Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77767

Hankkeen nimi: Kestävää kasvua ja elinvoimaa julkisista hankinnoista

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen Yrittäjät ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0211295-4

Jakeluosoite: Sibeliuksenkatu 11 A 1

Puhelinnumero: 010 229 0390

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hameenyrittajat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Haukka Juha Arhippa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.haukka(at)yrittajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504330134

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke tukee pk-yritysten uusiutumista ja palaamista kestävän kasvun tielle nykyisen häiriötilanteen jälkeen. Hankkeessa julkisten hankintojen kehittämistä käytetään vipuna, joka nopeuttaa yritysten sekä aluetalouden yhteistä vihreää siirtymää. Julkisten hankintakäytänteiden ja osaamisen kehittäminen luo kanavan markkinoiden kehittämiseen. Tästä syntyy uutta liiketoimintaa, josta osalle on kansainvälistä kysyntää.

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja ympäristö ovat liiketoimintaa muuttavia trendejä. Vastuullista yritystoimintaa on aikaisemmin nähty lähinnä viestinnän ja maineenhallinnan tulokulmista ja toisaalta asiakkaiden suunnalta tulevan paineen aiheuttamana. Trendit ovat valtavirtaistumassa tavalla, jota ei voida ohittaa. Yritykset, joissa vastuullinen toiminta on osa yrityskulttuuria tuotteiden suunnittelupöydältä asiakastoimitukseen ja siihen liittyvän jälkimarkkinointiin saakka, ovat tulevaisuuden voittajia. Ne ovat samalla avainpelaajia esimerkkinsä kautta nopeuttamaan vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamista.

Horisontaaliset tavoitteet ovat oleellinen osa kehittämishankkeiden mittaristoa ja kansallista ohjausta. Samalla ne ovat tulossa osaksi julkista hallintoa ja palveluita poikkihallinnollisina tavoitteina, joita tulee lähestyä kaikissa julkisen vallan ja palveluiden käyttö ja toteutusmuodoissa.

Julkiset hankinnat muodostavat potentiaalisen markkinoita kehittävän välineen. Kanta-Hämeessä julkisten hankintojen arvo on vähintään 750 miljoonaa euroa. Tästä arviolta 250 miljoonaa euroa kohdistuu yksityiselle sektorille. 500 miljoonaa euroa ovat ostoja, jotka ovat kuntakonsernin sisäisiä tai muiden julkisyhteisöjen välisiä.

Hanke parantaa kuntien ja kuntayhtymien valmiuksia toteuttaa poikkihallinnollisia tavoitteita julkisissa hankinnoissa kehittämällä hankintayksiköiden hankintaosaamista ja käytänteitä. Kehittämistoimien lähtökohta on kuntien nykytila ja tavoitetila on kunnan päästrategian ja kansallisen hankintastrategian taso erityisesti vihreän siirtymän ja kestävän kasvun edellytysten osalta.

Hanke tukee kantahämäläisten yritysten kykyä kehittää kilpailukykyä ja tuotteita vastaamaan julkisen ostajan tarpeita. Samalla syntyy uutta osaamista ja luo uutta kasvavaa ja kansainvälisillä markkinoilla menestyvää yritystoimintaa.

Hankkeen lopputuotteena syntyy mallinnus, jota voidaan hyödyntää hankintojen suunnittelussa ja johtamisessa. Mallinnus kuvaa hankintojen elinvoimavaikutuksia ja siitä tulee osa hankintayksilöiden tiedolla johtamisen välineitä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on hankkeen aikana kehitettyjen käytäntöjen levittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kansallista käytäntöä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Mikro- ja pienyritykset, mukana kaikki julkisiin hankintoihin osallistuvat maaseudun yritykset tol-luokituksesta riippumatta

