Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77620

Hankkeen nimi: Elintarvikeketjun kyberturvallisuus, kehittämishanke

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aimo Pellinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: T&K-vastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aimo.pellinen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504080189

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaation hyödyntäminen ja tekniikan kehittyminen aiheuttavat ruokatuotantoon ja sen tekniseen toimintaympäristöön runsaasti muutoksia. Maatalouden digitalisaation ja yleisen teknisen kehityksen myötä elintarviketuotannon ja -jakelun järjestelmät kehittyvät kasvavalla vauhdilla. Jo nykyisin elintarviketuotanto ja siihen liittyvä logistiikka ovat suurelta osin riippuvaisia digitaalisten järjestelmien toimivuudesta kattaen koko elintarvikeketjun aina alkutuotannosta kuluttajille saakka. Digitaaliseen ympäristöön vaikuttamalla voidaan saada aikaiseksi kyberpoikkeamatilanne, jonka seuraamukset voivat olla äärimmäisen vakavia ja vaikuttaa jopa koko kansakunnan huoltovarmuuteen ja resilienssiin. Maatalouden toimintaympäristössä tapahtuu runsaasti muutoksia, joihin sopeutumiseen ja hallintaan tarvitaan uusia toimintamalleja ja keinoja, sekä ennenkaikkea osaamista.

Elintarviketuotannon ja -jakelun arvoketju on monitasoinen ja keskinäiset riippuvuussuhteet voivat olla monitahoisia ja ennalta arvaamattomia. Tähän kokonaisuuteen liittyvää tietoa ja tietojärjestelmiä hyödynnettäessä ovat tieto- ja kyberturvallisuus erityisen tärkeässä asemassa. Kohdistamalla kybervaikuttamista tähän toimintakenttään voidaan aiheuttaa laajoja, alueellisia tai sektorikohtaisia häiriötilanteita, joiden ennakointi ja havainnointi voi olla hankalaa. Jos esimerkiksi alkutuotantoon, logistiikkaan, kylmälaitteisiin tai keskusvarastoihin vaikutetaan samanaikaisesti, niin sillä on merkittävät vaikutukset koko valtakunnan huoltovarmuuteen ja kyberresilienssiin. Lisäksi arvoketjun toimijoiden - alkutuotannosta vähittäiskauppaan - varautumisen taso kyberuhkia kohtaan on vaihtelevaa, sekä toimijoiden rooli ja merkitys arvoketjun osana on kyberturvallisuuden näkökulmasta monitahoinen. Elintarviketuotannon ja –jakelun turvallisuudella on tärkeä merkitys valtiollisille, kunnallisille ja yksityisille toimijoille. Yhteiset toimintamallit uhkiin varautumiseksi sekä yhteistyö niiden tunnistamisessa, torjumisessa ja uhkatiedon jakamisessa vaativat harjoittelua.

Kyberturvallisuudessa ovat organisaatioiden osaaminen sekä toimintaprosessit ensisijaisen tärkeitä. Näiden lisäksi tärkeässä roolissa poikkeustilanteissa ovat tilannekuva ja siihen perustuva johtaminen. Myös tekniikalla on suuri rooli kyberturvallisuudessa, mutta kompleksisen ympäristön hallintaan liittyy paljon muutakin kuin tekniikka. Oleellisessa osassa ovat esimerkiksi häiriötilanteiden hallinta, sekä siihen oleellisesti liittyvä kommunikaatio ja organisaation kriittisten toimintojen ymmärtäminen. Riittävän turvallisen kybertoimintaympäristön saavuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan organisaatioiden osaamisen jatkuvaa ja suunnitelmallista ylläpitämistä sekä kehittämistä. Osaamisen kehittämisen kannalta erittäin tärkeässä roolissa on kyberturvallisuusharjoittelu, jossa voidaan harjoitellaorganisaation toimintaa kyberpoikkeama tai -häiriötilanteessa. Kyberturvallisuusharjoittelussa tarvitaan sitä varten suunniteltu tekninen ympäristö, jossa voidaan mallintaa harjoitettavaan toimialaan liittyvän toimintaympäristön tekniset järjestelmät ja toimintaprosessit, sekä kohdistaa niihin tunkeutumisia ja hyökkäyksiä. Hyökkäysten, haittaohjelmien ja uhkatilanteiden mallintamisen vuoksi harjoitusympäristön on mallinnettava aitoa toimintaympäristöä ja oltava suljettu, eli irrallaan Internetistä ja tuotantoverkoista. Tällaisista ympäristöistä käytetään maailmalla yleisesti nimitystä Cyber Arena tai Cyber Range.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutissa on vuosien 2013-2021 välillä kehitetty kyberturvallisuuden harjoitusympäristö (Cyber Range) nimeltä RGCE, Realistic Global Cyber Environment. RGCE on suljettu ympäristö, joka mallintaa Internetin tärkeimmät rakenteet ja palvelut, sekä eri toimialojen ympäristöjä kuten finanssitoimija, verkkokauppa, teleoperaattori, internet-palveluntarjoaja, tietunnelitoimija, sähköalantoimija ja terveydenhuollon toimijoita. Perinteisesti kyberturvallisuusharjoitukset on kohdistettu valtiollisten toimijoiden harjoituksiksi, mutta nykyisin myös yksityiset yritykset, erityisesti huoltovarmuuskriittiset yritykset, ovat huomanneet kyberturvallisuusharjoitusten tärkeyden.

