|
|
|
Hankekoodi: A77601
Hankkeen nimi: The Arctic Bikepacking Trail II
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Pyöräilykuntien verkosto ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1938988-8
Jakeluosoite: Iso Roobertinkatu 3-5, 00120 Helsinki
Puhelinnumero: 0404194555
Postinumero: 00120
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: https://www.poljin.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Roininen Taneli Joonatan
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taneli.roininen(at)pyoramatkailukeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 993 960
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Retkipyöräily on taloudellisesti merkittävä, nopeasti kasvava ja muuttuva matkailun muoto. Erityisesti bikepacking -pyöräretkeilyn nopea kehittyminen ja suosion kasvu on johtanut kansainvälisen retkipyöräilymarkkinan kasvuun ja uudistumiseen. Miten ja missä pyörämatkailua harrastetaan on muuttunut merkittävästi 2010 -luvun loppupuolella, joka on luonut uuden merkittävän liiketoimintamahdollisuuden bikepacking -lajiin sopiville alueille.
Lapin alue, mukaanlukien Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja, on tunnistettu erityisesti bikepacking -pyörämatkailun kehittämisen kannalta kansainvälisesti ainutlaatuiseksi alueeksi. Osa Lapin maastopyöräreittien kehityksestä palvelee myös bikepacking -lajia, mutta yleisesti bikepacking -retkeilytyyliin reitit, joilla voi tehdä pitkiä useiden päivien tai jopa viikkojen pyöräretkiä useat alueet yhdistäen, ovat puuttuneet kokonaan. Toistaiseksi lajia ei myöskään vielä tunneta Suomessa yritystasolla hyvin, eikä siihen sopivien palveluiden kehittämiseen ole riittävästi tietotaitoa.
The Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeessa (7-12/2020) luotiin pohjaa Lapin alueen bikepacking -matkailulle ja -liiketoiminnalle suunnittelemalla Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan alueelle kansainvälisesti mielenkiintoinen, eri alueiden ominaispiirteitä ja palveluita hyödyntävä noin 1200 kilometrin mittainen bikepacking -retkipyöräilyreitti. Suunniteltu reitti tuo tehokkaasti esille arktisen alueen retkipyöräilypotentiaalin ja tarjoaa eri mittaisia ja eri vaativuustasoisia reittivaihtoehtoja useille eri asiakassegmenteille kokeneesta harrastajasta ensikertalaiseen. Samalla reitti toimii tulevaisuudessa rakennusalustana myös paikallisille ympyräreiteille ja muille reittilaajennuksille.
The Arctic Bikepacking Trail II -hanke on suora jatko The Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeelle. Hankkeessa julkaistaan suunniteltu reitistö omalla nettisivullaan, markkinoidaan siitä tärkeimmille kohderyhmille Suomessa ja ulkomailla, kehitetään yritysyhteistyönä tärkeimmät palvelut laadukkaan matkailukokemuksen takaamiseksi ja kehitetään reitistöä laajemmaksi ja niin, että matkailija voi saapua Lapin alueelle tehokkaasti myös julkisella liikenteellä. Lisäksi hankkeessa testataan talvi- ja sähköretkipyöräilyreitti, joista saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää laajasti Lapin alueen – ja koko Suomen pyörämatkailun monipuolisessa kehittämisessä. Hanke luo lajiolosuhteet, palvelut, yritysosaamisen ja markkinointiviestinnän kautta myös alkukysynnän bikepacking -matkailuun Lapin alueella.
Kesäajan bikepacking -pyöräretkeily voi tuoda Lapin yrityksille uuden tulonlähteen lumettomalle ajalle, jolla on merkittävä potentiaali edistää paikallisen liiketoiminnan ympärivuotisuutta. Lapin pyörämatkailumahdollisuuksien kehittäminen on lisäksi merkittävä askel vähähiilisemmän matkailun suuntaan, sillä pyörämatkailun ympäristövaikutukset ovat merkittävästi muita matkailumuotoja pienemmät.
Varsinaisia kohderyhmiä ovat:
1) Lapin alueella toimivat yritykset, joiden palvelut sopivat jo nyt pyörämatkailuun, joita voivat olla esimerkiksi yöpymis- ja ravitsemuspalvelut, logistiikkapalvelut, urheiluvarustemyymälät ja esimerkiksi nykyiset pyörävuokraamot, -korjaamot ja -kaupat.