2. Hankintayksiköt ja julkisia hankintoja tekevät
a. Hankintojen kilpailuttamisvelvoite voi ulottua muuallekin kuin julkiselle puolelle. Organisaatio joutuu kilpailuttamaan soveltaen hankintalakia, jos hankinnan tekemistä varten on saatu julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta.
b. Hankintayksiköllä tarkoitetaan toimijaa, jonka täytyy noudattaa hankinnoissaan hankintalakia ja tehdä avoimia kilpailutuksia.
c. Hankintayksiköitä ovat mm. valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset sekä valtion liikelaitokset ja kunnalliset osakeyhtiöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kanta-Hämeessä asuvat (kuntien palveluita käyttävät)
Toimeliaisuuden kasvun kautta koko elinkeinoelämän ekosysteemi

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 252 542

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 252 542

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 252 542

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 252 542

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Riihimäki, Hämeenlinna, Tammela, Jokioinen, Ypäjä, Hausjärvi, Loppi, Forssa, Hattula, Janakkala, Humppila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32.80, joihin työllistyvät naiset 20.50

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on ensisijaisesti huomioitu hankkeen toiminnassa, mutta toimintaympäristöanalyysiä on vastaavasta syystä tehty kunnista. Sen mukaisesti Kanta-Hämeen kuntien johtoryhmien (72 jäsentä yhteensä) jäsenistä 60 % on miehiä ja 40 % on naisia, vastaavasti yrittäjien joukossa kolme neljästä on miehiä ja yksi neljästä naisia. Hankkeen alkuvaiheessa ei ole tietoa onko sukupuolinäkökulmalla merkitystä esimerkiksi osallistumiseen kilpailutuksiin, mutta toimintaympäristön analyysia syvennetään hankkeen aikana toimittajaverkostoon. Tällöin ristiintaulukoimalla kilpailutuksien sisältöjen ja laajuuden kanssa voidaan löytää uutta korrelaatiota myös tästä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työpaketteja toteuttavassa projektiryhmässä sekä ohjausryhmän kokoonpanossa on pyritty saamaan tasapuolinen sukupuolijakauma tinkimättä asiantuntijuudesta. Hankkeessa keskeinen tavoite on löytää uutta ajattelua. Tässä onnistutaan parhaiten, kun työhön osallistujat ovat taustoiltaan erilaisia. Siksi tasa-arvo ei ole hankkeessa itseisarvo vaan yksi väline tavoitteiden saavuttamiseksi
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on julkisten hankintojen kehittäminen tukemaan elinvoima- ja kestävän kasvun tavoitteita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 9
Hankkeella etsitään ratkaisuja, joilla luonnonvarojen kestävä käyttö lisääntyy. Kuntien hankintatoimen vaikuttavuusarviointi kestävyyden tavoitteiden toteutumisessa sisältyy toimenpiteisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 10
Kunnat omilla ratkaisuillaan vaikuttavat siihen, kuinka ilmastonmuutokseen ja sen hillintään varaudutaan. Hankkeen toimenpiteiden keskiössä on kestävyyden kaikki ulottuvuudet ja kohderyhmänä erityisesti alueen mikro- ja pk-yritykset.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 7
Toteutuksessa huomioidaan päätösten ja toimenpiteiden vaikutukset myös luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 8
Välillisesti hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan myös vesistöjen ja maaperään tilaan sekä vähähiiilisyyden tavoitteisiin ja sitä kautta kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Hankkeella ei suoria Natura 2000 -ohjelman kohteisiin ulottuvia toimenpiteitä, mutta välillisesti voivat vaikuttaa myös niihin edistävästi.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 0
Kuntien kestävyyssiirtymä uusien hankintalinjausten kautta ohjaa, mahdollistaa ja luo uusia ratkaisuja sekä kuntien omaan että yksityiseen palvelutuotantoon materiaalien kierrätyksessä ja jätehuollossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 0
-> Hankkeen yrityksiin ja kuntien hankintatoimeen kohdistuvilla toimenpiteillä tavoitellaan myös uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 0
Hankkeella on markkinoita ohjaava vaikutus. Yritysten halukkuus sekä kyky ympäristöä ja ilmastoa säästäviin toimenpiteisiin paranee. Samalla aluetaloudellinen vaikuttavuus paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Aktiivinen vuoropuhelu alueen kuntien ja elinkeinotoimen kanssa luo mahdollisuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 7 0
Hanke voi tuottaa myös ratkaisuja kestävän kehityksen mukaisiin, esim. uusiutuvia polttoaineita käyttäviin, liikenne- ja logistiikkaratkaisuihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 7
Läpinäkyvyys kestävien hankintojen toteuttamisesta lisää kuntalaisten ja elinkeinoelämän käsitystä kunnasta ja parantaa imagoa ja yleistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Hankkeen projektiryhmän kokoonpanossa, ml ohjausryhmä on huomiotu tasa-arvon näkökulma. Hankkeen tavoitteissa viitataan hankintojen poikkihallinnollisiin tavoitteisiin. Tämä on toinen mekanismi, jolla saadaan välillisistä vaikutusta aikaiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 7
Huomioidaan hankkeen tavoitteissa ja toteutuksessa. Kuten edellä oleva viittaus hankkeen tavoitteisiin poikkihallinnollisiin vaikutuksiin hankintojen muotoilussa ja niiden kautta saataviin ohjausvaikutuksiin.
Kulttuuriympäristö 0 7
Huomioidaan hankkeen tavoitteissa ja toteutuksessa. Kuten edellä oleva viittaus hankkeen tavoitteisiin poikkihallinnollisiin vaikutuksiin hankintojen muotoilussa ja niiden kautta saataviin ohjausvaikutuksiin.
Ympäristöosaaminen 9 0
Hanke tähtää sekä yritysten, kuntien hankintatoimen että asukkaiden ympäristötietoisuuden ja -osaamisen parantamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kestävää kasvua ja elinvoimaa julkisista hankinnoista -hankkeen operatiivinen toiminta ajoittui 1.6.2021 - 31.8.2023 väliselle ajanjaksolle. Toiminta oli jaettu neljään työpakettiin, jotka tukivat hankkeen edetessä toisiaan ja auttoivat tavoitteiden toteutumista. Yksittäinen työpaketti tai toimenpide ei olisi mahdollistanut uusien toimintatapojen ja käytänteiden syntymistä projektin toteutumisaikana eikä osaamisen kehittyminen olisi ollut mahdollista saavutetussa laajuudessa.

