Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77624

Hankkeen nimi: Mikkeli Events

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 015 360 600

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirvesniemi Marle

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tapahtumakoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marle.kirvesniemi(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505177126

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikkeli Events -hanke tulee saattamaan Mikkelin tapahtumatuotannon toimijat yksityiseltä, kolmannelta ja julkiselta sektorilta saman verkoston, toimintamallin ja tiedon äärelle. Sisäisen työnjaon selkeytyessä ja roolien selkiytyessä saamme aikaiseksi mahdollisuuksia kasvaville tapahtumille sekä uudelle liiketoiminnalle. Mikkelissä järjestettävien keskisuurten ja suurten tapahtumien määrä kasvaa, kesäsesonki laajenee, sesongin ulkopuolelle saadaan lisää merkittäviä tapahtumakonsepteja ja tapahtuma-alan jo ennestään merkittävä aluetaloudellinen vaikutus suurenee.

Mikkelissä ja Mikkelin seudulla on tunnistettu jo pitkään tarve kehittää tapahtumatoimijoiden valmiuksia järjestää, tuottaa ja tarjota tilaajaorganisaatioille laajempia ja ammattimaisemmin tuotettuja tapahtumapalveluja. Kyse on monipuolisesta kokonaisuudesta aina tapahtumateknisistä toimijoista tapahtumasisältöjen tuottajiin, elämysten tuottajiin ja näiden palvelujen sekä tapahtumien markkinointiin. On tunnistettu myös tarve selvittää kaupunkimme imagoa valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumatuotantoyritysten näkökulmasta. Tämän hankkeessa saatavan tiedon ja hankkeen aikana tehtävän kartoitustyön tuloksena ymmärrämme entistä paremmin Mikkelin asemoitumisen, mahdollisuudet ja uhkat suomalaisten kaupunkien joukossa tapahtumien järjestämisen suhteen. Lisäksi koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat vaarantamassa koko Mikkelin talousalueen tapahtuma-, kulttuuri-, ja matkailuelinkeinon. Tämä hanke auttaa osaltaan yrityksiä, elämysten ja tapahtumien tuottajia sekä muuta Mikkelin yritys- ja yhdistyselämää reagoimaan kysynnän muutoksiin.

Hankkeen toimenpiteillä saadaan aikaan uudenlaisilla tapahtumapiloteilla laajennettu matkailusesonki Mikkeliin. Tapahtuma-alan yritykset ja yhdistystoimijat tarvitsevat asiantuntijoiden tukea tuotteistamiseen, markkinointiin ja oikeiden jakelukanavien käyttöönottoon. Yhteistyössä yritysten kanssa luodaan kesä- ja talvisesonkiin vetovoimatekijöitä: aktiviteetteja, vetovoimakohteita ja pop-up-elämyksiä, joiden avulla houkutellaan matkailijoita kotimaasta kaupunkiimme. Tapahtumapilottien osalta tehdään yhteistyötä Mikkelin kulttuurin unelmavuosi 2022 -hankkeen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

a. Tapahtumatuotanto- ja elämystuotantoalojen yrittäjät Mikkelissä
b. Tapahtumia tuottavat järjestöt
c. Matkailuyritykset
d. Tori / torin kauppiaat
e. Mikkelin Kalevankankaan hyvinvointi- ja urheilualueen toimijat (mm. Saimaa Stadiumi, Mikkelin Ravirata, jäähallit (Mikkelin Jukurit, Mikkelin Luistelijat ym.), jalkapallohalli (mm. jalkapallotoimintaa harjoittavat seurat), Sport Forum, Hotelli Uusikuu)
f. Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli
g. Sodan ja rauhan keskus Muisti
h. Mikkelin teatteri
i. Lasten kulttuurikeskus Vekkula
j. Harrastajateatteriryhmät (mm. Hattu ry:n kautta)
k. Desavo ry.
l. Mikkeli Art & Design Weekend -tapahtuman järjestäjät
m. Kenkäveron & Mikkelipuiston alueen toimijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

a. Urheiluseurat
b. Päivittäistavarakaupan toimijat sekä kauppakeskukset keskustassa
c. Ravintola-alan toimijat
d. Ristiinan taajaman tapahtumatoimijat
e. Haukivuoren taajaman tapahtumatoimijat
f. Anttolan taajaman toimijat
g. Otavan taajaman toimijat
h. Suomenniemen taajaman toimijat
i. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
j. Satamalahden alue ja tulevat toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 601