2) Lapin alueella toimivat yritykset, jotka haluavat kehittää uusia innovatiivisiä tuotteita tai palveluita pyörämatkailukysyntään vastaamiseksi. Tällaisia yrityksiä voivat olla esimerkiksi matkanjärjestäjät, ohjelmapalveluyritykset sekä nykyiset pyörävuokraamot ja -korjaamot.
3) Lapin alueelle siirtyvät tai uudet perustettavat yritykset, jotka kehittävät uusia innovatiivisia palveluita ja tuotteita Lapin alueen bikepacking -matkailuun.
4) Lapin alueen kunnat, kaupungit ja Metsähallitus
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
1. Nykyiset bikepacking -pyörämatkailijat, koska lajin harrastusmahdollisuudet paranevat hankkeen tulosten kautta merkittävästi arktisilla alueilla.
2. Uudet bikepacking -pyörämatkailijat ja muut pyörämatkailijat.
3. Lapin alueen kunnat ja kaupungit, koska pyöräretkeilyn tuoma liiketoiminta edistää alueen yritysten ympärivuotisuutta ja siten voi vaikuttaa positiivisesti alueen yritysten hyvinvointiin ja ympärivuotisten työpaikkojen tarjontaan.
4. Kuntien asukkaat, mikäli retkipyöräilyn yleistyminen kannustaa paikallisia asukkaita käyttämään pyörää liikkumisvälineenä, joka parantaa kansanterveyttä ja siten vähentää kuntien terveydenhoitokustannuksia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 727
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 147 401
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 223 727
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 401
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson
Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Enontekiö, Kolari, Salla, Pelkosenniemi, Savukoski, Muonio, Inari, Pello, Utsjoki, Kemijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 0 |
| Pyörämatkailun suorat ympäristövaikutukset ovat muita matkailumuotoja pienemmät, koska lajissa liikutaan omalla lihasvoimalla. Pyöräilijä ei kuluta polkua enempää, kuin kävelijäkään ja lisäksi pyöräilijä pyrkii ajamaan luonnossa aina selkeimmällä polullla, joka vähentää reittiä ympäröivän luonnon kulumista kävelyyn tai vaeltamiseen verrattuna. Lisäksi pyöräretkeily on hiljaista, eikä se häiritse paikallista eläimistöä kävelyä tai vaeltamista enempää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 0 |
| Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yhä enemmän Lapin talviajan matkailuun muun muassa kauden pituuden ja lumimäärän vaihteluna, jotka luovat epävarmuutta palveluiden tuotanto- ja kulutusmahdollisuuksiin - joka voi vaikuttaa negatiivisesti talvimatkailijoiden määrään. Merkittävä osa Lapin alueen matkailun liikevaihdosta tulee edelleen talviajan matkailusta ja siten matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen on erittäin tärkeää alueen yritysten elinvoimaisuulle. Retkipyöräily ja siihen liittyvät palvelut lumettomana aikana tuovat paikallisille yrittäjille tulonlähteen myös talvisesongin ulkopuolelle. Lapin alueen retkipyöräilypotentiaalin ja -reittien kartoittaminen luo pohjan uuden lajin ja matkailumuodon kehittymiselle. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 2 |
| Retkipyöräily on vaeltamisen ja kävelyn tapaan vain vähän luontoa kuluttava ja häiritsevä liikkumis- ja retkeilymuoto. Kävelyyn verrattuna retkipyöräilijä voi liikkua päivässä pidemmän matkan, mutta toisaalta pyöräilijä haluaa ajaa aina selkeimmällä ja kovimmalla polulla - eikä paljonkaan käytetty polku levene. Matkailutyyppinä pyöräretkeilyn vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on verrattain pieni ja siten voi vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen, mikäli osa nykyisestä matkustamisesta muuttuu pyöräretkeilyksi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 5 |
