvakka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.kohvakka(at)kierratyskeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407451505
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa toteutetaan selvitys pk-yritysten toimintaedellytyksiä kehittävästä Kiertotalousostoskeskuksen toimintamallista, joka edistää vihreää taloutta ja luo uusia palveluja kiertotalouden kuluttajarajapintaan. Hanke toteuttaa osaltaan Uusimaa 2.0 ohjelmaa, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmaa sekä Uudenmaan alueellista selviytymissuunnitelmaa.
Tuloksena oleva toimintamalli Kiertotalousostoskeskuksesta tuo yhteen julkisia ja yksityisiä toimijoita kuluttajien palvelemiseksi kiertotaloudessa. Siten se mahdollistaa pk-yritysten uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisen yhdessä julkisten toimijoiden ja suuryritysten kanssa uudessa ekosysteemissä. Toimintamalli tulee olemaan seiniään laajempi ja ulottumaan kaavoituksen ja digitaalisuuden kautta kokonaiseksi ekosysteemiksi. Pohjan ekosysteemille luovat vahvat julkiset toimijat, joiden materiaali- ja asiakasvirtoja avataan pk-yrityksille. Hanke pohjaa vahvasti jo päättyneeseen Circ-Vol -hankkeeseen, jossa selvitettiin alueellisia mahdollisuuksia kiertotalouden liiketoiminnan kehittämiseksi sekä toteuttaa SUBTRACT -hankkeessa havaittuja hyviä käytäntöjä aluesuunnittelussa. Toimintamallin perustana toimivat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja HSYn palvelut sekä Shobs2hubs -hankkeessa kehitettävä yrityshub, joiden kautta jo selvitysvaiheeseen voidaan tavoittaa pk-yrittäjiä.
Selvitettävä toimintamalli tullaan kehittämään yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, ja käytännön case-esimerkkinä käytetään Helsingin alueen toimipistettä, mutta toimintamalli tulee olemaan sovellettavissa laajasti koko Uudenmaan alueella. Toimintamallin liiketoimintapotentiaalia ja positiivista kiertotalousimpaktia arvioidaan osana hanketta. Mukana olevilla alueellisilla toimijoilla on mahdollisuus ja tavoite monistaa toimintamallia laajasti.
Hanke vaikuttaa horisontaalisiin tavoitteisiin monella eri tavalla. Jo hankkeen tavoitteena on paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen uuden toimintamallin avulla. Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi luonnonvarojen käytön kestävyyteen, sillä se säästää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Siten hanke vaikuttaa materiaalitehokkuuteen ja jätteiden vähenemiseen. Hankkeen tulokset tulevat konkretisoitumaan välillisesti, kun hankkeessa kehitettävä toimintamalli on käytännössä.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pk-yrittäjät, jotka tulevat olemaan osa selvitettävää toimintamallia ja kiertotalousostoskeskusta. Kehitämme yhteistyömallia, joka mahdollistaa kohderyhmän toimitapojen muutoksen ja uusien liiketoiminta-alueiden ja –mallien syntymisen. Kohderyhmän yritykset kutsutaan mukaan suunnittelutyöhön, sillä toimintamallin on tarkoitus tukea pk-yrittäjyyttä julkisten toimijoiden kyljessä - luoda kiertotalouden ekosysteemi, jonka keskiössä on mahdollistaa kaupunkilaisille kestävä, kiertotalouden mukainen arki tuomalla palveluita ja pk-yritystoimintaa tähän tarpeeseen. Kohderyhmä otetaan mukaan toimintaan heille sopivalla tavalla ja osallistumisen kynnystä madalletaan sosiaalisen median avulla.
Kohderyhmän kontaktoinnissa on huomioitava myös erilaiset aikajänteet julkisten toimijoiden, kaavoituksen ja pk-yritysten toiminnan välillä. Tämä hanke tulee erityisesti vaikuttamaan pk-yritysten toimintaan, kun toimintamalli otetaan käyttöön. Siksi käyttöönoton esteitä tullaan purkamaan hankkeen aikana ja toimintamallissa huomioidaan käyttöönottovaihe.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat julkisten tahojen työntekijät, suuryritykset sekä asukkaat.