Tämä hanke on osa kehityshankkeesta ja siihen välittömästi liittyvästä ja samanaikaisesti alkavasta investointihankkeesta muodostuvaa hankekokonaisuutta, jolla laajennetaan edellä mainittua RGCE-ympäristöä elintarviketuotannon ja -jakelun kokonaisuuteen, keskittyen koko elintarvikeketjulle ominaisten järjestelmien ja prosessien mallintamiseen. Lisäksi kehitetään yhdessä elintarvikeketjun toimijoiden kanssa kyvykkyys koko ketjua kattavaan kyberturvallisuusharjoitustoimintaan, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti kaikkien ketjun toimijoiden osalta.

Kehittämishankkeen tulostavoitteet ovat:
1. Elintarviketuotannon ja –jakelun digitaalista kokonaisuutta mallintava ympäristö on rakennettu ja pilotoitu.
2. Kyberturvallisuusharjoitustoimintaa elintarviketuotannon ja -jakelun toimialalla on kehitetty ja sitä on testattu pilottiharjoituksessa.
3. Elintarviketuotantoon ja -jakeluun liittyvä organisaatioiden kyberturvallisuusosaaminen, -tietoisuus ja –yhteistyö ovat kehittyneet kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja hyödyntäen.
4. Hankkeen johtaminen on toteutettu laadukkaasti siten, että sen tavoitteet ja vaikutukset saavutetaan aikataulun ja budjetin asettamien reunaehtojen rajoissa.

Investointihankkeen tulostavoitteena on:
Elintarviketuotannon ja –jakelun digitaalista kokonaisuutta mallintavan ympäristön rakentamiseen ja pilotointiin tarvittavat investoinnit on suunniteltu ja toteutettu.

Ympäristön hyödyntäminen mahdollistaa digitaalisen ympäristön tutkimisen ja kehittämisen dynaamisesti muuttuvassa toimintakentässä. Hankkeen vaikutuksesta kehittyneen teknisen ympäristön ja sitä hyödyntävän kehittyneen osaamisen avulla kyetään vastaamaan jatkuvasti muuttuviin kyberturvallisuuden vaatimuksiin elintarviketuotannon ja -jakelun digitaalisessa ympäristössä. Ottamalla kyberturvallisuuden varmistaminen osaksi alkutuotannon, elintarvikkeiden jalostajien ja kaupan alojen normaalia toimintaa ja laadunvarmistusta, organisaatiot voivat turvata kyberresilienssinsä kehittymistä muuttuvia tarpeita vastaavasti. Kyberturvallisuusharjoitus- ja koulutustoiminnan avulla lisätään tulevaisuudessa merkittävästi kaikkien elintarviketoimialan organisaatioiden osaamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kehittyvän osaamisen, tietoisuuden ja yhteistyön vaikutuksesta saavutetaan kansallisen osaamistason nousua ja vahvistetaan Suomen asemaa yhtenä kyberturvallisuuden edelläkävijöistä. Kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittyminen ja laajeneminen mahdollistavat sekä alan T&K- toiminnan että liiketoiminnan määrällisen ja laadullisen kehittymisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa tehtävä kehittämistyö kohdistuu Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT- instituuttiin.

Kyberturvallisuustietoisuuden lisääminen kohdistuu ensisijaisesti Keski-Suomessa toimiviin ja toissijaisesti koko Suomen alueella toimiviin yrityksiin/organisaatioihin, joilla on rooli osana elintarvikeketjua tai jotka tuottavat sille palveluja tai muutoin tukevat elintarvikeketjun toimintaa. Ne toimivat yhteistyötahoina erityisesti tulostavoitteisiin 1 ja 2 tarvittavan toimialakohtaisen tietämyksen esiintuojina ja kehittämistyön kommentoijina sekä osallistuvat kehitettyjen ratkaisujen ja toimintamallien pilotointiin ja antavat niistä palautetta. Lisäksi ne osallistuvat ohjausryhmätyöhön ja ovat osarahoittajina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa tehtävien investointien ja mahdollistamaa kehittämisympäristöä ja siitä kertynyttä osaamista hyödynnetään soveltuvin osin tieto- ja viestintätekniikan AMK- ja YAMK-tutkintokoulutusohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 534 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 534 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 754 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 754 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Jämsän, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Keuruu, Petäjävesi, Jyväskylä, Äänekoski, Hankasalmi, Karstula, Kannonkoski, Pihtipudas, Kinnula, Viitasaari, Uurainen, Saarijärvi, Kyyjärvi, Toivakka, Jämsä, Laukaa, Luhanka, Kivijärvi, Konnevesi, Muurame, Multia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankevalmistelun aikana ei ole havaittu seikkoja, joiden perusteella sukupuolella olisi vaikutusta hankkeen toimenpiteisiin, joten ne ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan sukupuolineutraaleja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vaikka hankkeen toimenpiteet ovatkin luonteeltaan sukupuolineutraaleja, otetaan mahdollisuuksien mukaan niiden perusteella kerättävää palautetta analysoitaessa huomioon toimenpiteiden vaikutus erikseen naisiin ja miehiin, jotta pystytään analysoimaan mahdollisia eroja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Koska hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ei hankkeessa toteuteta erityisiä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Kyberuhkat voivat kohdistua esim. tuotantolaitoksiin aiheuttaen haittaa ympäristölle ja luonnonvarojen käytölle. Uhkiin varautuminen ja niiden torjuminen vähentää tämänkaltaisten tilanteiden esiintyvyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Kyberuhkat voivat kohdistua esim. tuotantolaitoksiin aiheuttaen haittaa ympäristölle ja luonnonvarojen käytölle. Uhkiin varautuminen ja niiden torjuminen vähentää tämänkaltaisten tilanteiden esiintyvyyttä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Kyberuhkat voivat kohdistua esim. tuotantolaitoksiin aiheuttaen haittaa ympäristölle ja luonnonvarojen käytölle. Uhkiin varautuminen ja niiden torjuminen vähentää tämänkaltaisten tilanteiden esiintyvyyttä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Kyberturvallisuuteen liittyvien palvelujen kehittämisellä voidaan parantaa toimialan kyberresilienssiä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat osittain myös elintarvikelogistiikkaan ja kehittävät siihen liittyvien uhkien tunnistamista ja torjuntaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Kyberuhkat voivat kohdistua myös tuotantolaitosten valmistuslinjoilla valmistettaviin tuotteisiin tai esim. niiden käyttöveteen ja sitä kautta aiheuttaa kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vaaroja.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Elintarvikearvoketjun toimijoiden tietojärjestelmät kehittyvät kasvavalla vauhdilla maatalouden digitalisaation ja yleisen teknisen kehityksen myötä. Elintarviketuotanto ja -jakelu ovat huoltovarmuuden kannalta kriittinen kokonaisuus ja täten tieto- ja kyberturvallisuuden varmistaminen on avainasemassa.

Elintarvikeketjun kyberturvallisuus -hankkeessa rakennettiin elintarvikearvoketjun digitaalista kokonaisuutta mallintava kyberharjoitusympäristö ja testattiin se pilottiharjoituksessa. Hankkeen perustana oli Jamkissa toimiva, Suomen johtava riippumaton kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus JYVSECTEC. Elintarviketuotannon ja -jakelun järjestelmillä ja prosesseilla laajennettu RGCE (Realistic Global Cyber Range) harjoitusympäristö mahdollistaa alan kyberturvallisuusharjoitusten järjestämisen turvallisessa ja realistisessa ympäristössä. Teknisen ympäristön hyödyntämisen myötä kehittyneen osaamisen avulla kyetään vastaamaan jatkuvasti muuttuviin kyberturvallisuuden vaatimuksiin elintarviketuotannon ja –jakelun osalta. Ottamalla kyberturvallisuuden varmistamisen osaksi alkutuotannon, elintarvikkeiden jalostajien, logistiikan toimijoiden ja kaupan alojen normaalia toimintaa ja laadunvarmistusta, organisaatiot voivat turvata kyberresilienssinsä kehittymistä vastaamaan muuttuvia tarpeita.

Elintarvikeketjun kyberturvallisuus -hanke oli kahdesta osahankkeesta; kehityshankkeesta ja siihen välittömästi liittyvästä ja samanaikaisesti alkavasta investointihankkeesta muodostuva hankekokonaisuus. Tämä loppuraportti koskee sekä kehittämis- että investointihanketta.

Kehittämishankkeen tulostavoitteet ovat:
1. Elintarviketuotannon ja –jakelun digitaalista kokonaisuutta mallintava ympäristö on rakennettu ja pilotoitu.
2. Kyberturvallisuusharjoitustoimintaa elintarviketuotannon ja -jakelun toimialalla on kehitetty ja sitä on testattu
pilottiharjoituksessa.
3. Elintarviketuotantoon ja -jakeluun liittyvä organisaatioiden kyberturvallisuusosaaminen, -tietoisuus ja –yhteistyö ovat
kehittyneet kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja hyödyntäen.
4. Hankkeen johtaminen on toteutettu laadukkaasti siten, että sen tavoitteet ja vaikutukset saavutetaan aikataulun ja
budjetin asettamien reunaehtojen rajoissa.

Investointihankkeen tulostavoitteena on:
Elintarviketuotannon ja –jakelun digitaalista kokonaisuutta mallintavan ympäristön rakentamiseen ja pilotointiin
tarvittavat investoinnit on suunniteltu ja toteutettu.

Kehittämishankkeen tulostavoite 1. mukaisesti rakennettiin tekninen kyberharjoitusympäristö, johon mallinnettiin elintarviketuotannon ja -jakelun toimialan olennaiset järjestelmät ja toiminteet. Ympäristössä voidaan turvallisesti harjoitella kyberuhkatilanteita sekä laajamittaisia kyberhyökkäyksiä teknistoiminnallisissa kyberharjoituksissa (johon voi osallistua teknisten asiantuntijoiden lisäksi esim. yrityksen johtoa ja viestinnän asiantuntijoita). Ympäristön hyödyntäminen tukee alan kyberturvallisuuden johtamisen, suunnittelun ja varautumisen parempaa koordinaationa (Suomen kyberturvallisuusstrategia strateginen linjaus 2.).

Kehittämishankkeen tulostavoite 2. mukaisesti hankkeessa suunniteltua ja toteutettua harjoitusympäristöä testattiin kaksipäiväisessä Elintarvikeketjun kyberturvallisuuden pilottiharjoituksessa Jyväskylässä, Jamkin Dynamon tiloissa maaliskuussa 2023. Harjoituksen osallistui alan yrityksiä, alalle palveluita tarjoavia yrityksiä sekä alan yrityksiä tukevia organisaatioita. Pilottiin osallistuneilta saatiin kattavasti palautetta ja kehitysideoita ympäristöön ja harjoitustoimintaan liittyen ja näiden perusteella ympäristöä pystyttiin kehittämään edelleen. Ympäristön hyödyntämistä tullaan jatkamaan myös hankkeen jälkeen. Kyberturvallisuuden harjoitus- ja koulutustoiminnan avulla lisätään useiden toimijoiden osaamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kyberturvallisuusosaamisen, -tietoisuuden ja -yhteistyön vaikutuksesta saavutetaan alueellisen osaamistason nousua ja vahvistetaan Jyvässeudun asemaa kyberturvallisuuden osaamiskeskittymänä (Suomen kyberosaamiskeskus/ Finnish Center of Expertise for Cybersecurity, FICEC aloitti toimintansa hankkeen aikana).

Kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittyminen ja laajeneminen hankkeen aikana ovat mahdollistaneet yhteistyön määrällisen ja laadullisen kehittymisen (tulostavoite 3. ja Suomen kyberturvallisuusstrategia strateginen linjaus 1). Hankkeen aikana osallistuttiin lukuisiin kansallisiin ja joihinkin kansainvälisiin seminaareihin ja yhteistyöryhmiin, sekä verkostoiduttiin alan toimijoiden kanssa.

Hankeen aikana julkaistiin artikkeleita ammattimedioissa ja tieteellisissä arvostetuissa julkaisuissa. Tämä mahdollisti tutkimustyön kehittymisen elintarvikeketjun kyberturvallisuuteen liittyen (tulostavoite 3.).

Kehittämishankkeen tulostavoite 4. mukaisesti hankkeen johtaminen toteutettiin laadukkaasti ja systemaattisesti siten, että hankkeen tavoitteisiin päästiin ja vaikutukset saavutettiin aikataulu ja budjetti huomioiden.

Hankkeella tuettiin hankesuunnitelmassa mainittujen strategioiden ja direktiivien (EU:n kyberturvallisuusstrategia, Direktiivi kriittisten yksiköiden häiriönsietokyvystä, Pellolta pöytään -strategia, Kyberturvallisuuden kehittämisohjelma 2021 sekä Suomen kyberturvallisuusstrategia 2019) tavoitteiden saavuttamista kehittämällä elintarvikeketjun toimijoiden kyberharjoittelua, -turvallisuusosaamista, -tietoisuutta ja -yhteistyötä sekä alan tutkimustyötä.

Investointihankkeen tulostavoitteen mukaisesti suunniteltiin ja toteutettiin investoinnit, joiden perusteella rakennettiin elintarviketuotannon ja –jakelun digitaalista kokonaisuutta mallintava ympäristö.