| Pyörämatkailussa liikutaan omin lihasvoimin, jolloin toiminnalla ei ole ollenkaan pienhiukkaspäästöjä ja suorat ilmastovaikutukset ovat muihin matkailumuotoihin verrattuna erittäin pienet. Pinta- ja pohjavesiin tai maaperään retkipyöräilyllä ei ole vaikutusta. Pyörämatkailun kehittäminen ja lajin yleistyminen voi lisätä pyöräilyn suosiota liikkumismuotona yleisesti niin kansallisti, kuin paikallisestikin. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa retkipyöräilyn suosion kasvu on vaikuttanut pyöräilyn suosioon liikkumisvälineenä, joka on johtanut autoilun vähentymiseen ja siten vähentänyt liikkumisen ilmastovaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | -2 | 2 |
| Retkipyöräily on vaeltamisen ja kävelyn tapaan vain vähän luontoa kuluttava ja häiritsevä liikkumis- ja retkeilymuoto, jonka vaikutukset ympäristön ovat muihin matkustustapohin verrattuna pienet. Välitön vaikutus on negatiivinen arvo, koska arvo 0 on tulkittu siten, että silloin Natura 2000-alueisiin kohdistuisi mitään vaikutusta. Koska retkipyöräilyssä liikutaan paikasta toiseen polkupyörällä, vähenee paikallisten logistiikkapalvelujen kysyntä. Matkailuun liittyvän logistiikan väheneminen vähentää Natura 2000-alueisiin kohdistuvia ympäristövaikutuksia silloin, kun liikenteen käyttämä reitti kulkee Natura 2000- alueella, sen rajalla tai muussa läheisyydessä. Liikenteen väheneminen vähentää siten liikenteen pienhiukkaspäästöjä ja meluhaittoja, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti alueen ekosysteemiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 0 |
| Pyörämatkailu on matkailun muoto, jossa luonto on kokemuksen ytimessä. Siihen peilaten voidaan olettaa, että pyörämatkaaja voi tuottaa jopa vähemmän jätteitä, kuin jotkut muut matkailumuodot. Vaeltajaan verrattuna pyöräretkeilijällä on usein enemmän säilytystilaa laukuissaan, joka voi vähentää roskaamisen määrää vaeltajien ja kävelijöiden aiheuttamaan roskaamiseen verrattuna. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 0 |
| Retkipyöräilyn energian tarve on merkittävästi pienempi muihin liikkumismuotoihin verrattuna, kosa siinä liikutaan lihasvoimin. Lisäksi retkipyöräilijä nukkuu osan matkustuksen aikaisista öistään luonnossa teltassa tai mahdollisissa muissa lämmittämättömissä erämaa-asumuksissa. Siten myös pyörämatkailun yöpymisten energiantarve on muihin matkailun muotoihin verrattuna erittäin pieni. Mikäli lämmitettyjen yöpymisten energianlähteenä on käytetty biogeenistä polttoainetta, kuten puuta, jää yöpymisten ilmastovaikutus erittäin pieneksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Merkittävä osa Lapin alueen matkailun liikevaihdosta tulee edelleen talviajan matkailusta ja siten matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen on erittäin tärkeää alueen yritysten elinvoimaisuulle. Nykyinen Lapin matkailu-infrastruktuuri sopii sellaisenaan jo erinomaisesti pyöräretkeilyn tarpeisiin ja uusia merkittäviä investointeja uuden matkailun muodon mahdollistamiseksi ei tarvita. Pyörämatkailija kuluttaa rahansa myös tavanomaista matkailijaa suuremmalla alueella, joka jakaa hyödyn suuremmalle joukolle paikallisia toimijoita. Näiden lisäksi retkipyöräilijä on vähemmän riippuvainen liikenneyhteyksistä, koska liikkuminen on osa matkailua, ja siten pyöräretkeily vastaa osaltaan myös Lapin alueen saavutettavuustavoitteisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Pyöräretkeilyssä pyöräilykokemus on matkustuskokemuksen tärkein osa, jonka suurin määräävä tekijä on pyöräilyreitin laatu. Laadukkaalla reitillä on huomioitu esimerkiksi ajamisen mielenkiintoisuus, maisemallisuus, yksittäiset luontokohteet, teltta- ja muiden yöpymispaikkojen laatu ja paikalliset ruoka- ja yöpymispalvelut sopivien välimatkojen päässä toisistaan. Laadukkaiden reittien (aineettomien tuotteiden) kartoittaminen ja kehittäminen vat tämän hankkeen keskiössä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 0 |