Toimintamalli tullaan kehittämään asukkaiden palvelemiseksi, ja kiertotalouden mahdollistamiseksi osana arkea, joten asukkaat tulevat hyötymään toimintamallista tulevaisuudessa.
Merkittävänä välillisenä kohderyhmä ovat julkiset toimijat, jotka mm. tuottavat materiaalivirtoja ja kaupunkisuunnittelulla mahdollistavat kiertotalouden alueellisen ekosysteemitoiminnan. Heitä on jo valmiiksi sitoutettu osaksi hanketta ja esimerkiksi merkittävä kiertotalousmateriaalien hallinnoija HSY on omassa ilmastotiekartassa maininnut vastaavan toimintamallin kehittämisen yhtenä toimenpiteenä. Helsingin kaupungin elinkeino-osasto on ollut mukana hankkeen suunnittelussa ja he tulevat auttamaan hankkeen toimenpiteiden toteutumisessa vaikka eivät ole varsinaisena hankekumppanina. Helsingin kaupungilla on myös pk-yrityksiä tukevia palveluja, joita tullaan sisällyttämään toimintamalliin.
Hankkeessa kehitettävä toimintamalli tulee madaltamaan myös isojen yritysten ja pk-yritysten välistä yhteistyötä. Edistämällä isojen ja pienten yksityisten toimijoiden aitoa ja tasavertaista ekosysteemistä yhteistoimintaa, nopeutetaan kiertotalouden liiketoiminnan. Isoilla yrityksillä on asiakasvirtaa, materiaaleja ja kontakteja kansainväliseen kauppaan, mistä pk-yritykset voivat ekosysteemissä hyötyä. Toisaalta pk-yritykset voivat ketterämmin kehittää uusia palveluja ja tuotteita isojen yritysten strategisen fokuksen ulkopuolelle.
Toimintamalli tuo näitä välillisiä kohderyhmiä yhteen koostaakseen oikeasti pk-yrityksiä buustaavan ekosysteemin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 160 272
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 272
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 200 343
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 200 343
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Kirkkonummi, Tuusula, Pornainen, Lohja, Vantaa, Karkkila, Nurmijärvi, Espoo, Hyvinkää, Sipoo, Järvenpää, Vihti, Kerava, Siuntio, Helsinki, Kauniainen, Mäntsälä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15.50, joihin työllistyvät naiset 12.50
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 10 |
| Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi luonnonvarojen käytön kestävyyteen, sillä se säästää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Hankkeen tulokset tulevat vaikuttamaan välillisesti, kun hankkeessa kehitettävä toimintamalli on käytännössä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 10 |
| Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen vähentämällä uusien tavaroiden kulutusta. Hanke monipuolistaa yhteiskunnan palveluja lisäten resilienssiä muutoksia vastaan. Erityisesti nämä vaikutukset tulevat näkymään välillisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 10 |
| Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen, sillä luonnonvarojen käyttö on suurin uhka monimuotoisuudelle. Siten hanke tulee välillisesti vaikuttamaan merkittävästi monimuotoisuuteen, ja erityisesti yleisesti sekä kasvillisuuden että eliöiden monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 10 |
| Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi vesistöjen, maaperän ja ilman puhtauteen vähentämällä raaka-aineiden käyttöä. Nämä tulokset voidaan konkreettisesti laskea hankkeessa, kun toimintamalli on käytössä. Hankkeen aikana tehdään tästä erillinen arvio yhtenä osana toimenpiteitä. (vaikutus CO2 päästöihin sekä luonnonvarojen kulutukseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 10 |
| Hankkeella on erityisen suuri vaikutus taloudelliseen kestävyyteen ja materiaalitehokkuuteen. Hanke tulee välillisesti vaikuttamaan materiaalien käyttöön luomalla uusia tavaraketjuja ja vähentämään jätteeksi päätyvää tavaraa. Materiaalimääristä tullaan tekemään arvio osana hankkeen toimenpiteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole negatiivista tai positiivista vaikutusta suoraan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 10 |