Työpaketit
1.Yritykset mukaan julkisiin hankintoihin
Tavoitteet
• lisätä pk-yrityksien valmiuksia osallistua julkisiin hankintoihin
• synnyttää uutta liiketoimintaa
2.Kuntien hankintayksiköiden pajat
Tavoitteet
• parantaa kilpailutuksien laatua
• lisätä kuntien valmiuksia toteuttaa kestäviä hankintoja
3.Pienhankinnat näkyväksi
Tavoite
• lisätä tarjoajien tietoa mahdollisista pienhankinnoista
• parantaa hankintayksiköiden viestintää pienhankintoihin liittyen
4.Elinvoimaa hankinnoista
Tavoite
• tuottaa tiedolla johtamisen työkalu ja mallinnus hankintojen suunnitteluun ja johtamiseen

TP 1 Yritykset mukaan julkisiin hankintoihin
Työpaketissa oli neljä osa-aluetta: yrittäjille ja hankintayksiköille suunnattu neuvonta, webinaarit, hankintatreffit ja viestintä.

Neuvonta
Hankintaneuvonnan keskeisiä teemoja olivat hakuvahtien tekeminen, tarjoajien epäoikeudenmukaisiksi kokemat vaatimukset hankinnoissa, isot hankintakokonaisuudet ja viestintä tulossa olevista hankinnoista.
Osa neuvonnasta suoritettiin puhelinneuvontana, osa henkilökohtaisissa tapaamisessa ja suurin osa verkkopalvelun kautta. Hankintaneuvojan työpanos oli koko ajan asiakkaiden käytössä. Samanaikaisesti TEM rahoitti hankintaneuvontaa alueella, jota kautta maakunnassa oli käytössä 290 tunnin (vuodessa) hankintaneuvonnan resurssi. Hanke aloitti välittömän yhteistyön kyseisen neuvonnan kanssa sitoutuen välittämään neuvontapyynnöt heille ja tarvittaessa täydentämään omalla neuvonnalla, mikäli kyseinen resurssi ei riittäisi. Hankkeessa ennakoitua ja vapautunutta neuvonnan resurssia siirrettiin neuvontatarpeen täyttämiseen ajasta ja paikasta riippumattomaksi, kysy ja vastaa tyyppiseksi verkossa. Tässä palvelussa oli yli 9000 vierailua hankekauden aikana. Yhteistyö TEM:n rahoittaman hankintaneuvonnan kanssa oli tiivistä ja vahvisti, että neuvontatarve Kanta-Hämeen kokoisessa maakunnassa, nykyisellä julkisten hankintojen aktiivisuustasolla, on noin 400 tuntia vuodessa.

Webinaarit
Hämeen Yrittäjät toteuttivat 11 webinaaria. Niiden toteuttamisessa testattiin sisällöllistä yhteistyötä muiden maakuntien hankintaneuvojien kanssa. Kokeiluun osallistuivat Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Uusimaa ja Kainuu. Tämän kokeilun perusteella saatiin syntymään toimintamalli, joka jatkuu hankkeen jälkeen ja voi mahdollisesti levitä koko Suomen laajuiseksi. Toimintamallissa viitataan ajatukseen osaamisen lainaamiseen etätoteutuksissa, jolloin asiantuntija voi osallistua mistä päin tahansa Suomea. Lainaaminen tapahtuu samalla ilman kustannuksia, vastavuoroisuuden periaatteella. Kyseiseen webinaariin tai asiantuntijatapaamiseen voivat osallistua myös asiakkaat mistä päin tahansa Suomea. Tällöin hankintojen kehittämiseen suunnattu neuvonta, tietoiskut tai webinaarit voidaan tuottaa hyvin laaja-alaisella osaamisella, mutta kohtuullisilla paikallisilla resursseilla. Kokeilussa tarkempi hankintakohtainen neuvonta suoritettiin paikallisesti.
Webinaarit tarjosivat mm. tietoa yleisesti julkisista hankinnoista, lainsäädännöstä, yrittäjien vastuista ja velvollisuuksista, viestinnästä, hankintojen löydettävyydestä ja Hankintailmoitukset.fi palvelun käyttämisestä.

Hankintatreffit
Hankintatreffeillä yrittäjät ja kuntien hankintoja tekevät työntekijät kohtasivat ja tutustuivat. Tavoitteena oli madaltaa yrittäjien kynnystä olla yhteydessä kuntien työntekijöihin ja toisaalta rohkaista kuntia monikanavaiseen viestintään ja markkinavuoropuheluun. Hankintatreffit toimivat lisäksi ajankohtaisten asioiden tiedottamisen kanavana. Jokaisen tapaamisen aiheina olivat hankintayksiköiden tulevat hankinnat.

Viestintä
Hankkeen viestintä koostui verkkopalvelusta, sosiaalisen median kanavista sekä kuukausittain toteutetuista uutiskirjeistä ja neljä kertaa toteutetusta yrityksien tietopaketista.

Uutiskirjeet
Hankkeen aikana toteutettiin 16 hankintateemaista uutiskirjettä, joita on lähetetty yrittäjille ja sidosryhmille. Uutiskirjeen jakelu oli noin 2600 julkaisua kohden.
Uutiskirjeitä lähetettiin hankkeen aikana seuraavasti:
2022 9 kappaletta
2023 7 kappaletta

Verkkopalvelu
Hankkeelle julkaistiin omat verkkosivut https://julkisethankinnathame.fi/ jossa on hankkeen tuloksia ja työpakettien mukaisia tietosisältöjä. Verkkopalvelussa on myös kuvattuna työpaketin 4 mukainen elinvoimapolku.
Hämeen Yrittäjät on sitoutunut verkkopalvelun ylläpitoon hankekauden jälkeen rahoitusehtojen mukaisesti.
Yritysten tietopaketti
Yritysten tietopaketteja toteutettiin neljä kappaletta ja ne lähetettiin osoitteellisella jakelulla yli 10 000 yrityksen toimipaikkaan Kanta-Hämeessä sekä hankintayksiköille. Tietopaketin koko oli 2 sivua tabloidi-koossa ja ne jaettiin Hämeen Yrityssanomat lehden välissä.
Tietopakettien toteutukset (kunkin tietopaketin jakelu 10 500 kpl):
9.12.2021 aihe: Näin osallistut julkiseen hankintaan
27.5.2022 aihe: DPS ja Innovatiiviset hankinnat
9.12.2022 aihe: Hankintayksiköt, hankintatreffit ja hankintojen huoneentaulu
26.5.2023 aihe: hankintojen johtaminen, mukana case Hattula

TP2 Hankintayksiköiden kehittämistyöpajat
Työpaketin keskeinen tavoite oli hankintaohjeiden päivittäminen ja hankintaosaamisen kehittäminen hankintayksiköissä. Työvälineenä olivat kuntakohtaiset kehittämistyöpajat, joiden teemat vaihtelivat kunnittain tehdyn lähtötilannearvion perusteella. Hankintapajat olivat eritelty kahteen osioon, kuntajohdon kanssa toteutettaviin taustatyöpajoihin ja hankintoja tekevien tai hankinnoista kiinnostuneiden työntekijöiden työpajakokonaisuuteen. Kaikissa kunnissa toteutettiin vähintään yksi työpaja, mutta suurimmassa osassa pajoja oli kaikkiaan neljä.

TP3 Pienhankinnat näkyviksi
Pienhankintojen ja hankintakalentereiden näkyvyyden osalta ei päästy alkuperäisen tavoitteen tasolle. Muutos useimpien kuntien tahtotilassa muuttui hankkeen aikana merkittävästi positiivisemmaksi pienhankintojen avoimuuden osalta. Kehittämis- ja muutosprosessit etenevät hitaasti, mutta kunnissa halutaan tuoda isommat pienhankinnat esille omille verkkosivuilleen, ja mahdollisesti myös Hilmaan ja/tai Tarjouspalveluun.
Julkiset hankinnat Hämeen verkkosivulle, https://julkisethankinnathame.fi/avoimia-hankintoja/, on koottu suorat linkit kuntien avoimiin hankintoihin. Hankkeen päättyessä suurimmalta osalta kuntia puuttuu omat hankintakalenterit ja osa pienhankinnoista, mutta edistysaskeleet ovat positiivisia. Hankkeen toteuttajat jatkavat kuntien kanssa aktiivisesti hyvin alkanutta yhteistyötä tavoitteena, että tarjoajien on helpompaa löytää tietoa tulevista pienhankinnoista.

TP4 Hankintojen elinvoima
Tavoitteena on, että hankkeen lopputuotteena syntyy työkalu, jota voidaan hyödyntää hankintojen suunnittelussa ja johtamisessa. Tämä työkalu kuvaa hankintojen elinvoimavaikutuksia seudulle ja on osa hankintayksiköiden tiedolla johtamisen välineitä. Työkalu kehitettiin ja se on vapaasti hankintayksiköiden käytössä julkisethankinnahame.fi verkkopalvelussa. Työkalusta tiedotettiin suoraan hankintayksiköitä sekä osaa myös ehdittiin kouluttamaan sen käytössä. Tuki työkalun käytössä on Hämeen Yrittäjien toimesta myös hankkeen päätyttyä.

Työpaketissa hyödynnettiin muotoiluajattelua. Se alkaa asiakokonaisuuden ymmärtämisellä, informaation keräämisellä sekä ongelman tarkentamisella ja kiteyttämisellä. Lähtökysymys on: ”Mitä asiaa ollaan ratkaisemassa”. Tämän pohjalta siirrytään ideointiin ja konkretisointiin, jonka tavoitteena on löytää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Viimeinen vaihe on kehitettävän mallin konseptointi ja lanseeraus.

Työkalussa on prosessikuvaukset eri prosessin osien toteuttamisen tukemiseen: johtaminen, osaaminen, viestintä. Työkalusta haluttiin tehdä hyvin käytännönläheinen ja todelliseen tarpeeseen kohdennettu.