| Retkipyöräilyssä liikutaan polkupyörällä, joka vähentää logistiikkapalveluiden tarvetta muihin matkailumuotoihin verrattuna. Lisäksi, jos retkipyöräilyreittien suunittelussa huomioidaan myös nykyiset joukkoliikenneyhteydet, voi kohdealueelle usein saapua junalla tai bussilla. Tämän hankkeen reittikartoituksessa ja -suunnittelussa logistiikkapisteiden sijainnit otetaan huomioon reittisuunnittelussa ja siten pyritään minimoidaan oman henkilöauton tarve Lapin pyöräretkeä suunniteltaessa - joka maksimoi pyöräretkeilyn energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Pyörämatkailu sopii matkailumuotona kaikille, eikä sen kokeileminen vaadi erityisosaamista. Erityisesti bikepacking -matkustustyyli on tehnyt pyörämatkailun kokeilemisesta aikaisempaa helpompaa ja pyöräilystä kevyempää, joka on saanut uudet käyttäjäryhmät kokeilemaan lajia. Uudessa-Seelannissa on todettu, että pyöräretkeilijöissä ei enää korostu mikään demografinen tekijä erityisesti, vaan pyörämatkustajat edustavat laajasti esimerkiksi eri ikäluokkia ja tulotasoja. Tässä hankkeessa tehtävän reittikartoitus- ja suunnittelutyössä tullaan huomioimaan Lapin alueen logistiikkapisteet, joilla tullaan minimoimaan ja osaltaan eliminoimaan pyöräretkeilijän oman auton tarve pyörämatkan kohdealueelle saapumisessa. Tämä vähentää koko matkan ympäristövaikutuksia, mutta toisaalta myös mahdollistaa pyöräretkeilyn Lapin alueella niille, joilla ei ole omaa autoa. Lisäksi pyöräretkeilyn hyödyt jakautuvat laajalle alueelle ja useille toimijoille, joka vaikuttaa positiivisesti koko alueen talouteen eikä tulo kasaudu vain yksittäjille markkinoita dominoiville toimijoille. Tämä voi auttaa pienentämään alueen asukkaiden tuloeroja ja luoda uusia työpaikkoja muuttotappioalueille. Viimeiseksi, pyöräretkeily on sopiva matkustusmuoto nyt koronaepidemian ajalle ja sen jälkeiseen lähiaikaan, jolloin ihmisten kokoontumisia tulisi välttää. Maailman terveysjärjestön mukaan pandemia voi kestää 4-5 vuotta ja osassa Suomea luonnonpuistojen ja retkikohteiden on raportoitu ruuhkautuneen jo keväällä 2020. Retkipyöräily levittää luontomatkailijat suuremmalle alueelle ja vähentää matkailijoiden kerääntymistä matkailukeskuksiin, joka pienentää myös Covid-19 -taudin sairastamisen riskiryhmään kuuluvien tartuntariskiä. Matkailumuotona pyöräretkeily edistää terveellistä elämäntapaa lisäämällä kevyen aerobisen liikunnan osaksi matkustamista, mutta toisaalta kannustaa ihmisiä pyöräilemään myös lomamatkojen ulkopuolella. Uudessa-Seelannissa pyöräretkeilyn kehittäminen ja pyörämatkailijoiden lisääntyminen on lisännyt myös paikallisten ihmisten pyöräilyä, joka on vähentänyt paikallisen terveydenhuollon kustannuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Pyöräretkeilyn on tunnistettu olevan matkailumuoto, joka sopii kaikille sukupuolesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Pyöräretkeilymahdollisuuksien kehittäminen tukee siten tasa-arvoistumista. Lisäksi pyöräretkeily tukee alueellista tasa-arvoistumista tuomalla matkailijoita alueille, joissa muut matkailijat eivät vieraile, ja siten parantammalla syrjäisten ja muuttotappio-alueiden elinvoimaisuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Usein parhaat retkipyöräilykokemukset syntyvät kauniissa luonnossa, joka voi lisätä matkailijoiden kiinnostusta luontoa ja ympäristöä kohtaan ja kannustaa lisäämään tietoisuutta oman kulutuksen ja käyttäytymisen ympäristövaikutuksista sekä vastuullisesta liikkumisesta luonnossa yleisesti. | ||
Retkipyöräily on taloudellisesti merkittävä, nopeasti kasvava ja muuttuva matkailumuoto. Erityisesti bikepacking (pyörävaellus) -pyöräretkeilyn nopea kehittyminen ja suosion kasvu ovat johtaneet kansainvälisen pyörämatkailumarkkinan kasvuun ja uudistumiseen. Miten ja missä pyörämatkailua harrastetaan, on muuttunut merkittävästi 2010-luvun loppupuolella, mikä on luonut uuden merkittävän liiketoimintamahdollisuuden bikepacking-lajiin sopiville alueille. Lapin alue on tunnistettu erityisesti bikepacking-pyörämatkailun kehittämisen kannalta kansainvälisesti ainutlaatuiseksi alueeksi, mutta pyörävaellukseen sopivat reitit ovat puuttuneet alueelta kokonaan.