| Uusi toimintamalli tulee muuttamaan elinkeinorakennetta kestävän kehityksen suuntaan monipuolistamalla elinkeinorakennetta, luomalla uusia palveluja ja työpaikkoja. Tämä on koko hankkeen keskeinen tavoite. Hankeyritysten piiriin pyritään samaan mm. hävikkiruuan parissa toimivia tahoja sekä hävikkikukkia toimittavia yrityksiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 6 |
| Aineettomat palvelut tulevat olemaan osa kiertotalousostaria. Uudet palvelut voivat koskea esim. vuokraamista ja kierrätetyn ostamista sekä näiden uusia yhdistelmiä. Tärkeintä on tehdä toimintamallista kestävä tulevaisuuteen ja luoda uudet palvelut osaksi toimintamallia, jotta ne jatkuvat myös hankkeen jälkeen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Toimintamalli tulee tuomaan palvelut lälhelle asukasta ja siten vähentämään merkittävästi logistiikkaa ja liikkumista. Hankkeen asiakasselvityksissä tullaan huomioimaan myös liikkumisen ja logistiikan vaikutukset. Hanke myös yhdistää yrityksiä ja tuo niitä lähekkäin, mikä osaltaan vähentää yritysten välistä logistiikkaa. Kiertotaloudessa logistiikan hallinta on oleellinen osa taloudellisesti menestyvää toimintaa, ja siksi se tullaan huomioimaan keskeisenä osa-alueena hankkeen toiminnassa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 7 |
| Hankkeessa tehtävä toimintamalli tulee välillisesti edistämään hyvinvointia lisäämällä palveluja lähellä asukasta, lisäämällä työpaikkoja ja työllisyyttä, luomalla harrastusmahdollisuuksia ja luovuuden toteuttamiseen sopivia paikkoja toimintamallin yhteyteen. Vaikutus tulee kohdentumaan toimintamallin ollessa käytössä erityisesti Kiertotalousostarin lähialueelle, joita voi olla tulevaisuudessa useampia Uudenmaan alueella. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Tasa-arvon edistäminen tulee näkymään pitkälti tulevaisuudessa. Toimintamalli huomioi tasa-arvokysymyksiä, sillä kiertotaloudessa eri palvelut ja alat ovat hyvin sukupuolittuneita. Hankkeessa tullaan välttämään näitä sukupuolirakenteita ja purkamaan sukupuolikäsityksiä kiertotalouden toimijoista ja yrityksistä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 1 |
| Toimintamalli lisää yhdenvertaisuutta tuomalla uusia työpaikkoja kiertotalouspalvelujen pariin. Kiertotalouden uudet yritykset ovat usein maahanmuuttajien perustamia ja saattavat ilmentää kulttuuri-identiteettiä varsinkin käsityöaloilla. Myös asiakaskunta on erittäin monikulttuurista ja toimintamallissa tehtävissä asiakasselvityksissä tullaan tämä huomioimaan. Hankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä monipuolisesti erilaisten yritysten kanssa, ja yhdenvertaisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa. Hanke ei kohdistu yksittäiseen maahanmuuttajaryhmään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön näkyvät, mikäli toimintamalli tullaan toteuttamaan hankkeen jälkeen kulttuuriympäristöllisesti arvokkaassa rakennuksessa. Hankkeessa tehtävät uudet käyttötavat rakennukselle tulevat säilyttämään rakennukset käytössä ja siten osana elävää kaupunkia. Vaikutus kohdistuu silloin yhteen tiettyyn rakennukseen ja sen kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Uusi toimintamalli tulee lisäämään ympäristöosaamista pk-yrittäjien parissa. Kiertotalous vaatii ympäristöosaamisen ja tietoisuuden lisääntymistä, ja hanke vaikuttaa välillisesti tähän osa-alueeseen. Ympäristömittaamisen avulla yritykset voivat viestiä toimintamallin avulla saavutetuista ympäristöhyödyistä ja se auttaa konkretisoimaan ympäristöosaamisen kasvamista. | ||
Yhteistyötä pk-yritysten kiertotaloustarjontaan -Kiertotaloutta ostarille (kiertotalousostarihanke) -hankkeessa luodaan pohjaa Helsinkiin perustettavalle kiertotalouskauppakeskukselle, jossa kaikki toiminnot perustuvat jollain tavalla kiertotalouteen. Kauppakeskus olisi kuin mikä tahansa ostoskeskus, mutta myytävät tuotteet ovat käytettyjä, korjattuja, tuunattuja, uusiomateriaaleista tehtyjä, lainattavissa,
yhteiskäytössä ja niin edelleen. Tavoitteena on, että luodaan toimintamalli, jossa kiertotaloustuotteet ja -palvelut näyttäytyvät tyylikkiänä, laadukkaina ja helppoina ostosvaihtoehtoina, jotta siitä saadaan valtavirtaa.
