|
|
|
Hankekoodi: A77778
Hankkeen nimi: Food Hub -elämystori
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Yliopistonmäki
Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun yliopisto
WWW-osoite: http://www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ritva Rantala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisihteeri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.rantala(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 428 2111
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Food Hub -elämystori hankkeen tarkoituksena on lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttaja kuin HoReCa -asiakkaille. Päätavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja uudenlaisen, monistettavan Food Hub -kontin avulla. Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja jakelukanavia korvaamaan niin HoReCa kuin tapahtuma-alojen rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä.
Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun. Kuluttajien kiinnostus ostaa paikallista ruokaa suoraan yrittäjältä kasvaa edelleen. Globaali epävarmuus ruoan tuotantoketjuista, niiden vastuullisuudesta sekä huoli paikallisesta huoltovarmuudesta edistävät tätä kehitystä. Uudet toimintatavat, kuten Food Hub -elämystori, mahdollistaa kaikille kuluttajille lähiruoan vaivattoman saatavuuden, luo edellytykset erilaisten yritysten kohtaamiselle ja paikallisen ruoan tuotannon tukemiselle. Yrityksille se tarjoaa uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttajat ja päästä heidän tietoisuuteensa (vrt. vähittäiskauppa). Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.
Hankkeessa pilotoidaan uudenlaista paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä. Food Hub – elämystori mahdollistaa toimintaympäristönä uusien elintarvikkeiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta. Tuotteiden lisäksi, kuluttajat kaipaavat paikalliseen ruokaan liittyviä elämyksiä, kuten ruokateemaisia tapahtumia ja tilavierailuja. Hanke tukee toiminnassaan kestävän kehityksen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden toteutumista.
Kuluttajat haluavat lähiruokatuotteilta korkeaa laatua ja helppokäyttöisyyttä. Monen pienen elintarvikealan yrityksen tuotteiden jalostusaste on alhainen, jolloin kuluttajilta vaaditaan vaivannäköä tuotteiden hyödyntämiseen kotikeittiössä. Tämä voi olla lähiruoan käytön este. Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä onkin mukana olevien elintarvikealan yritysten tuotekehitys ja tuotteistus osaamisen lisääminen ja uusien tuotteiden synnyttäminen.
Hankkeen vaikutuksesta varsinaissuomalaisten elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavat monipuolistuvat ja kannattavuus lisääntyy. Hanke lisää paikallisten yritysten välistä yhteistyötä sekä yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä, joiden edelleen kehittämistä yritykset jatkavat hankkeen jälkeen. Ruoan elämyspotentiaali tulee selkeästi esille osana ruokatuotteita. Food Hub toiminta lisää uusien elintarvikealan yrittäjien määrää sekä madaltaa yrittäjyydestä haaveilevien kynnystä yritystoiminnan käynnistämiseen. Kuluttajat ja HoReCa -asiakkaat ovat löytäneet ja omaksuneet Food Hubin lähiruoan ostopaikaksi ja jatkavat toiminnan käyttämistä ja kehittämistä. Food Hub- konseptilla on hyvät toimintaedellytykset Turun kokoisessa kaupungissa, joka on kuuluisa gastronomiasta ja ruokaturismistaan. Turku on Varsinais-Suomen ruoka-aitan keskuskaupunki.
Koordinaattori on Turun yliopiston Brahea-keskus ja osatoteuttaja Turun kaupunki.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset elintarvikkeita jalostavat mikro- ja pk-yritykset, maa- ja puutarhatalousyritykset sekä matkailuyritykset.