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 368 865

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 488 251

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 461 081

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa on analysoitu COVID19-pandemian vaikutukset ja todettiin, että pandemiasta eniten kärsivät alat ovat naisvaltaisia aloja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa selvitään toimenpiteiden ja päätösten vaikutukset sukupuolten kannalta, estetään välitön ja välillinen sukupuolisyrjintä ja edistetään aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää kauttaaltaan toiminnassaan tasa-arvoa ja toimii sukupuolineutraalisti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 3
Kotimaan matkailu, luonto- ja paikalliset elämykset edistävät luonnollisesti luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Luonnon monimuotoisuutta käytetään matkailuelämysten tuottamisessa vetovoimatekijänä. Tämä ei vahingoita monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 3
Kotimaan matkailu, luonto- ja paikalliset elämykset edistävät luonnollisesti kasvihuonekaasujen vähenemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät tehtyjen lähtöoletusten mukaisesti koske Natura 2000-kohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 3
Hankkeen kautta tuotettavat elämykset ovat pääsääntöisesti aineettomia palveluita. Open stage -elämyspaikat säästävät käytännössä resurssien käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei liity hankkeen toimintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke luo lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä edellytykset elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Estetään yritysten taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja sekä yritysten omaehtoista toiminnan lopettamista ja luodaan yrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia tulevaisuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa luodaan aineettomia ja kestävän kehityksen mukaisia tapahtumia sekä elämyksiä Mikkelissä vieraileville.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeessa edistetään ja markkinoidaan joukkoliikenneyhteyksien hyödyntämistä sekä muista kaupungeista Mikkeliin että erityisesti kaupungin sisäisessä liikenteessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke tulee edistämään eritoten yrittäjien hyvinvointia. Lisäksi hanke edistää kaupungissa vierailevien hyvinvointia ja henkistä toipumista COVID19-pandemiatilanteesta.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hanke edistää toimillaan sukupuolten tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeen toimenpiteiden kautta luodaan edellytyksiä tasa-arvoiselle taloudelliselle kehitykselle.
Kulttuuriympäristö 8 10
Hanke tulee parantamaan ja elävöittämään kultuuriympäristöä sekä luomaan viihtyisää ja vetovoimaista ympäristöä paikallisille yrittäjille, asukkaille ja matkailijoille.
Ympäristöosaaminen 3 5
Hankkeen tulosten avulla on mahdollista saada oppia palveluntarjoajien kautta vastuullisia käytäntöjä tapahtumien ja aktiviteettien ympäristöystävällisyyden kehittämiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mikkeli Events -hanke toi yhteen tapahtumatuotannon toimijat yksityiseltä, kolmannelta ja julkiselta sektorilta saman verkoston, toimintamallin ja tiedon äärelle. Hankkeen aikana saatiin selkeytettyä Mikkelin alueen toimijoiden välistä työnjakoa ja edelleen luotiin mahdollisuuksia alan yritysten verkostoitumisen vahvistumiselle. Hanke loi mahdollisuuksia kokeilla uusia toimintamalleja ja liiketoimintaa tapahtumapiloteilla sekä tapahtumatupsahduksilla. Tapahtumapilotteja ja -tupsahduksia kilpailutettiin ja järjestettiin kaikkiaan 25 kappaletta. Mikkelin alueen tapahtumien määrä kasvoi potentiaalisiin asiakkaisiin nähden, kesäsesongin ulkopuolisia tapahtumakonsepteja kokeiltiin ja aluetaloudellista vaikutusta vahvistettiin mm. tapahtumamarkkinoinnin keinoin. Tärkeimpänä tapahtumamarkkinoinnin kehittämistoimena hankkeessa uudistettiin sähköinen tapahtumakalenteri osoitteeseen www.mikkelinyt.fi. Lisäksi, hankkeen aikana luotiin verkostoja yritysten yhteistoiminnalle vahvistaaksemme mm. yritysten ja tapahtumatalojen kykyä muodostaa yhdessä tarjouksia suurempien tapahtumakokonaisuuksien tuottamiseksi Mikkelissä.

Hankkeen ensimmäisen puolikkaan aikana tunnusomaisen piirteen toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle antoi koronakriisi ja erilaiset siitä aiheutuneet turvallisuusmääräykset sekä -rajoitukset tapahtumatoiminnalle. Vuoden 2022 aikana tilanne alkoi helpottua ja vuonna 2023 elettiin jo normaalimpaa aikaa tapahtumatuotantojen osalta. Koronakriisin jälkeiseksi normaaliksi ilmiöksi on jäänyt tapahtumien osallistujien ilmoittautuminen tai lippujen ostaminen vasta vähän ennen tapahtuman ajankohtaa. Tämä taas on aiheuttanut entistä suuremman taloudellisen epävarmuuden tapahtumajärjestäjille.

Paikallisia toimijoita kohtautettiin hankkeen aikana verkostoitumistilaisuuksissa. Palvelumuotoilutyöpajoissa tuotiin asiantuntijoiden avustuksella uutta tietoa ja näkökulmia yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja yhteistyön syventämiseen.

Hankkeessa toteutettiin selvitystyö, joka selkiytti asemaamme tapahtumakaupunkina Suomessa. Selvitystyötä toteutettiin kartoittamalla vertailutietoa muista kaupungeista, ja mikkeliläisten tapahtumien / tapahtumabrändien asiakasrajapinnassa tehtiin asiakaskysely. Selvitystyön keskeisempiä havaintoja oli, että Suomen ja erityisesti Suomen kesän, runsas tapahtumatarjonta asettaa toiminnan
vakiinnuttamiselle omat haasteensa. Aikataulutus alueen muiden tapahtumien mukaan on toiminnan jatkuvuudelle elintärkeää. Ohjelmistosuunnittelussa on otettava huomioon muiden kaupungin tapahtumien tarjonta, jotta ihmisille pystytään tarjoamaan jotain uutta ja mielekästä. Keskeisenä esille nousseena haasteena on yleensä tapahtumatuottajien, kuntien ja matkailun toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Saimaan alueen matkailijamäärien kasvaessa on yhteistyö Mikkelin osalta entistäkin tärkeämpää. Tilojen ja tapahtumapaikkojen osalta todettiin, että nykyisellään on jo erityyppisiä ja -kokoisia paikkoja tarjolla, mutta niiden olemassaoloa ja mahdollisuuksia eivät välttämättä kaikki tapahtumatuottajat hahmota. Tätä haastetta ratkaisemaan perustettiin hankkeen aikana uusi tapahtumatuottajia palveleva verkkosivusto osoitteeseen tapahtumat.mikkeli.fi. Sivusto tuo selkeästi esille kaikki tapahtumatuotantojen mahdollisuudet, lupaprosessit ja lainalaisuudet Mikkelissä.

Hankkeen aikana kehitettiin uusia tapoja markkinoida Mikkeliä tapahtumakaupunkina sekä suoraan kuluttajille että tapahtumatuotantoyrityksille Mikkelin ulkopuolella. Markkinointikanavina käytettiin niin maksuttomia kuin myös maksullisia kanavia sosiaalisesta mediasta perinteiseen mediaan ja aina kadunvarsimainontaan saakka. Tapahtumatuotantoyrityksille saatettiin tietoa verkostojen kautta myös sen jälkeen, kun yhteisiä tietopaketteja tapahtuma-alan toimijoiden kanssa oli saatu aikaan tuotteistamisen avulla. Hankkeen aikana koottiin systemaattisesti toimiva verkosto erityisesti Mikkelin Kalevankankaan alueen tapahtumatoimijoiden joukosta konsertti- ja kongressitalo Mikaelista Mikkelin Jukureihin ja Mikkelin Ravirata Oy:stä Saimaa Stadiumiin. Tuo verkosto jäi edelleen toimimaan hankkeen jälkeen.

Hankkeen aikana onnistuttiin kaiken kaikkiaan hyvin kokoamaan Mikkelin talousalueen tapahtuma-alan verkostot. Yhteistyötä syvennettiin monien tilaisuuksien ja työpajojen avulla. Hankkeessa saatiin arvokasta vertailutietoa eri kaupunkien toimista tapahtuma-alan kehittämiseksi. Samalla saatiin tietoa Mikkelin asemoitumisesta suhteessa muihin kaupunkeihin. Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia tapahtumamuotoja ja niiden toimivuutta Mikkelissä. Sähköistä tiedonjakoa Mikkelistä tapahtumakaupunkina kehitettiin voimakkaasti. Erityiset haasteet kehittämiselle ja hankkeen toteuttamiselle aiheutuivat koronakriisistä, epävakaasta maailmantalouden tilanteesta ja tätä kautta toimialan jo valmiiksi haasteellisesta kannattavuuden tilasta. Jatkossa työtä riittää vielä alan toimijoiden yhteistyössä, verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisessä ja entistä suurempien tapahtumatuotantojen aikaansaamisessa Mikkeliin.