RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77567, Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku (KET0)

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku on Espoon kaupungin, VTT:n, Aalto-yliopiston ja Omnian yhteishanke, jonka avulla edistetään Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita vahvistamalla yksityisiä ja julkisia kumppanuuksia ja kehitetään tutkimusinfrastruktuuria kohti vihreän siirtymän ja digitaalisuuden kasvavia markkinoita.

Espoon ja koko Uudenmaan vahvuuksia ovat monipuolinen ja kansainvälinen elinkeinotoiminta, vahva verkottuneisuus sekä kehitys- ja innovaatiotoiminta.
Hanke luo edellytykset sille, että Otaniemi-Keilaniemi alueelle rakentuu ainutlaatuista älypylvästeknologiaa hyödyntävä tutkimus- ja kehitysympäristö energian ja liikkumisen ratkaisuille, Keran alueelle kehittyy kansainvälisesti tunnettu puhtaan ja älykkään rakentamisen alue sekä Kiviruukkiin muodostuu ketterä koetoimintaympäristö ruokajärjestelmän ja kiertotalouden demonstraatioille. Kehitysympäristöjen toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin, VTT:n, Aalto-yliopiston ja Omnian sekä useiden kumppaniyritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tämän hankkeen toimenpiteet on jaettu kuuteen työpakettiin, jotka ovat:
TP 1. Johtaminen ja vaikuttavuus
TP 2. Puhdas ja älykäs kaupunki
TP 3. Digitaalisuuden mahdollisuudet
TP 4. Puhtaan teknologian demonstraatiot
TP 5. Energiamurros ja liikenteen sähköistyminen
TP 6. Kestävät hankinnat, osallisuus ja viestintä

Työpakettien toimenpiteet vaikuttavat hiilineutraaliuteen ja talouteen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hankkeessa toteutetaan sekä nopeasti käyttöönotettavia ratkaisuja että luodaan edellytykset tulevaisuuden työpaikoille ja kilpailukyvylle. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan yritysten ja tutkimuksen kilpailukykyyn sekä kestävyyden tavoitteisiin niin taloudellisesta, ekologisesta, kulttuurisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Hankkeessa kehitetään hankkeen kehitysympäristöjen kokonaisvaltainen vaikuttavuuden viitekehys ja laaja-alaiset vaikuttavuuden mittarit (KPI).

Uudenlaiset ratkaisut vaativat onnistuakseen yhdessä oppimista ja kehittämistä kaikkien sidosryhmien kanssa

Hankkeen kautta aktivoidaan ja toteutetaan suuri määrä toimenpiteitä. Kestävän kasvun merkitys, arjen sujuvuus ja kestävyys viestitään laajasti kohderyhmille ja yhteistyössä myös heidän kanssaan. Tavoitteena on, että muutos vihreään siirtymään ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen arjessa vauhdittuisi. Toisaalta tämä luo myös positiivista kysyntää ja ohjaa siten myös kehitystyötä. Markkinointi ja viestintä tukevat muutosta ja näyttävät esimerkeillä myös suuntaa. Projekti tuo yhä selvemmin näkyväksi sen, miten kaupungit, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, yritykset ja kansalaiset voivat olla osa vihreän siirtymän ja ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Hankkeessa noudatetaan horisontaalisia periaatteita (sukupuolten tasa-arvo sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys) huomioimalla erilaisten ryhmien tarpeet. Hankkeessa kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja kaikille sukupuolille. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja, jotka hyödyntävät koko yhteiskuntaa. Ratkaisujen suunnittelussa, vaikuttavuuden arvioinnissa ja markkinoinnissa ja viestinnässä huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat vihreän siirtymän ja digitaalisuuden tuotteita ja palveluja kehittävät ja tuottavat yritykset:
- Yritykset voivat yhdistää osaamistaan muiden yritysten, TKI-toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa kehitysympäristöissä.
- Yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti.
- Yritykset voivat kasvattaa tuotteidensa ja palvelujensa avulla saatavaa lisäarvoa ja kehittää aikaisempaa kokonaisvaltaisempia palveluja verkostomaisessa yhteistyössä muiden yritysten kanssa.
- Yritykset voivat lisätä tuotteidensa ja palvelujensa kysyntää, sillä hankkeessa yrityksillä on mahdollisuus kehittää tuotteita yhdessä kaupungin ja asukkaiden kanssa.
Hankkeen kohderyhmiä ovat yritysten lisäksi:
- Pääkaupunkiseudun kaupungit ja kunnat, jotka voivat käyttää kolmea kehitysympäristöä omien ratkaisuiden kehittämiseen
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettäviä tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja sekä kokemuksia tutkimuksessa, kehitystoimissa ja koulutuksessa.
- Taloyhtiöt ja pysäköintiyhtiöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Asukkaat, jotka hyötyvät kestävistä ratkaisuista ja siten paremmasta ympäristön tilasta, alemmista kustannuksista ja kaupunkien positiivisemmasta imagosta ja tulevaisuuskuvasta.
- Opiskelijat, jotka ovat mukana kehittämässä ja oppimassa kestävää ja turvallista ruuantuotantoketjua
- Muut Suomen kunnat, joissa hankkeen tuloksia hyödynnetään ja joihin yritysten hankkeen puitteissa kehittämät uudet ratkaisut voivat markkinaehtoisesti levitä.
- Kansainväliset sidosryhmät, kuten esimerkiksi EU-hankepartnerit, Eurocities-verkosto
- Espoossa työskentelevät, harrastavat ja vierailevat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 562 004

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 432 561

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 952 504

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 790 700

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toimintaympäristöä on arvioitu sukupuolinäkökulmasta valmistelijoiden toimesta. Hankkeella tavoitellaan vihreää siirtymää tukevaa ja hiilineutraaliuteen tähtävää TKI- ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Sillä on suoria vaikutuksia työpaikkoihin ja välillisiä vaikutuksia alueen asukkaiden arkeen uusien tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen kautta erityisesti energian, liikkumisen, kiertotalouden ja älykaupunkiratkaisuiden aloilla. Toimintaympäristön merkittävimpiä eroja sukupuolten välillä on työmarkkinoiden voimakas eriytyminen sukupuolen mukaan niillä toimialoilla, johon hankkeen vaikutukset suorimmin kohdistuvat, mm. liikenteessä miehiä 84 % työvoimasta, rakentamisessa 91 %, teollisuudessa 74 % ja arkkitehti- ja insinööripalveluissa 74 % (Työvoimatutkimus 2020. Tilastokeskus). Vahvistamalla alueen yritysten kilpailukykyä hanke vaikuttaa kutienkin välillisesti verotulojen kautta myös julkiseen talouteen, jolloin positiiviset vaikutukset kohdistuvat myös naisvaltaisille aloille. Hankkeen kohderyhmiä ovat yritysten lisäksi taloyhtiöt, joissa päätöksenteko on myös jakautunut epätasaisesti eri sukupuolille. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä noin kaksi kolmasosaa on miehiä ja puheenjohtajista vielä useampi (Kiinteistöliitto 2018).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa erityisesti viestittäessä hankkeen tavoitteista ja kehittämisen tuloksista eri kohderyhmille. Elvytystoimenpiteiden laajemman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta on tärkeä, että viestinnässä huomioidaan paitsi ne kohderyhmät, jotka ovat kiinnostuneita teknologian kehityksestä, myös ne, joille aihepiiri on vieras ja ehkä pelottavakin. Hankkeen viestintää kohdistetaan paitsi asiantuntijoille, myös laajemmin asukkaille huomioiden erilaiset elämäntilanteet ja kiinnostuksen kohteet. Asukkaille kerrotaan, miten vihreän siirtymän ratkaisut vaikuttavat eri sukupuolten arkeen ja mitä laajempaa yhteiskunnallista hyvää hankkeen kautta syntyy.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa vaan vahvistaa vihreän siirtymän tutkimus- ja kehitysympäristöjä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	10
Hankkeessa edistetään kiertotalouden mukaisia ja resurssitehokkaita ratkaisuja mm. rakentamisessa, liikenteen käyttövoimissa, uusiutuvissa energiaratkaisuissa, ruokajärjestelmän kehittämisessä ja julkisissa hankinnoissa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	5
Keran alueen rakentamisessa kehitetään luonnon monimuotoisuutta lisäävää ja luontokatoa ehkäisevää suunnittelua, mikä on tärkeä osa ilmastonmuutoksen riskeihin varautumista kaupunkiseuduilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	5
Kerassa arvioidaan aluerakentamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä tunnistetaan tätä vahvistavia toimenpiteitä. Alueen muutoksen myötä teollisuusalueesta asuin- ja työssäkäyntialueeksi biodiversiteettiä voidaan jopa lisätä. Syntyviä kokemuksia hyödynnetään jatkossa muilla alueilla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	10
Vähähiilisiä ratkaisuja edistetään hankkeen työpaketeissa läpileikkaavasti monin eri toimenpitein, mm. hiiltä sitovat rakentamisen ratkaisut, aluerakentamisen ilmastovaikutusten pienentäminen, ruokahävikin vähentäminen, sähköautojen latausinfran kehittäminen ja aurinkoenergian sekä energian varastoinnin kehittäminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	2
Hankkeen kohdealueiden joukossa ei ole Natura 2000 -alueita. Kohdentamalla kasvavan kaupungin rakentamista ja kehittämistä muualle Espooseen varmistetaan suojeltujen alueiden säilyminen koskemattomina.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	10
Materiaalien ja sivuvirtojen hyötykäyttöä kehitetään erityisesti Kerassa ja Kiviruukissa. Kiviruukin aluetta kehitetään biomateriaalien kiertotalouden koeympäristönä ja Keran alueella kehitetään erityisesti rakentamisen kiertotalousratkaisuja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	6
Hankkeessa lisätään uusiutuvan energiantuotannon (erityisesti aurinkoenergia) ja varastoinnin käyttöönottoa sekä energiatehokkuutta kiinteistöissä. Lisäksi selvitetään puhtaan liikenteen tulevaisuuden ratkaisuja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	10
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen on koko hankkeen päätavoite. Hankkeessa vahvistetaan vihreän siirtymän tutkimus- ja yritystoimintaa, jolla on kasvupotentiaalia erityisesti globaalisti skaalattavassa teknologia- sekä palveluviennissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	8
Hankkeessa luodaan pohjaa tulevaisuuden älykaupunkiratkaisuille, kuten tiheälle 5G-verkon uusille sovelluksille sekä modernille kaupunkisuunnittelulle, jossa 3D-mallit ja digitaaliset kaksoset mahdollistavat tehokkaan datan hyödyntämisen jo rakennusvaiheessa.
Liikkuminen ja logistiikka	5	10
Hankkeessa edistetään vähäpäästöistä ja kestävää liikkumista mm. suunnittelemalla puhtaan liikenteen testbed investointivalmiiksi Otaniemeen ja lisäämällä sähköautojen latausinfraa taloyhtiöissä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	8
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa taloutta ja lisätä vihreän siirtymän työpaikkoja, millä on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Hankkeella vahvistetaan asukkaiden uskoa tulevaan viestimällä vihreän siirtymän ratkaisujen positiivisista vaikutuksista kaupunkiympäristöön ja alueen talouteen ja osallistamalla asukkaita tähän kehitykseen.
Tasa-arvon edistäminen	0	2
Hankkeen vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ovat välillisiä seurauksia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän ratkaisujen käyttöönotosta ja vaikutuksista yhteiskunnan resilienssiin ja hyvinvointiin. Talouden supistuessa menoleikkauksia tehdään yleensä palveluista ja toiminnoista, kuten koulutuksesta ja julkisista palveluista, joilla on tasa-arvon kannalta negatiivisia vaikutuksia. Kestävä kasvu on edellytys koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja sukupuolten tasa-arvolle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	2
Myös vaikutukset yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen ovat välillistä seurausta kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioivasta kestävän kehityksen uusien ratkaisujen kehittämistyöstä.
Kulttuuriympäristö	3	6
Hankkeessa kehitetään yhteistoiminnallista mallia vetovoimaisten kaupunkikeskusten ja kaupunkiympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja toiminnallisuuksien kehittämiseen. Tulevaisuuden älykaupunkiratkaisuilla luodaan kestävää ja viihtyisää kaupunkiympäristöä.
Ympäristöosaaminen	6	10
Hankkeessa kehitetään vihreän siirtymän tutkimusinfrastruktuuria ja kumppanuuksia tavoitteena vahvistaa TKI- ja yritystoiminnan osaamista ja kilpailukykyä. Tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus- ja kehitysympäristö ja merkittävä osaamisen kasvu digitaalisuuteen pohjautuvissa kestävissä kaupunkiratkaisuissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku KETO-hankkeessa kehitettiin yritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja vietiin eteenpäin Otaniemen, Keran ja Kiviruukin kehitysympäristöjä vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseksi. Hanke toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin, VTT:n, Aalto-yliopiston, Omnian ja useiden kumppaniyritysten kanssa. KETO-hankkeen tavoitteena oli edistää vihreää siirtymää ja älykästä vihreää liiketoimintaa Espoossa. Halusimme vahvistaa kumppaniyritystemme verkostoja ja luoda pohjaa ekosysteemille. Samaan aikaan kehitimme ja saavutimme ratkaisuja, jotka sopivat myös kansainvälisesti skaalattaviksi.

Hankkeessa keskityttiin kolmeen Espoon kehitysympäristöön: Otaniemeen, Keraan ja Kiviruukkiin. Kehitysympäristöt ovat alueita, joissa eri toimijat pystyivät yhdessä kehittämään, toteuttamaan ja testaamaan uusia kestäviä ratkaisuja kaupunkikehittämisen, digitalisaation, liikenteen, energian ja kiertotalouden haasteisiin. Kehitysympäristöissä tapahtuneella yhteiskehittämisellä tavoiteltiin uusia palveluja ja tuotteita, erilaistuvia liiketoimintamuotoja ja työpaikkoja. Luodut ratkaisut ovat nyt hyödynnettävissä ja levitettävissä myös muualle Suomeen ja ulkomaille.

Kehitysympäristöt ovat:
• Otaniemi-Keilaniemen tutkimus- ja kehitysympäristö energian ja liikkumisen ratkaisuille
• Keran puhtaan ja älykkään rakentamisen alue
• Kiviruukin ketterä koetoimintaympäristö ruokajärjestelmän ja kiertotalouden demonstraatioille

Kehitysympäristöjen hyödyntäminen ja kehitystyö jatkuu hankkeen jälkeen.

Hankkeen tulokset löytyvät osoitteesta espoo.fi/keto

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat