Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77551

Hankkeen nimi: Future Touchless Shop

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: 09 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toivola Tuija

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuija.toivola(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407733364

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaupan ala on vahvassa murroksessa, jota nykyinen pandemia tilanne on kiihdyttänyt. Kysyntä on siirtynyt kiihtyvällä tahdilla verkkokauppoihin ja digitaalisille alustoille, mikä on aiheuttanut esimerkiksi keskustojen autioitumista. Tuoreen tutkimuksen mukaan 60 % eurooppalaisista kuluttajista on muuttanut Covid-19 vuoksi ostokäyttäytymistään. Kivijalkakaupan haaste on vähentynyt asiakasmäärä ja tästä johtuva kannattavuushaaste. Kaupalla on tarve kehittää uusia ja elämyksellisiä toimintamalleja, jotta entistä useampi suuntaisi ostoksille kivijalkakauppaan. Nämä uudet ratkaisut edellyttävät terveysturvallisen (touchless) asiointimallin ja elämyksellisyyden kehittämistä asiakaspolun eri vaiheissa. Future Touchless Shop -hanke vastaa erinomaisesti EAKR-toimintalinjan tavoitteisiin tukemalla pk-yritysten kriisistä selviytymistä ja uusiutumista erityisesti digitaalisuutta korostaen, sekä tutkimukseen ja innovointiin nojaten.

Hankkeen tavoitteena on kehittää kivijalkakaupalle uusia terveysturvallisia ja elämyksellisiä konsepteja, joilla parannetaan kivijalkakaupan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Toimenpiteinä ovat mainittujen teemojen tiedon kerääminen ja mallinnus, uusien ideoiden kehittäminen (Hackathon, kohderyhmänä Z-sukupolvi), osallistuvien yritysten vetovoiman ja asiakaspolun analyysit, uusien teknologioiden sovellukset (esim. VR-shopping) ja prototyyppien rakentaminen.

Hankeen toimenpiteet edistävät kaupan alan yritysten mahdollisuuksia palkata uutta osa-aikaista ja vakituista työvoimaa. Se luo työllistymismahdollisuuksia sekä miehille että erityisesti COVID-19 epidemiasta kärsineelle myynti- ja palvelualoilta työttömäksi jääneille naisille. Hankkeessa pyritään edistämään luonnonvarojen resurssiviisasta hyödyntämistä digitalisaation ja lähipalvelujen vahvistamisen kautta. Hanke edistää voimakkaasti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä tukemalla hankkeeseen osallistuvien yritysten kokonaisvaltaista kehittymistä taloudellisesti ja toiminnallisesti vastuullisella ja kestävällä tavalla. Hankkeen aikana kehitettävät terveysturvalliset ratkaisut edistävät sekä alan toimijoiden että yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden hyvinvointia. Hankkeen kautta palvelujen saatavuus paranee, joka edistää kuluttajien sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa.


Hanke tuottaa uusia toimintamalleja, teknologioita ja osaamista erityisesti Uudellamaalla sijaitsevien kivijalkakauppojen kehityksen tueksi. Hankkeessa syntyy tuloksena 3-5 pilotoitua elämyksellistä konseptia kivijalkakauppojen liiketoiminnan kehittämiseksi, touchless shop ratkaisuja sekä yleisesti hyödynnettävissä oleva koulutuspaketti: Future Touchelss Shop – ratkaisuista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on pienet ja keskisuuret vähittäiskaupan yritykset Uudellamaalla, joilla on halu kehittää toimintaansa, kyky sitoutua projektiin sekä valmius konseptien tuettuun pilotointiin. Hankkeen valmistelussa on kontaktoitu tahoja, joiden sidosryhmät edustavat kattavasti Uudenmaan kivijalkakauppiaita. Kiinnostusta hankkeeseen mukaan lähtemiseen ovat osoittaneet Design District Helsinki - Designkortteli ry, Helsingin Leijona Oy sekä Yrittäjien Kivijalka.net Oy. Yhdessä nämä tahot tuovat kohderyhmään yli 100 yrittäjää pelkästään Helsingin alueella. Balmuir Oy:n kanssa on keskustelu, ja he ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan kehittämään uudenlaista asiakaskokemusta ja tulevaisuuden kivijalkamyymälää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Loppukäyttäjät/kuluttajat
2. Alueen ekosysteemi
3. Tuotantoketjujen yritykset
4. Kaupanalan yritykset kansallisella tasolla

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaupanalan palvelujen loppukäyttäjät, kotimaiset sekä kansainväliset kuluttajat. Hanke kasvattaa yritysten mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia ratkaisuja niin palvelutarjontaa laajentamalla kuin digitaalisia ratkaisuja implementoimalla. Tämä näkyy kuluttajille laadukkaampina palveluina, jonka vaikutukset heijastuvat myös alan kokonaisvaltaiseen elpymiseen sekä alueen elinvoimaisuuden kasvuun. Kaupan alan elpymiseen tähtäävä hanke tukee välillisesti myös muiden alojen kannattavuutta, lisäämällä mm. kysyntää tuotteiden valmistajille ja tavarantoimittajille, sekä alueen vetovoimaisuutta lisäämällä, joka hyödyttää kollektiivisesti alueen ekosysteemiä. Hankkeen tulokset ovat myös kansallisesti skaalattavia ja hyödynnettävissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 305 712

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 756

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 382 140

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 338 445

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Nurmijärvi, Askola, Karkkila, Loviisa, Vihti, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Myrskylä, Pornainen, Pukkila, Lohja, Vantaa, Sipoo, Tuusula, Lapinjärvi, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Kauniainen, Raasepori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisten työttömyysluku 43,1% on merkittävästi suurempi, kuin miesten vastaava 32,2%. Naisten suurempi osuus myynti- ja palvelualoilla on aiheuttanut sen, että erityisesti pitkittyneessä COVID-19-tilanteessa naisten osuus työmarkkinoilla on heikentynyt entistä voimakkaammin. Naisten työsuhteet ovat myöskin useammin määräaikaisia, mikä myöskin osaltaan vaikuttaa naisten työttömyyslukujen kasvuun kiihtyvässä määrin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen avulla pyritään viemään Uudenmaan alueen myynti- ja palvelualan yrityksiä kohti uutta normaalia sekä post-COVID-aikaa. Hankkeen toiminta kohdistuu näin ollen suoraan alan kehittämiseen kokonaisvaltaisesti, ja sen myötä hankkeessa pyritään osaltaan varmistamaan kohderyhminä toimivien yritysten mahdollisuus tukea sukupuolinäkökulmaa myös omassa toiminnassaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa pyritään edistämään luonnonvarojen resurssiviisasta hyödyntämistä digitalisaation ja lähipalvelujen vahvistamisen kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Uudistamalla hankkeeseen osallistuvien yritysten liiketoimintaa kohti post-COVID-aikaa, kehittämistoimenpiteitä pyritään ohjaamaan niin, että samalla niiden avulla on mahdollista edistää kestävää toimintaa sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa ovat vähäiset.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa ovat vähäiset.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Uusien toimintamallien kehittämistä tuetaan hankkeen aikana niin, että sekä kiertotalouden että vastuullisen liiketoiminnan periaatteet otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeen aikana pyritään varmistamaan, että osallistuvien yritysten mahdollisuuden uusiutuvien energialähteiden käyttöön huomioidaan myös kehittämistoimenpiteiden aikana kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti, edesauttaen näin niiden pitkäjänteistä ja monipuolista tulevaisuuden toimintaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hanke edistää voimakkaasti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Hanke toimii suoraan myynti- ja palvelualojen ytimessä ja tukee hankkeeseen osallistuvien yritysten kokonaisvaltaista edistämistä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti vastuullisella ja kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeen aikana kehitetään uusia palveluja ja tuotteita, joiden avulla myynti- ja palvelualan toimintoja saadaan päivitettyä kohti uuden tulevaisuuden asettamia vaatimuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Kehittämällä kivijalkakauppojen vetovoimaisuutta lisätään kuluttajien mahdollisuutta lisätä lähipalvelujen käyttöä, ja vähentää liikkumista autolla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen aikana kehitettävät tuotteet ja palvelut edistävät suoraan sekä alan toimijoiden että yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden hyvinvointia. Hanke vastaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelman tavoitteisiin kohdistumalla yhteen koronakriisistä pahimmin kärsineistä aloista. Hankkeen aikana kehitettävät tuotteet edistävät sekä yritysten taloudellista hyvinvointia että sen työntekijöiden terveysturvallista hyvinvointia. Hankkeen aikana edistettävät terveysturvallisuuden elementit heijastuvat myös suoraan kuluttajien hyvinvointiin, joka puolestaan vaikuttaa sekä myynti- ja palvelualan yritysten että sitä kautta alueellisen talouden hyvinvoinnin paranemiseen.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Kaupan alan palvelujen kehittäminen edistää sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Hankkeen kautta palvelujen saavutettavuus paranee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 3
Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta kehittämällä myynti- ja palvelualalle uusia toimintatapoja, jotka ovat laajamittaisesti saavutettavissa ja edistävät sekä tuottajien että kuluttajien yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 1 1
Kehittämällä Uudenmaan alueen yritystoiminnan elinvoimaisuutta, sillä voi olla välillisiä vaikutuksia myös alueen kulttuuriympäristön säilymiseen.
Ympäristöosaaminen 4 4
Ympäristöosaaminen pyritään huomioimaan hankkeen aikana toteutettavien kehittämistoimenpiteiden aikana mahdollisimman laaja-alaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaupan alalla on tarve kehittää uusia elämyksellisiä toimintamalleja, jotta entistä useampi suuntaisi ostoksille kivijalkakauppaan. Uudet ratkaisut edellyttävät terveysturvallisen (touchless) asiointimallin ja elämyksellisyyden kehittämistä asiakaspolun eri vaiheissa. Future Touchless Shop- hanke vastasi erinomaisesti toimintalinjan tavoitteisiin tukemalla pk-yritysten kriisistä selviytymistä ja uusiutumista erityisesti digitaalisuutta korostaen.
Future Touchless Shop hanke käynnistyi kolmella terveysturvallisella kokeilulla. Elämyksellisten konseptien kehitystyön pohjaksi toteutettiin hackathon, johon osallistui yli 100 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Elämyksellisiä kokeiluja toteutettiin 11, ja niissä oli mukana yhteensä 13 yritystä.
Toteutetut kokeilut voidaan jakaa kolmeen luokkaan; 1) monikanvaisuuden kehittäminen (Pieni Hyllykauppa ja WEK), 2) vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen (Rosebud ja Tassumafia), 3) asiakaskokemuksen pelillistäminen (Fantasiapelit, Hálo, Terhi Pölkki ja C.H. Barck) sekä 4) elämysten kehittäminen (Kaapelitehdas). ). Hankkeessa luodut digitaaliset ratkaisut loivat yrityksille uusia kanavia ostamisen ja asioinnin sujuvoittamiseksi. Vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämisen osalta asiakaskokemusta kehitettiin sekä myymälän sisällä että ulkopuolella. Tulokset olivat positiivisia, joskin sensoriteknologiaan perustuva puhekuplilla tapahtuva kommunikaatio kaupan ikkunan läpi tuotti haasteita. Pelillistäminen oli eräs parhaita kivijalkakaupan kehittämisalueita hankkeessa ja tämä teema toi yhdelle myymälälle jopa yli 100 uutta asiakaskontaktia. Kaapelitehtaan VR-elämyskokeilu tuotti selkeää lisäarvoa kohdeyritykselle, sekä asiakkaille joskin teknologian (VR-lasien) käyttö vaati jonkin verran opastusta.
Kauppoja tuettiin uuden teknologian hyödyntämisessä ja luotiin uskoa tulevaisuuteen uusien sovellusten pilotoinnin kautta. Erityisenä tavoitteena oli houkutella uusia asiakkaita Helsingin keskustan kivijalkakauppoihin. Toisaalta uudet sovellukset ja pilotit toivat kaupoille näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja sen kautta kauppojen tunnettuus lisääntyi. Hanke osaltaan toi piristysruiskeen Uudenmaan kaupan alan pk-yrityksille, ja auttoi niitä selviämään kriisistä.