Ensimmäisenä toimenpiteenä hankkeessa perustettiin kiertotaloustoimijoiden verkosto, joka kokoaa yhteen kiertotalousalalla jo toimivat yritykset tai alan yrittäjyydestä kiinnostuneet yksityishenkilöt. Verkostossa on yli 400 jäsentä, joista noin puolet on ns. kohdeyrityksiä. Verkoston yhteydenpito toteutettiin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hallinnoiman uutiskirjeen ja joka toinen keskiviikko toteutetun etätapaamisen avulla.
Hankkeessa ideoitiin kauppakeskuksiin perustettava kiertotalouskeskittymä, joka kokoaa kiertotalousalan toimijat yhteen paikkaan, jolloin ihmisten on helpompi löytää kiertotalousalan tuotteet ja palvelut. Ajatuksena oli, että kiertotaloutta voidaan valtavirtaistaa, kun se viedään sinne missä ihmiset muutenkin liikkuu ja kun toiminnan puitteet ovat tyylikkäät ja laadukkaat. Hankkeen pilottikumppaniksi valikoitui Helsingin Kalasatamassa sijaitseva kauppakeskus Redi, jossa oli sopiva tyhjä kerros aivan metroaseman laiturin vieressä. Second Hand Market -alueeksi kohderyhmähaastattelujen pohjalta nimetylle alueelle oman liikkeen avasivat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Fida ja UFF. Lisäksi Kierrätyskeskuksen myymälän yhteyteen perustettiin pienten yritysten yhteismyymälä, SHM Store, jonka avulla pienetkin toimijat pääsivät mukaan pienillä resursseilla, esimerkiksi ilman omaa henkilökuntaa.
Hankkeessa tavoitteena oli tehdä konkreettinen ehdotus Helsinkiin perustettavasta kiertotalouskauppakeskuksesta. Se kaavoitettiin osaksi Koskelaan perustettavaa kiertotalouskorttelia. Tämän on tarkoitus toteutua 5-7 vuoden kuluessa. Toteutusta tukemaan laadittiin myös kiertotalouskauppakeskuksen liiketoimintamalli sekä yleisluontoinen kauppakeskuksen perustamisesta kiinnostuneita alkuun auttava ABC-kirja. ABC-kirja löytyy Kierrätyskeskuksen nettisivuilta.
Lisäksi hankkeessa tarjottiin yrittäjille mahdollisuus osallistua ReMall Pop-upiin Mall of Triplassa Pasilassa. Päivän kestäneessä tapahtumassa pienet kiertotalousalan yrittäjät saivat myydä omia tuotteitaan ja palvelujaan. Sama mahdollisuus tarjoutui hankkeen avajaisseminaarin aikaan käynnistyneessä kaksiviikkoisessa joulu pop-up -tapahtumassa Kierrätyskeskuksen Kaisaniemen myymälässä. Lisäksi toteutettiin pieniä yrittäjiä sparraava asiantuntijaraati sekä innovaatiokilpailu, jossa etsittiin uusia kiertoalousalan liikeideoita.
Hanketta on esitelty eri sidosryhmille erilaisissa tilaisuuksissa koko hankekauden ajan, mm. Kiertovoimapäivillä sekä yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapaamisissa. Eniten kiinnostusta herätti kuitenkin yrittäjien yhteismyymäläksi perustettu SHM Store, jossa vierailivat lukuisat median edustajat sekä mm. ympäristöministeri Maria Ohisalo ja europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen.