RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77588, Rakentamisen kiertotalouden TKI-verkosto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mauri Laasonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mauri.laasonen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405259400

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennusala (infra- ja talonrakentaminen) tuottavat Pirkanmaalla volyymeiltään suurimpia määriä hyödyntämiskelpoisia materiaaleja, joiden kestävässä ja tehokkaassa kiertotaloudessa on vielä paljon kehitettävää. Alueelta puuttuu lähes kokonaan aito, verkostomainen toimintatapa rakentamisen kiertotalouden edistämisessä. Hyödynnettävyyteen ja kierrätykseen voidaan vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa, mikäli siinä otetaan huomioon rakennuksen tai rakenteen elinkaaren lisäksi hyödynnettävyys elinkaaren päätyttyä (cradle-to-cradle) ja voimassa olevat säädökset. Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto pyrkivät yhdessä kehittämään kiertotaloustavoitteita tukevaa ekosysteemitoimintaa tunnistamalla rakennusalan tarpeet toimijalähtöisesti ja alueellisesti. Näiden kehittämistarpeiden ympärille muodostetaan rakennusalan ja muiden läheisesti liittyvien alojen yritysten, kuntien ja edunvalvontajärjestöjen verkosto, jossa tehdään keskeisten haasteiden ja kehittämiskohteiden ympärille työsuunnitelma (esim. hiilijalanjälkilaskenta) ja tuotetaan toimivia ratkaisuja. Hanke jakaantuu viiteen, kronologisessa järjestyksessä etenevään työpakettiin. Hankkeen tuloksena odotetaan olevan tunnistettujen teemojen ja haasteiden ympärille muodostuneita, aktiivisia yhteistyöverkostoja ja liiketoimintaa edistäviä toimintamalleja, missä materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys mahdollisimman alkuperäisenä onnistuu. Hankkeen tuloksena kokonaisvaltainen, kiertotalouden arvoketjun kattava suunnittelu arkipäiväistyy rakennusalalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä hankkeessa ovat kuntien rakennuttajat ja ylläpitäjät, rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaiset, infra- ja talonrakennusalan yritykset, kierrätysalan yritykset, kiertotalouden alusta- ja datakehittäjät ja kuntien kehittämisyhtiöt.
Alan yrityksiä pyritään tavoittamaan erityisesti heidän etujärjestöjensä kautta, jolloin tiedon levittämisessä, yhteistyötahojen rekrytoinnissa ja toimenpiteiden toteuttamisessa voidaan hyödyntää jo olemassa olevia verkostoja Sen sijaan, että haetaan ratkaisua yksittäiseen ongelmaan, haetaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja tarjotaan samalla Tampereen korkeakouluyhteisön osaaminen ja mahdollisuudet verkoston käyttöön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteistyötahoina lisäksi ovat Väylävirasto, Kuntaliitto, ELY-keskukset, konsultti- ja suunnittelutoimistot sekä tutkimus- ja kehittämisverkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 330 459

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 310 685

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 413 074

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 388 357

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Nokia, Kuhmoinen, Kangasala, Tampere, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Ruovesi, Vesilahti, Lempäälä, Orivesi, Mänttä-Vilppula, Punkalaidun, Parkano, Virrat, Pirkkala, Ylöjärvi, Sastamala, Juupajoki, Pälkäne, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen valmistelussa ja vastuuhenkilöissä on mukana runsaasti naisia. Kattavaa toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta on kuitenkin vaikea tehdä ennen hankkeen käynnistämistä, sillä kiertotalousasiat ja rakentaminen liittyvät usean eri alan yrityksen ja julkisen puolen toimintaan kattavasti, eikä ennakkoon vielä tiedetä varmasti, ketkä kaikki osallistuvat hankkeen aikana toimenpiteisiin. Sukupuolijakauma eri hankkeeseen liittyvien eri toimijoiden joukossa vaihtelee huomattavasti. Sukupuolinäkökulmaa on tästä huolimatta tarkasteltu aktiivisesti jo valmisteluvaiheessa. Hankkeessa pyritään tunnistamaan osallistuvien yritysten ja yksittäisten yrittäjien sukupuolijakaumaa, jotta hanke on houkutteleva kaikille.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen valmisteluvaiheessa tutustuttiin Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -oppaaseen (TEM, 2011). Tätä käytetään pohajna, kun hankkeen totetusvaiheen viestintää suunnitellaan ja tiedotusta pyritään kohdentamaan siten, että naisten osuus on riittävä. Hankkeessa toimitaan siten, että tasapuoliset osallistumismahdollisuudet ja syrjimättömyys toteutetaan. Tämä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen mahdollisissa rekrytoinneissa kiinnitetään huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja sen toteutumiseen. Ohjausryhmään kutsutaan mukaan edustajia huomioiden parhaan mukaan sukupuolinäkökulmat ja muu diversiteetti. Hankkeen toimenpiteet ja aiheet itsessään ovat sellaisia, ettei niihin liity automaattisesti miesten suurempaa kiinnostusta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	0
Materiaalien uusiokäyttö kiertotalousperiaatteiden mukaan säästää suoraan luonnonvaroja, eli materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	7
Kiertotaloustematiikka liittyy tässä hankkeessa välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, sillä materiaaliviisas toiminta säästää hiilidioksidipäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	7
Kiertotaloustoimenpiteet tukevat välillisesti luonnon monimuotoisuutta vähentämällä merkittävästi kriittistä ympäristökuormaa ja vähentämällä neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	7
Kiertotalouden lisääntymisellä on välillinen vaikutus pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen mm. materiaaliteknologian kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	7
Rakentamisella on välillistä vaikutusta myös Natura 2000 -ohjelmaan, kun rakentamisen kiertotalouden seikkoja aletaan huomioida rakentamisessa myös näillä alueilla ja lisäksi muutenkin ympäristön kohentuminen parantaa myös Natura 2000 -ohjelman kohteiden tilaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	0
Kiertotalous vähentää jätteitä ja lisää materiaalien uusiokäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei suoraa vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	0
Kiertotalousperiaatteet tukevat sustainable & digital growth -strategioita mm. EU:n alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	4
Hankesuunnitelmassa on huomioitu logistiikkaketjuja, mutta vaikutus on toistaiseksi välillinen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	10	0
Hankkeen toimenpiteitä disseminoidaan laajasti, joten kiertotalouteen liittyvä ympäristöosaaminen lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Rakentamisen kiertotalouden TKI-verkosto-hanke on toteutettu ajalla 1.9.2021 - 31.8.2023. Hankkeen toteuttajana on ollut Tampereen korkeakouluyhteisö. Pääasiallisina tekijöinä ovat olleet Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terra ja Tampereen ammattikorkeakoulun rakennetun toimintaympäristön TKI-ryhmä. Hankkeen rahoitus on saatu EU:n Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmalta.
Hankkeen aihe on erittäin ajankohtainen. Kiertotalouteen siirtyminen on avainasemassa materiaalien resurssitehokkuuden parantamisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Erilaiset verkostot ovat tärkeitä kiertotalouteen siirtymisessä, koska systeemiseen muutokseen tarvitaan uuden oppimista, eri alojen asiantuntemusta ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Rakennusala on merkittävä päästöjen tuottaja, jolloin alan kiertotalouden edellytysten parantamisella voidaan saavuttaa merkittäviä positiivisia vaikutuksia globaaliin kestävään kehitykseen.
Hankkeen tavoitteena oli edistää kiertotalouden yhteistyöverkostojen muodostumista erityisesti Pirkanmaalla sekä esittää liiketoimintaa edistäviä toimintamalleja. Hankkeessa on kartoitettu kiertotalouden ja rakentamisen verkostoja, kiertotaloussiirtymän pullonkauloja ja tällä hetkellä hyvin toimivia käytäntöjä. Tiedonkeruumenetelminä ovat olleet tiedonhaku, haastattelut, pilottikohteiden seuranta, alustukset ja keskustelut työpajoissa sekä aiheeseen liittyvien seminaarien ja muiden tutkimushankkeiden tuottaman materiaalin seuraaminen. Haastatteluissa painotettiin pullonkaulojen selvittämistä ja toisaalta tällä hetkellä toimivia ratkaisuja.
Hankkeen kohdealueena oli Pirkanmaa. Siirtymisessä rakentamisen lineaaritaloudesta kiertotalouteen havaittiin selviä kuntien välisiä eroja. Tampereella ja Tampereen naapurikunnilla on kasvukuntina enemmän hankkeita ja enemmän resursseja kehittää toimintaansa, kun taas pienemmissä ympäryskunnissa, joissa rakennetaan ja puretaan vähän, kiertotaloussiirtymä on vasta alkuvaiheessa.
Hankkeessa onnistuttiin tavoittamaan kohderyhmään kuuluvia alan vaikuttajia. Hankkeen tapahtumiin osallistui yli 50 yritystä ja yli 20 kuntaa. Lähes kaikki Pirkanmaan kunnat olivat edustettuna jossakin RATKI-hankkeen viidestä alueellisesta verkostoitumistyöpajasta. Lisäksi hankkeen tapahtumiin tai haastatteluihin osallistui edustajia rakennusalan viidestä keskeisestä järjestöstä, joilla on toimipiste Pirkanmaalla.
Hankkeessa onnistuttiin kartoittamaan merkittävimpiä rakennusalan kiertotaloussiirtymän haasteita ja esteitä Pirkanmaalla. Vaikka kiertotalous toimii jo joillain rakentamisen alueilla hyvin ja liiketaloudellisesti kannattavasti, käyttämätöntä potentiaalia on vielä runsaasti. Tärkeimmät rakennusmateriaalien kierrätyksen esteet ovat asenteet, puutteellinen yhteistyö osapuolten välillä sekä tiedon puute potentiaalisista jäte- ja sivuvirroista, hyötykäyttökohteista, viranomaiskäytännöistä ja rakennushankkeiden aikatauluista. Maarakentamisen osalta kierrätystä rajoittavia tekijöitä ovat tyypillisesti hyötykäytettävien materiaalien saatavuus ja laatu, pitkä kuljetusmatka, hyväksyttämismenettelyt sekä kiertotaloutta tukevien hankintakriteerien puute. Jos kiertotalouden mukaisia vaihtoehtoja ei sisällytetä suunnitteluun ja edelleen tarjouspyyntöasiakirjoihin, niitä ei etenkään julkisissa kilpailutushankkeissa myöskään tarjota.
Talonrakentamisessa uusien materiaalien tarvetta vähentää tehokkaimmin ehjänä purku. Haastattelujen mukaan puretut teräksiset ja puiset runkorakenteet uudelleenkäytetään jo tehokkaasti. Muiden rakenneosien uudelleenkäyttö on vähäisempää. Esimerkiksi ovia ja ikkunoita puretaan ehjinä esimerkiksi vanhojen rakennusten korjauskäyttöön, kun halutaan säilyttää alkuperäinen ulkonäkö, mutta uudisrakentamisessa niillä ei juurikaan ole kysyntää.
Rakentamisen kiertotaloudessa liiketoiminta ei ole vielä kaikilta osin vakiintunutta tai tuottavaa etenkään pienessä mittakaavassa tai erillään muusta rakentamisesta. Kustannuksia aiheuttavat varastointi ja kuljetus sekä hyötykäytön edellyttämä laadunvalvonta, esikäsittely ja jalostus, kuten esimerkiksi purkujätteiden lajittelu tai materiaalin murskaus. Ehjänä purkamisen suunnittelu ja toteutus on huomattavasti kalliimpaa kuin yleisemmin käytettävä rikkova konepurku. Suuria kaupunkeja lukuun ottamatta myös purkujätteen volyymit ovat usein niin pieniä, että jatkuvaa ja hyötykäytön kannalta riittävän suurta materiaalivirtaa ei saavuteta. Etenkin pienissä kohteissa on työmaan kannalta tehokkainta murskata ja kuljettaa purkujäte lajittelulaitokselle ehjänä purkamisen sijasta.
Toimijoiden kohtaaminen on edelleen sattumanvaraista, eikä tiedetä, mistä hankkeista ja potentiaalisista materiaaleista voisi saada tietoa. Edelleen puuttuu yhteinen markkinapaikka ja toimijoita, jotka tarjoaisivat esimerkiksi varastointipaikan tai jalostaisivat jätevirroista tuotteita. Kiertotaloutta hidastaa kierrätykseen kelpaavan materiaalin välivarastointialueiden puute esimerkiksi aluerakentamiskohteissa. Kierrätykseen kelpaavan rakennusjätteen määristä ja sijainnista ei saada riittävän ajoissa tietoa, jotta mahdollinen hyötykäyttökohde voisi huomioida kierrätysmateriaalin käytön ja vastaanottaa materiaalin ilman välivarastointia.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke