Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77661

Hankkeen nimi: CBG, Kitee / Biokaasun jalostus ja paineistus

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 21.4.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: BIOKYMPPI OY

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 1735646-8

Jakeluosoite: Puhoksentie 15

Puhelinnumero: +358405486701

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: KITEE

WWW-osoite: www.bio10.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juvonen Mika

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.juvonen(at)bio10.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405486701

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on investoida 15 000 MWh:n kapasiteettinen liikennebiokaasun (biometaanin) jalostus- ja paineistuslaitteisto Kiteelle. Tavoitteena on saada laitoskokonaisuus tuotantokäyttöön kesällä 2022. Suurin osa jalostetusta kaasusta myydään Joensuuhun yhteistyökumppanille. Osan kaasusta BioKymppi myy Kiteelle erillisenä hankkeena investoitavan tankkausaseman kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 732 690

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 732 690

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 732 690

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 732 690

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Puhoksentie 15

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: KITEE

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinalyysi on tehty oman henkilöstön toimesta, eikä sukupuolella ole vaikutusta kehittämistoimnepiteisiin. Valinta on tehty täysin osaamisen pesuteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on samat oikeudet ja velvollisuudet sekä valta ja vastuu niin naisilla kuin myös miehilläkin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena on yhtiön kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 4
Biokaasun jalostus ja paineistus käyttää uusiutuvaa biojätteillä tuotettua sähkö. Biokaasun raaka-aineet ovat jätteitä ja tähteitä 100 %:sti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 3
Liikenteenteen uusiutuvilla, jätteistä ja tähteistä valmistetuilla polttoaineilla saadaan suurin päästövähenemä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Mädätyksessä syntyvä lopputuote palautetaan pelloille lisäämään orgaanista ainetta ja elvyttämään mikrobitoimintaa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 4
Valitussa tuotantoteknologiassa ei synny jätevesiä ja kaikki tuotettu biometaani korvaa fossiilisia polttoaineita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 4
Prosessissa ei synny jätettä, vaan kaikki hyödynnetään. Prosessin raaka-aineena on jätteistä tehty raaka biokaasu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 6
Prosessi tuottaa ja käyttää 100 %:sti uusiutuvaa enrgiaa. Liikenteeseen soveltuva biokaasu mahdollistaa tulevaisuudessa raaka-aineen eli jätteen kuljettamisen kuljetettavalla jätteellä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 6
Alueella syntyvistä biojätteistä saadaan alueella käytettäviin ajoneuvoihin polttoainetta ja sivutuotteena lannoitteita peltoviljelyyn.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeessa ei suoranaisesti kehitetä aineettomia palveluja. Välillisesti oman maakunnan raaka-aineista tuotettu 100 %:sti uusiutuva polttoaineen tuomaa etua voidaan hyödyntää aineettomien palveluiden ja tuoteiden markkinoinnissa.
Liikkuminen ja logistiikka 9 8
Polttoaine Kiteeltä Joensuuhun siirretään tulevaisuudessa käyttäen biokaasua. Polttaoaineen kuljetusmatka lyhenee merkittävästi verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Kokonaisenergiatehokkuus paranee ja biokaasulla tapahtuva liikkuminen voidaan todeta lähes CO2 vapaaksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Työllistää paikallisia henkilöitä ja vähentää syrjäytymisriskiä sekä tuo alueelle pito-, veto- sekä elinvoimaa
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Sosiaalista tasa-arvo edistetään tarjoamalla edullisempaa polttoainetta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 2 2
Uusiutuvan energian tankkausasema tuo kaupunkiympäristöön jatkuvuuden näkökulmaa
Ympäristöosaaminen 8 5
Oman henkilöstön ja asikkaiden, yhteistyökumppaneiden sekä koulu- ja opppilaitosten ympäristöosaaminen lisääntyy. Osaamista voidaan myydä ulos ja houkutella uusia opiskelijoita alueelle.

9 Loppuraportin tiivistelmä

CBG Kitee, biokaasun jalostus ja paineistus -hankkeessa investoitiin BioKymppi Oy:n Kiteen 2010 toimintansa aloittaneelle biokaasulaitokselle biokaasun jalostus- ja biometaanin paineistuslaitokset. Maansiirto- ja rakennustyöt sekä putkistojen, kaapeleiden ja laitteistojen asennukset tehtiin pitkälti BioKympin ja paikallisten yritysten voimin. Jalostuksen ja paineistuksen laitekokonaisuudet tulivat kotimaisilta ja pohjoismaisilta toimittajilta. Hankkeen kehittämis- ja investointikustannukset olivat n. 2,2 miljoona euroa, johon saatiin ELY-keskukselta kehittämis- ja investointitukea n. 730 000 euroa.