Hankkeen välillinen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset HoReCa -sektorin (hotel, restaurants, catering) yritykset, ruokaketjun toiminnassa mukana olevat muiden sektoreiden yritykset, kuten logistiikka- ja jakeluyritykset, alueen matkailijat ja asukkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 241 182
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 208 106
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 301 478
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 260 133
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Loimaan, Vakka-Suomen, Turun, Åboland-Turunmaan
Kunnat: Vehmaa, Somero, Pöytyä, Kemiönsaari, Aura, Koski Tl, Salo, Taivassalo, Pyhäranta, Oripää, Paimio, Lieto, Sauvo, Kustavi, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Uusikaupunki, Loimaa, Kaarina, Laitila, Marttila, Parainen, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 8 |
| Hanke edistää paikallisten luonnonvarojen kestävää käyttöä lyhentämällä ruoan reittiä pellolta pöytään. Food Hub toiminta perustuu tuotteiden ennakkotilaukseen, jolloin ruokahävikkiä ei synny. Ruokahävikin vähentäminen on merkittävä asia luonnonvarojen kestävässä käytössä. Paikallisen ruokajärjestelmän suosiminen parantaa ruokajärjestelmän resurssitehokkuutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 8 |
| Hanke vähentää ruokaketjun toiminnan ilmastovaikutuksia. Ruoan kuljetusmatka lyhenee, koska sekä tuotanto, jalostus että kulutus tapahtuvat paikallisesti. Lisäksi ennakkotilaaminen ja ruokahävikin minimointi vähentävät toiminnasta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Mitä vähemmän hävikkiä syntyy, sitä pienemmät hankkeen toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 9 | 5 |
| Hankkeen toiminta perustuu paikallisten luonnonvarojen kestävään käyttöön, jolloin yritysten toimintaa ohjaavat paikalliset resurssit, ympäristönhoitotoimenpiteet sekä monipuolinen viljelykierto. Varsinais-Suomen ruokaketjun yritykset tekevät aktiivisesti vapaaehtoisia luonnonsuojelutoimenpiteitä, kuten hyödyntävät luonnonlaitumia, kunnostavat perinnebiotooppeja sekä ovat erikoistuneet kotimaisten valkuaiskasvien viljelyyn. Paikallinen ruoan tuotanto tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 5 |
| Ruoan tuotanto ja kulutus vaikuttaa vesistöjen sekä maaperän hyvinvointiin. Food Hubin lyhyet kuljetusmatkat sekä ruokahävikin minimointi vähentävät keskeisesti toiminnan vaikutuksia niin vesistöjen rehevöitymiseen kuin kasvihuonekaasujen muodostumiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 7 |
| Natura 2000 alueilla hankkeella on välillinen vaikutus ympäristön tilan parantumiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 5 |
| Lyhyt toimitusketju pellolta pöytään pienentää varastoinnin ja kuljetuksen tarvetta. Tämä vähentää elintarvikkeiden pakkaamiseen käytettävien pakkausmateriaalien määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 6 |
| Osalla ruokaketjun yrityksillä on käytössä uusiutuvia energianlähteitä kuten biokaasua, tuuli- ja aurinkoenergiaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa parannetaan paikallisen ruokajärjestelmän toimivuutta ja ruokaketjun yritysten kilpailukykyä sekä aktivoidaan uusia yrittäjiä. Hankkeen avulla edistetään ja ylläpidetään heterogeenistä yritysrakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 8 |
| Hankkeen avulla luodaan uusia paikallisen ruoan elämyspalveluita kuten lähiruokasafarit, tilakierrokset. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 7 |
| Hankkeen avulla luodaan paikallisen ruoan jakelukanava ja -verkosto, joka on monistettavissa myös muille kaupunkialueille. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 6 |
| Kilpailukykyinen ja uudistuva ruokajärjestelmä tuo yleistä hyvinvointia alueelle, ruokaketjun yrityksille ja yksilöille. Hankkeessa lisätään paikallisen ruoan saavutettavuutta asukkaille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 8 |
| Hanke lisää maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta lisäämällä toisaalta ruokaketjun yritysten kilpailukykyä sekä parantamalla asukkaiden lähiruoan saatavuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 8 |
| Hanke tukee paikallisen ruoan saavutettavuutta kaikille asukkaille sekä kaikille alueen ruokaketjun pk-yrityksille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 7 |
| Hanke edistää kulttuuriympäristön monipuolisuutta lisäämällä paikallisen ruoan roolia tapahtumissa ja elämyspalveluissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 9 |
| Hanke lisää kohderyhmän ympäristöosaamista tuomalla esille paikallisen ruokajärjestelmän ja lyhyiden ruokaketjujen ympäristövaikutuksia. | ||
Food Hub -elämystorihankkeen tavoitteena oli lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttaja- kuin HoReCa -asiakkaille. Päätavoitteena oli monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja uudenlaisen, monistettavan Food Hub -toimintaympäristön avulla. Hankkeen tavoitteena oli myös synnyttää uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia liiketoimintamalleja sekä lähiruokatuotteita ja elämyspalveluja mikro- ja pk-elintarvike- ja matkailuyrityksissä asiakaslähtöisesti tuotteistus- ja tuotekehitystyöpajojen sekä infotilaisuuksien avulla.
Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun. Kuluttajien kiinnostus ostaa paikallista ruokaa suoraan yrittäjältä kasvaa edelleen. Globaali epävarmuus ruoan tuotantoketjuista, niiden vastuullisuudesta sekä huoli paikallisesta huoltovarmuudesta edistävät tätä kehitystä. Uudet toimintatavat kuten Food Hub -elämystori, mahdollistavat kaikille kuluttajille lähiruoan vaivattoman saatavuuden, luo edellytykset erilaisten yritysten kohtaamiselle ja paikallisen ruoan tuotannon tukemiselle. Yrityksille se tarjoaa uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttajat ja päästä heidän tietoisuuteensa. Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.
Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja jakelukanavia korvaamaan niin HoReCa kuin tapahtuma-alojen rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisesti tuotetusta lähiruoasta, mutta tuotteiden lisäksi kuluttajat kaipaavat paikalliseen ruokaan liittyviä elämyksiä kuten ruokateemaisia tapahtumia. Ruokamatkailu ja sen kehittäminen on yksi keskeinen tekijä kotimaan matkailun houkuttelevuuden lisäämisessä, missä lähiruoka on isossa roolissa. Ruokamatkailun tuominen keskeiseksi osaksi matkailua lisää elintarvike- ja HoReCa -yritysten välistä yhteistyötä, synnyttää toimialarajat ylittäviä tuoteinnovaatioita sekä lisää ruokamatkailun aluetaloudellista vaikutusta.
Hankkeessa pilotoitiin uudenlaista paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa, Laari Lähiruokapistettä, Turun kaupunkiympäristössä. Laari Lähiruokapiste toimi siirrettävänä noutopisteenä kolmessa eri sijainnissa Turun alueella: Puutorilla, Kupittaan Citymarketin pihalla ja Länsikeskuksen Länsitorilla. Eri sijainneilla pyrittiin selvittämään, missä Laarin kaltainen lähiruoan noutopiste toimii parhaiten ja missä sille on kysyntää. Tulosten perusteella kaikki sijainnit olivat toimivia. Kuluttajat olivat pääosin Turun keskusta-alueelta, joten matkat näihin sijainteihin eivät olleet pitkiä. Puutorilla ja Kupittaalla oli useampia noutopäiviä, ja Laarin uutuus toivat mahdollisesti enemmän asiakkaita, kuin Länsikeskuksessa. Tuotevalikoima Länsikeskuksessa oli myös paljon suppeampi. Sijaintien tulokset eivät ole siis täysin verrannollisia keskenään, mutta asiakkaiden ja yrittäjien palautteiden perusteella Kupittaan Citymarketin piha-alue oli optimaalisin. Puutorilla suurin vaikeus oli parkkipaikan löytäminen ja vähäisempi ohikulkuliikenne. Laarin kaltaisen noutopisteen toimivin paikka olisi siis mahdollisimman lähellä Turun keskustaa, hyvien kulkuyhteyksien varrella ja paikkaan, jossa on pysäköintimahdollisuus. Yleisin kehitystoive koko hankkeen ajan oli tuotevalikoiman laajentaminen. Kuluttajat toivoivat saavansa mahdollisimman paljon tuotteita suoraan tuottajilta. Kuluttajat pitivät lähiruokapisteen kokeilusta ja toivoivat sille jatkoa sekä lisää noutopisteitä.
Kuluttajat haluavat lähiruokatuotteilta korkeaa laatua ja helppokäyttöisyyttä. Monen pienen elintarvikealan yrityksen tuotteiden jalostusaste on kuitenkin alhainen, jolloin kuluttajilta vaaditaan vaivannäköä tuotteiden hyödyntämiseen kotikeittiössä. Tämä voi olla lähiruoan käytön este. Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä olikin mukana olevien elintarvikealan yritysten tuotekehitys- ja tuotteistusosaamisen lisääminen ja uusien tuotteiden synnyttäminen. Hankkeessa järjestettiin tuotteistukseen, tarinallistamiseen sekä markkinointiin ja valokuvaukseen liittyviä työpajoja. Yritykset saivat valmiuksia kuluttajalähtöiseen tuotteistukseen sekä ohjeita oman tarinan kerrontaan ja sen hyödyntämiseen tuotteen tai palvelun myynnissä. Markkinointi on monelle mikro- ja pk-yritykselle hankalaa vähäisten resurssien takia. Hankkeessa järjestetty työpaja oli matalan kynnyksen tilaisuus, jossa kaiken tasoiset yritykset pääsivät tehostamaan omaa markkinointiaan heille sopivalla tavalla. Yritykset kokivat työpajat hyödyllisiksi ja sisällöiltään sopiviksi. Tuotteistukseen ja markkinointiin tarvitaan jatkossakin asiantuntijoiden apua ja tämän hankkeen myötä yritykset tietävät paremmin, mistä apua saa, ja he voivat matalalla kynnyksellä lähteä mukaan tilaisuuksiin.
Turun kaupunki vastasi osatoteutuksessaan uusien ruokaan liittyvien elämyspalvelujen kehittämisestä ja kokeiluista. Palveluita ja tuotteita kehitettiin tuotekehitystyöpajoissa, joissa asiantuntijat opastivat yrityksiä idean kehittämisessä valmiiksi tuotteeksi. Työpajasarjan tavoitteena oli verkostoida ruoka- ja elämystoimijoita keskenään sekä luoda uudenlaisia ruokaan perustuvien elämyspalveluiden konsepteja. Tuotekehitystyöpajoissa syntyi paljon uusia tuotteita ja palveluita sekä uusia yhteistyöverkostoja yritysten ja toimijoiden välille. Yritykset ovat jatkaneet palveluiden kehittämistä työpajojen jälkeen ja osaa on kokeiltu jo kuluttajilla. Hanke rahoitti kolmea ruokaan liittyvää elämyspalvelun kokeilua. Kaksi kokeiluista oli kehitetty hankkeen tuotekehitystyöpajoissa. Kokeiluiden tuloksena Turkuun saatiin uusia ruokaan liittyviä palveluja ja tuotteita, jotka toivat esille alueen elintarvikealan yritysten laajaa osaamista ja edisti toimijoiden välistä yhteistyötä. Kokeiluissa korostui lähellä tuotetut raaka-aineet ja niiden yhdistäminen ruokamatkailuun. Kokeilut saivat asiakkailta positiivista palautetta.
Hankkeen lopputuloksena mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavat monipuolistuivat. Vaikka Laari Lähiruokapiste ei itsessään jatku, mukana olleet yritykset saivat uutta asiakaskuntaa ja näkyvyyttä niin kuluttajien kuin muiden elintarvikealan yritysten piirissä. Hankkeessa järjestetyt työpajat ja tapahtumat lisäsivät merkittävästi paikallisten yritysten välistä yhteistyötä sekä yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä. Näiden innovaatioiden edelleen kehittämistä yritykset jatkoivat hankkeen jälkeen. Hankkeessa toteutettujen elämyspalvelukokeilujen ansiosta ruoan elämyspotentiaali osana ruokatuotteita tuli selkeästi esille niin kuluttajille kuin elintarvikealan toimijoille. Food Hub toiminnan tarkoituksena oli lisätä uusien elintarvikealan yrittäjien määrää sekä madaltaa yrittäjyydestä haaveilevien kynnystä yritystoiminnan käynnistämiseen. Uusia yrityksiä ei syntynyt hankkeen tuloksena, mutta pienemmät ja vasta alkuvaiheessa olevat yritykset saivat näkyvyyttä, kehittämisapua ja uusia yhteistyöverkostoja hankkeen myötä.
Kaiken kaikkiaan hanke vastasi tuloksillaan hyvin tavoitteisiin., vaikka hanke kokikin vaikeuksia Ukrainan sodan ja inflaation myötä. Myös koronapandemian vaikutukset näkyivät vielä kulutuskäytöksessä. Kaikkia tavoitteita ei saavutettu, mutta tuloksista saatiin arvokasta tietoa, miten tulevaisuudessa samanlaista konseptia voidaan kehittää, jotta se toimisi niin Turussa kuin muualla Suomessa. Tuloksista voidaan myös päätellä, että kysyntää lähiruoan noutopisteelle on ja sille löytyy oma asiakaskuntansa. Tulosten perusteella voidaan sanoa myös, että Turussa ja Varsinais-Suomessa on monia elintarvike- ja matkailualan yrityksiä, joilla on paljon uusia ideoita liiketoimintamahdollisuuksien, lähiruokatuotteiden ja elämyspalvelujen kehittämiseen sekä monipuolistamiseen.
Hankkeen koordinaattorina oli Turun yliopiston Brahea-keskus ja osatoteuttajana Turun kaupunki. Hankkeen kohderyhmä oli varsinaissuomalaiset maa- ja puutarhatalousyritykset, elintarvikkeita jalostavat mikro- ja pk-yritykset sekä matkailuyritykset. Välillisiä kohderyhmiä olivat varsinaissuomalaiset HoReCa-sektorin yritykset, ruokaketjun muut yritykset sekä kuluttajat.
Hankkeen toimenpiteet jakautuivat neljään työpakettiin. Työpaketti 1: Food Hubin perustaminen, toiminnan kehittäminen ja jatkuvuuden varmistaminen, Työpaketti 2: elintarvikealan yritysten uudet tuotteet, tuotekehitys ja tuotteistus, Työpaketti 3: Food Hub elämystoriksi matkailijoille ja tapahtumakävijöille, Työpaketti 4: koordinointi ja viestintä.
Hanketta toteutettiin 1.9.2021-31.8.2023
Hanke toteutti Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hanketta rahoitettiin Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 301 478 €, josta aluekehitysrahaston osuus oli 80 % eli 241 182 € ja hankkeen omarahoitusta 60 296 €.