The Arctic Bikepacking Trail II -hankkeessa kehitettiin noin 3000 kilometrin mittainen ja 14 reitistä koostuva pyörävaellusreitistö vastaamaan nopeasti kasvaneeseen pyörävaellusreittien kysyntään ja luomaan liiketoimintaa lumettomalle ajalle alueen yrityksille. Reitistön suunnittelussa otettiin huomioon rautatieasemien sijainnit, paikalliset palvelut, retkeilyrakenteet ja nähtävyydet, jotka linkitettiin toisiinsa Lapin kauneimpia sorateitä ja helppokulkuisia vaelluspolkuja pitkin. Julkaistavat reitit jaettiin MTB-reitteihin ja hiekkatiereitteihin suositeltavan pyörätyypin mukaan. Reitistö julkaistiin arcticbycycle.com -sivustolla, josta löytyvät kattavat tiedot eri reittien haasteellisuudesta, varustevaatimuksista, pyöräsuosituksista ja reittikohtaisesta palvelurakenteesta sekä digitaalisen reittiopastuksen seuraamiseen. Osa reiteistä suunniteltiin myös sähköavusteisen retkipyöräilyn erikoispiirteet huomioiden, ja kuusi reitistä on kuljettavissa sähköavusteisella pyörällä. Osa reiteistä on myös brändätty Easy Access -tunnuksella, joka viestii reitin sopivuudesta perheretkeilyyn peräkärryn kanssa tai retkeilyyn leveämmällä kolmi- tai nelipyöräisellä polkupyörällä. Osana hanketta tunnistettiin myös moottorikelkkareiteillä ja -urilla kulkevien talvipyörävaellusreittien turvallisuushaasteet ja mahdollisuudet, joiden perusteella luotiin etenemissuositus jatkotoimenpiteille.
Reitistön sosiaalinen hyväksyttävyys taattiin sopimalla reittien julkaisemisesta alueen paliskuntien kanssa, ja reitin varren tiekunnille ja maanomistajille ilmoitettiin reittilinjausehdotuksista kirjeitse. Reitistön julkaisemisessa käytettiin The Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeen tuloksia digitaalisesti opastetun retkipyöräilyreitin julkaisemisen juridisista vaatimuksista, joita on sittemmin hyödynnetty Suomessa laajasti myös muiden pyörämatkailureittien julkaisemisessa. Reitistöltä tunnistettiin lisäksi tärkeimmät palvelukehityskohteet, joihin pyrittiin tuottamaan ratkaisut paikallisten yritysten kanssa.
Reitistö saavutti merkittävän kansainvälisen huomion jo hankeaikana, ja reitistöllä näkyi reilusti suomalaisia ja kansainvälisiä retkipyöräilijöitä jo kesällä 2023. Uudesta matkailijavirrasta ovat tähän mennessä hyötyneet majoitus- ja ruokapalveluyritykset, sillä esimerkiksi pyörävaellusmatkanjärjestäjät ja pyörävaellusoppaat puuttuivat Lapista ja koko Suomesta vielä kesällä 2023 kokonaan. Ensimmäiset matkanjärjestäjät aloittavat retket reitistöllä todennäköisesti kuitenkin jo kesällä 2024. Hankkeen alussa pyörävaellus ei ollut lajina Suomessa eikä Lapissa kovin tuttu, mutta onnistuneiden hanketoimenpiteiden kautta tietoa lajista ja sen harrastusmahdollisuuksista Lapissa on saatu levitettyä laajalle, jonka osatuloksena laji tunnetaan jo melko hyvin.
Arctic by Cycle -reitistön kehittäminen on tärkeä kehitysaskel kohti ympäristövastuullista matkailua Lapissa, ja kysyntä reitistöä kohtaan voi kasvaa vuosi vuodelta, kun kuluttajat etsivät vastuullisempia matkustustapoja, jotka samanaikaisesti tarjoavat vahvoja luonto- ja kulttuurikokemuksia yhdistettynä terveelliseen elämäntapaan.